Vuodesta 1910 lähtien on Suomessa suoritettu noin 10 vuoden välein maatalouslaskentoja. Tämän sivuston lähteinä niistä on käytetty kahta, 1910 ja 1929 - 1930 suoritettuja maataloustiedusteluja. Jostain syystä Hämeenkyrön laskentatiedot vuodelta 1920 puuttuvat. Niitä ei ole sen paremmin Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, jossa edellä mainitut ovat kuin kunnan arkistossakaan. Varsinkin vuosilta 1929 - 1930 kerätyt tiedot olivat aika yksityiskohtaiset, kuten kaksisivuisen lomakkeen kääntöpuoli osoittaa. Kalle Haukipäällä, joka tiedot Haukijärveltä keräsi, on siis riittänyt kiertämistä ja lomakkeiden täyttämistä.
Jo 1910 oli muutamissa taloissa koneita apuna. Ne olivat hevosvetoisia. Pakkasella oli höyrykone voimanlähteenä. Vuoteen 1930 mennessä oli osa kylästä jo saanut sähköt. Niinpä muutamassa talossa ainakin puimakone toimi sähkömoottorin käyttämänä. Edelleen tärkein voimanlähde oli hevonen. Vain Pakkasella oli traktori. Tilastosta kuitenkin näkyy, että 20-luvulla itsenäistyneet torpat olivat hankkineet koneita, kun niiden viljelypinta-ala oli kasvanut. Koneita oli myös yhteisomistuksessa, tilastossa ne oli jaettu osiin. Yhteisomistusta lienee ollut myös muiden kylien talojen kanssa, koska laitteiden summaksi Haukijärveltä ei aina näytä muodostuvan kokonaislukua.
Sodan jälkeen rupesivat haukijärveläiset viljelijät hankkimaan traktoreita. Muistitieto kertoo, että Yliviidanojalle sellainen ostettiin 1948 tai 1949 ja Alaviidanojalle 1952. Peltomaassa oli autosta rakennettu traktori 40- ja 50-lukujen taitteessa. Kun tuonti vapautui 50-luvun lopulla, alkoivat traktorit yleistyä.