Vaikka itsellisillä on oma sivunsa ja Pakkasen pitempiaikaista työväkeä on lueteltu sivustolla, jää silti varmasti mainitsematta paljon ihmisiä, jotka ovat asuneet kylässä vuosia. Ongelmakohtia on kaksi. Vuoteen 1910 saakka asukkaat löytyvät rippikirjoista, mutta useiden itsellisten asuinpaikat eivät ole tiedossa. Ajanjaksolta 1910 - 1930 taas ei ole käytettävissä (= vapaasti luettavissa) rippikirjoja, samoin säilynyttä muistitietoa on hyvin vähän.

Missä itselliset sitten asuivat? Yksinäiset asuivat usein taloissa: väentuvissa, pirteissä, pakareissa. Asuminen oli ahdasta eikä yksityisyyttä juurikaan ajateltu. Perheellisillä oli oma asuntonsa. Se voi olla oma huone väenrakennuksessa tai mökki, jota ei enää pitkään aikaan ole ollut olemassa. Tällaisia pieniä mökkejä saattoi olla torppienkin yhteydessä. Asuinrakennuksia oli siis useampia. Elantonsa itselliset saivat tekemällä taloihin töitä aina pyydettäessä. Osalla oli joku käsityöläisammatti. Seuraavassa muutamia perheitä ja yksinäisiä, joiden arvelen asuneen Haukijärvellä.

Herman Roos (s. 1850 Karvialla) asui vaimonsa Amalian (s. 1862, k. 1902) ja lastensa Hilman, Idan, Johanneksen, Suoman, Martin, Kallen ja Lainan kanssa jossakin Haukijärvellä. Amalian kuoleman jälkeen Herman avioitui 1908 heinijärveläisen Elina Hakalan (s. 1859) kanssa. Tämäkin oli leski, hänellä oli lapset Lyydi, Hilja, Ida, Hilda ja Martta. Perhe, johon kuuluivat Elina ja Herman, Elinan lapset ja Hermannin kolme nuorinta lasta asui itsellisenä Hillun maalla. Emme tiedä missä. Mahdollisia olisivat varsinaisen Heinijärven kylän lisäksi myös Lamminkulma tai Viidanojankulma. Elina Hakala Roos asui 1915 henkikirjojen mukaan leskenä Heinijärvellä.

Nestor Färm (s. 1879) mainitaan muonarenkinä Haukijärvellä, välillä myös Heinijärvellä. Hän osallistui Haukijärven työväenyhdistyksen toimintaan. Hänen vaimonsa oli Hilda (s. 1880 Mouhijärvellä) ja perheessä oli lapset Elsa ja Huugo. Perhe muutti Oulaisiin 1910. Myös Viktor Leander (s. 1881 Viljakkalassa), hänen vaimonsa Olga (s. 1880 Jämijärvellä) ja lapset Viktor, Lahja ja Laina asuivat Haukijärvellä 1900-luvun alussa.

Heinijärven kylään kuuluneet itselliset ovat sitten jo vaikeampia tunnistaa haukijärveläisiksi. Ainakin Viidanojankulman Koivistolta sukunimensä saanet Maurits (s. 1870 Laviassa) ja Frans Fredrik (s. 1873) lienevät asuneet Viidanojankulmalla. Frans Fredrik muutti 1909 Amerikkaan. Mauri Koivisto sen sijaan kierteli Haukijärven taloissa räätälintöitä tehden. Hän kuoli 30-luvun alussa. Myös leski Johanna Palomaa (s. 1834 Tyrväällä) lienee asunut jossain Viidanojankulmalla.

Jossain vaiheessa myöhemmin Parilan ja Mustajärvenkulman itsellisistä.

 

 

 

 

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.