Peltolasta Haukijärvelle päin tien vasemmalla puolella on paikka, jota vanhat ihmiset ovat sanoneet Alanteriksi. He ovat kertoneet, että siinä olisi joskus ollut sotilastorppa. Maa on kuulunut Kalkunmäen kylään, josta ei sennimistä sotilasta tunneta. Tarina lienee saanut alkunsa jahtivouti Carl Alanderista, joka tuli Hämeenkyröön 1802 Mouhijärveltä. Hän oli rippikirjan mukaan syntynyt 1781 Turussa. Vaimo Caisa Ulrica Wahlberg oli syntynyt 1774 niinikäänTurussa. Perheeseen on merkitty neljä lasta, joista yksi kuoli pienenä. Mahdollisesti perhe oli äidinkieleltään ruotsinkielinen.
Jahtivouti oli tuohon aikaan lähinnä nimismiehen apulainen. Ilmeisesti Carl Alander ei viihtynyt työssä, koska toimi jahtivoutina vain vuodet 1803 - 18081. Vuosien 1814 - 1822 rippikirjassa hänet on merkitty torppariksi. Ehkä hän tässä vaiheessa siirtyi Tiipiän maalle asumaan, vaikka torppaa ei olekaan merkitty tietylle talolle kuuluvaksi. Seuraavassa rippikirjassa hänet on merkitty vain entiseksi jahtivoudiksi ja siitä käy ilmi, että hän kuoli 1828. Vaimo Caisa jäi asumaan mökkiin ja sai seurakseen Edla-tyttären. Heistä tuli mäkitupalaisia. Muut lapset muuttivat Turkuun.
Edla avioitui vuoden 1848 aikoihin räätälinoppilas Matti Sjöblomin kanssa. Tämä oli lähtöisin Humppilasta. Heille syntyi tytär, joka kuoli pienenä. Caisa kuoli 1847. Vuonna 1855 Matti ja Edla muuttivat itsellisiksi Haukijärven Pakkaselle. Tarkemmasta asuinpaikasta ei ole tietoa. Molemmat kuolivat kuumetautiin 1867. Kuolleiden luettelossa Matin ammatiksi on merkitty lumpunkerääjä. Alanterin asumuksessa asui eräs renki perheineen vuoden verran Matin ja Edlan muutettua pois. Pian tämän jälkeen mökki lienee hävinnyt.
Edellä olen yrittänyt kirkonkirjojen avulla koota Alanderin perheen tarinaa. Olisi mielenkiintoista tietää, tunnetaanko Haukijärveltä muita tällaisia vanhoja, kauan sitten hävinneitä asuinpaikkoja.
1Nallinmaa-Luoto ym. Hämeenkyrön historia, osa II