Samoin kuin Hämeenkyrössä on Mouhijärvelläkin pidetty 1800-luvun lopussa kirjaa seurakunnan palveluksia käyttäneistä vierasseurakuntalaisista. Varsin moni näistä on ollut Hämeenkyröstä. Luonnollisesti eniten on Pukaran kylän asukkaita. Heidän lisäkseen on yksittäisiä ihmisiä eri kylistä. Osa heistä on varmaankin ollut Hämeenkyröön muuttaneita mouhijärveläisiä. Tässä kerron niistä haukijärveläisistä, jotka kastettiin tai laskettiin ripille Mouhijärvellä.

Ei ole mitenkään yllättävää, että Fanni Varin pääsi ripille Mouhijärvellä juhannuksen aikaan 1892. Perhe asui lähellä pitäjänrajaa. Matka naapuriseurakunnan kirkolle saattoi olla lyhyempi kuin Hämeenkyröön. Samaan aikaan ripille Mouhijärvellä pääsivät myös Frans Heino ja Maria Kinkki. Heinon perheen tarkempi asuinpaikka ei ole tiedossa, Pakkasen maalla he kuitenkin asuivat. Syytä Maria Kinkin päätymiseen mouhijärveläisten rippilasten joukkoon voi vain arvailla. Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Hämeenkyröstä. Ehkä nämä nuoret ovat olleet jo palveluksessa Mouhijärven puolella, vaikka eivät ole kirjojaan sinne muuttaneetkaan. Rippikoulu on sitten tullut käydyksi siinä ohessa.

Varinin lapsista Mouhijärvellä on kastettu Emilia 1886, Kaarle 1888 ja Katri Sofia 1896. Kaikkien kummit olivat ilmeisesti Mouhijärveltä. Emilian syntyessä Jaakko Varin oli entinen Pertun renki ja hänestä käytettiin sukunimeä Turkimus, koska hän oli syntynyt pappilan tuonnimisessä torpassa. Pakkasella itsellisenä ja työmiehenä olleen Anton Selinin ja hänen vaimonsa Hilman lapset Väinö (s. 1894) ja Vihtori (s. 1897) kastettiin Mouhijärvellä. Ainakin Vihtorin kummit olivat ilmeisesti Pukarasta, jonne perhe pian muuttikin. Linnusmäen lapsista Eevert Paavali (s. 1886), Silja (s. 1887) ja Iida (s. 1899) on kastettu Mouhijärvellä. Kun ottaa huomioon torpan sijainnin, kulkuyhteydet ja sen, että perheen äiti oli syntyisin Mouhijärveltä, on naapuriseurakunnan palveluiden käyttäminen aika luonnollista. Lasten kummit olivat mouhijärveläisiä, joten yhteyksiä sinnepäin selvästi pidettiin.

Ainoa Mouhijärvellä kastettu haukijärveläinen, jonka kummit olivat kylästä, oli 1899 syntynyt Lydia Maria Järvinen. Hänen isänsä Taavetti Järvinen oli tuolloin renkinä Metsäkirmolla, jonka isäntä ja emäntä oli pyydetty kummeiksi. Äiti Aliina oli kotoisin Mustajärven torpasta, joka oli Mouhijärven puolella. Ehkä siksi esikoinen haluttiin kastaa siellä.

 

Lisätietoja