Joskus aiemmin kirjoittelin siitä, miten haukijärveläiset toimivat muualla syntyneiden lasten kummeina. Nyt päätin katsoa, miten kylän sisällä kummit valikoituivat. Kävin läpi kastettujen luettelot SSHY:n jäsensivuilta vuosilta 1901 - 1912.  Niissä on onneksi oma sarakkeensa vastaavalle rippikirjan sivulle, joten sieltä oli helppo poimia Haukijärvi, Heinijärvi, Herttuala, Parila ja Pukara. Kalkunmäen alueella asuneita en yrittänyt etsiä ja Mouhijärven puolella olleet jäivät myös ulkopuolelle. Uskon kuitenkin saaneeni menetelmällä kattavan otoksen. 

Suurin osa kummeista löytyi ihan läheltä, naapureista, sukulaisista tai samalta kylältä kuitenkin. Pienen "säätyjaon" olin havaitsevinani. Varsinkin talolliset pyysivät lastensa kummeiksi toisia talollisia. Suojan, Pertun ja Äärilän isäntäväet toimivat usein toistensa  lasten kummeina. Torpparit, mäkitupalaiset, itselliset ja muonarengit hakivat kummit useimmiten muista samassa asemassa olleista, mutta kääntyivät toisinaan myös talollisten puoleen. Niinpä Otto Hesekiel Söderlingin kummeina toimivat Frans ja Emma Äärilä (Erkkilä). Se, että Hugo Kukkolan kummeina olivat Frans Viktor ja Hilma Amalia Niemi ja Lauri Niemen kummeina Taavetti ja Ida Kukkola, oli kuitenkin tavanomaisempaa. Asuttiin lähellä ja oltiin sukuakin.

Muutamissa tapauksissa tuli kuitenkin vastaan oudompia nimiä. Useimmiten kyse oli Pakkasella lyhyemmän aikaa työskennelleistä. Niinpä 1906 syntyneen Väinö Johannes Salmisen kummit olivat muonarenki Nestor Nieminen ja tämän vaimo Hilda Amanda. Toisinaan taas kummit pyydettiin naapurikylästä. Matti Lauri Santamäen veivät kasteelle Taavetti ja Josefiina Haapaniemi Herttualasta. Taavetti oli lähtöisin Santamäestä. Erityisesti Mustajärvenkulmalla ylittyi toisinaan kuntaraja. Katri Johanna Ahosen kummeina toimivat Taavetti ja Hilma Ylivenetmäki. Lapsi kastettiinkin Mouhijärvellä.

Kun lapsia syntyi paljon, oli monilla myös paljon kummilapsia. Taloudellisia mahdollisuuksia kummilasten muistamiseen ei juuri ollut. Olen kuitenkin nähnyt joitakin todisteita siitä, että kummi on pyrkinyt auttamaan orvoksi jäänyttä kummilastaan. Kummeilla oli merkitystä, vaikka ehkä eri tavalla kuin nykyisin.

© Leila Niemenmaa

Sivuston julkaisua ovat tukeneet Haukijärveläiset ry ja

Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.