Itsenäisyyspäivän aikaan on usein tapana muistaa sodissa kaatuneita. He ovat muistamisen ansainneet. Tänään haluan kuitenkin kertoa rauhan ajan toimista sellaisina kuin ne näkyvät asutuslautakunnan pöytäkirjoissa 20-luvulta 50-luvulle. Tuolloin rakennettiin kovalla työllä sitä Suomea, jonka me tunnemme hyvinvointivaltiona. Ne, joille asutuskassa, asutuslautakunta, maanhankintalaki tai asutustoiminta ovat vieraita käsitteitä, voivat helposti lisätä tietojaan verkosta.

Omat muistiinpanoni asutuslautakunnan pöytäkirjoista alkavat vuodesta 1926. Lautakunta on kuitenkin perustettu Hämeenkyröön jo muutamaa vuotta aiemmin. Jostain syystä en aikoinaan löytänyt aiempia pöytäkirjoja. Tuon vuoden ja sitä seuraavien vuosien pöytäkirjoissa esiintyy varsin usein haukijärveläisiä. Mihin he rahaa tarvitsivat? Maanostoon, rakentamiseen ja näihin tarkoituksiin aiemmin otetun korkeakorkoisen pankkilainan maksamiseen. Otetaanpa pari esimerkkiä. 1929 Hugo Selkee anoi 10 000 mk:n rakennuslainaa 15 vuoden maksuajalla. Takaajina olivat Svante Huitu ja Frans Mustasilta. 1933 Eero Ihantola anoi 5000 markan maanostolainaa 10 vuodeksi, takaajina Erkki Kanerva ja Vihtori Mäensivu. Kummankin lainan myöntämista lautakunta puolsi. Yleensä takaajat löytyivät lähipiiristä: sukulaisia, naapureita.

Lautakunnalle kuului myös valvontatehtäviä. Niinpä 1930 on pidettu tarkastus useamman kyläläisen luona ja todettu, että rakennukset on tehty ja maata viljellään. Ajat muuttuivat tiukemmiksi 30-luvun alussa, ja lautakunta hakikin tuolloin useaan tilaan kiinnityksen lainan vakuudeksi. Jos tiloja myytiin eteenpäin, tarvittiin lautakunnan suostumus kaupalle. Yhdessä tapauksessa Haukijärvellä kunta käytti etuosto-oikeuttaan. Ilmeisesti epäiltiin keinottelua, koska se oli kolmas ostajan lyhyen ajan sisällä hankkima tila. Kun lainaa ottanut halusi myydä metsää, päätti lautakunta, mikä osa hinnasta piti käyttää valtion saatavien lyhentämiseen. Moni kyläläinen on saanut lautakunnan päätöksen metsänmyyntiasiaansa.

50-luvulla oli mahdollista anoa lautakunnalta avustuksia ja palkkioita rakentamiseen. Näitä mahdollisuuksia uudet ja vanhat kyläläiset käyttivät paljon. Suosittuja kohteita olivat rakennusten korjaaminen sekä vesijohdon, viemärin tai pesupöydän rakentaminen, kaivon tekeminen ja sähkövalon laittaminen. Myös lainoja myönnettiin edelleen. Risto Haukipää sai 1954 150 000 mk:n lainan uuden puimasuulin rakentamiseen. Aiempi oli tuhoutunut tulipalossa. Takaajina olivat Kalle Ketola ja Eero Ihantola.

Monet Haukijärven taloista on rakennettu noina vuosikymmeninä. Lainat on maksettu ja lainan saajat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Tilat ovat vaihtaneet omistajaa, mutta ovat edelleen jossakin muodossa olemassa. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Lisätietoja