Hyvää uutta vuotta hyvät lukijat. Niin ja kiitos kommenteista jouluruokablogiin. Sain tietää, että muutkin tuntevat sallatti-sanan, vaikka se lienee kadonnut haukijärveläisten aktiivisesta sanavarastosta. Kodeissa näyttää myös olleen hiukan erilaisia ruokaperinteitä. Ainakin sianpääsyltty ja perunalaatikko muistettiin jouluun kuuluviksi. Olisi mukava kuulla, mitä karjalaisperheiden jouluherkkuihin kuului. Muutenkin kommentit ovat edelleen tervetulleita. Niitä voi lähettää Palaute-sivun kautta tai sieltä löytyvään sähköpostiosoitteeseen. Korjaa, kritisoi tai vinkkaa aiheesta, jota toivoisit käsiteltävän näissä teksteissä. 

Blogitekstit jatkuvat suunnilleen samoilla linjoilla kuin aiemminkin. Seuraan tarkasti, mitä aineistoja tulee digitaalisesti saataville Kansallisarkiston Digitaaliarkiston, SSHY:n ja Kansalliskirjaston sivuille. Kansallisarkisto ainakin jatkaa kantakorttien ja valtiorikosoikeuksien aktien digitoimista. Eteneminen voi tuntua hitaalta, mutta on muistettava aineiston valtava määrä. Loppuvuodesta tuli Digitaaliarkistoon vuosien 1918 ja 1919 henkikirjat Hämeenkyröstä, niistä jonkun kerran enemmän. Mouhijärveä vielä odotellaan. Kansalliskirjaston vanhojen sanomalehtien digitoinnissa on monien kiinnostavien lehtien kohdalla edetty 30-luvun puoliväliin. Pitää siis suunnata yliopiston kirjastoon katsomaan, mitä ne kertovat Haukijärvestä. En tiedä, olisiko SSHY:llä valmiiksi kuvattuna Hämeenkyröstä vuoden 1918 kastettuja, kuulutettuja, vihittyjä tai muuttaneita. Toivottavasti, olisi mukavaa päästä niitä tutkimaan. Mouhijärveltä niitä ainakin on, pitää vain muistaa pyytää ne auki nyt, kun vuosi on vaihtunut.

Toki paikallishistoriaa tutkiva pääsee edelleenkin myös rapistelemaan vanhoja papereita. Viimeksi Turussa käydessä aloin käydä läpi varsinaisten rikosasioiden pöytäkirjoja Hämeenkyrön käräjiltä. Pääsin suunnilleen 30-luvun alkuun. Siitä on hyvä jatkaa. Muita tutkimusmatkan kohteita voivat olla Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipiste, Hämeenkyrön kunnanarkisto ja Tampereen kaupunginarkisto. Kaikkialle ei ehdi, mutta katsotaan mitä saan aikaan.

Asiaa voi lähestyä myös miettimällä, mitä tietoja sivustolta puuttuu. Tietoja lyhytaikaisista asukkaista varmasti. Ketä mahtoi asua Tonttilassa tai Santamäessä 1910-luvulla? Vai asuiko ketään? Sota-aikaan ja heti sen jälkeen oli taloihin majoitettuna monia perheitä, heitä kaikkia ei varmaan ole kirjattu sivustolle. Ja sitten on muutama asumus, jonka olemassaolosta tai asukkaista ei ole löytynyt mitään tarkempaa. Muistitieto on kertonut Viidanojankulman Siukolasta tai Mustajärvenkulmalla sijainneesta Virran Villen mökistä. Kummankaan asukkaita en ole onnistunut paikallistamaan lähteistä. 

Lisätietoja