Tutkitaanpa hiukan, mitä kyläläisten perukirjat kertovat omasta ajastaan. Valitsin tähän kolme perukirjaa 1910-luvun alkupuolelta. Ehkä joskus toisen kerran tarkastelemme muita perukirjoja.

Aloitetaan Kalle Viitaniemen perukirjasta. Kannattaa ensimmäiseksi kiinnittää huomiota sen laatijaan. Tämä oli Kalle Haukipää, joka todennäköisesti kirjoitti useimmat kylän perukirjat 1900-luvun alkupuolella. Hän oli kirjoitustaitoinen, osasi laatia tekstin mallin mukaisesti ja toimi myöhemmin lautamiehenä. Jo 1901 hän laati Mikko Jokelan perukirjan, silloin hän käytti vielä sukunimenä Mäkelää. Mutta takaisin Viitaniemeen. Se oli torppa, joten kiinteää omaisuutta ei kirjattu. Viitaniemi ei kuitenkaan kuulunut ihan pienimpien torppien joukkoon. Siellä oli kaksi hevosta ja kolme lehmää. Seinäkello, huonekalut, aurat, reet ja rattaat kertovat jonkilaisesta varallisuudesta. Erikoisuutena mainitaan lumiaura. Varmaankin hevosvetoinen, mutta millainen tarkemmin? Velkoja ja maksuja suhteessa omaisuuteen oli kuitenkin melko paljon.

Kun Frans Erkkilä kuoli, laati perukirjan joku muu. Allekirjoitus on jäänyt pois. Mahdollisesti kirjoittaja oli nimismies Väinö Nyström, joka teki monen hämeenkyröläisen talollisen perukirjan. Koska Frans Erkkilä oli talon isäntä kuollessaan, merkittiin perukirjaan kiinteää omaisuutta eli Erkkilän talo ja Porrassuon lohkotila. Tekstistä käyvät selville myös Erlkkilän huoneet ja niiden kalustus. Hevosia oli neljä ja lehmiä 11. Niittokone, hevosharava, tappuri, silppumylly, kaksi viskuria ja ompelukone kertovat, että talossa pyrittiin käyttämään koneita hyväksi. Myös astiasto oli komeampi kuin pieneläjillä. Olivatko 14 valmistettua lampaannahkaa, hirvennahka ja muu nahkatavara kenkien tai turkkien tekoa varten? Kenties hirventalja oli koristeena? Kovin monessa näkemässäni perukirjassa ei mainita aseita. Erkkilässä oli revolveri. Sen arvo ei kuitenkaan ollut suuri, ehkä se oli eläinten teurastuksia varten. Velkaa oli Erkkilässäkin. Eniten sitä oli Hämeenkyrön Säästöpankille, ehkäpä talon tai Porrassuon tilan ostoa varten otettua lainaa.

Kolmas perukirja laadittiin Matilda Maatialan kuoleman jälkeen. Matilda oli ollut Maatialan emäntä, mutta tila oli myyty ja perukirjasta päätellen Taavetti ja Matilda asuivat Kyröskoskella. Mahdollisesti he olivat saaneet Kanervan entisen talon kaupan mukana. Siihen voisi viitata tonttivero Poussalle, ehkä myös huonerakennukset. Jälkimmäinen voi tosin liittyä Maatialan rakennukseenkin. Esineistö lienee ollut osittain peräisin Maatialasta, sitä oli enemmän kuin tavallisella mäkitupalaisella. Erikoisuutena mainittakoon kellonkorjauskalusto ja valokuvauskone tarpeineen, ne varmaankin kuuluivat Taavetti Maatialalle. Perukirjaan on merkitty sairauskuluja 500 markkaa. Matilda kuoli keuhkotautiin, ehkä häntä hoidettiin sairaalassa loppuaikoina.

 

Lisätietoja