Blogi

Koulun arkistossa on vihkonen, jonka kanteen on merkitty "Haukijärven kansakoulun oppilaskirjaston kirjaluettelo". Mitään vuosilukua vihkonen ei sisällä, mutta se on täsmälleen saman näköinen kuin vastaava, vuodelle 1921 päivätty opettajakirjaston luettelo. Nimekkeitä siinä on 213. Sama kirjamäärä on merkitty vuonna 1940 laadittuun asiakirjaan. Jos oikein ymmärrän, kirjaluettelo on aloitettu vuoden 1921 aikoihin ja se yltää vuoteen 1940. Myös kirjojen ilmestymisvuodet ja luettelossa käytetyt erilaiset kynät todistavat sen puolesta, että lista on syntynyt pitemmän ajan kuluessa.

Millaisia kirjoja sitten Haukijärven koululaisille oli tarjolla ennen sotia? Luettelo alkaa Andersenin saduilla ja päättyy Hilda Huntuvuoren "Kokemäenmaan kuningas"-kirjaan. Enimmäkseen kirjailijat olivat suomalaisia, mutta Andersenin lisäksi esimerkiksi Defoe, Alcott ja Dickens olivat edustettuina. Suosittuja näyttävät olleen ainakin Anni Swan, Yrjö Karilas ja Walter Scott. Hämeenkyröläinen kirjailija F. E. Sillanpääkin oli mukana. Hänen teoksensa "Kuvia ja tarinoita" sai luettelossa numeron 173. Se lienee ollut kouluja varten toimitettu valikoima Sillanpään tekstejä.

Lue lisää...

Useimmat kirjat edustivat kaunokirjallisuutta. Joukkoon mahtuivat kuitenkin myös teokset "Ihmeellinen luonto", "Nuorten puutarhakirja", "Luonnon kätköistä", "Kanakirja", "Mehiläiskirja", "Metsänhoito-oppi" ja "Maantieteellisiä kuvauksia" sekä muutamia, joiden nimestä tai tekijästä ei voi päätellä, mihin kirjallisuudenlajiin kirja kuuluu. Paljon oli siis koululaisille tietoa ja sivistystä tarjolla.

Haukijärven koulun arkistosta löytyy teksti, jossa opettaja Kerttu Lehtosalo kuvailee kylän postipysäkin syntyvaiheita. Lainaan tekstistä tähän katkelmia.

"Lukuhalu oli herättänyt saada tietoja muualtakin kuin omalta paikkakunnalta. Tätä välittäjää, sanomalehteä, oli hankalaa saada, kun paikkakunnalla ei ollut postia. Lähimpään postiin oli matkaa 8 km ja Hämeenkyrön postiin 12 km. Tapa oli sellainen, että se kyläläinen, joka kävi kirkolla poikkesi postiin ja toi koko kylän postin. Täten saatiin posti aina vanhentuneena, sillä ei aina joka viikko käyty kirkolla. Kartanoon tuli kyllä niin sanottu irtolaukku, mutta se ei hyödyttänyt kyläläisiä. "

Lehtosalo keskusteli asiasta J. E. Richterin kanssa ja yhdessä he ottivat yhteyttä postilaitokseen.

"Postihallituksesta tuli tieto, että paikkakunta on niin harvaan asuttua, että ei kannata palkata postin hoitajaa, toisin sanoen ei posti kannata itseään. Allekirjoittanut tarjoutui hoitamaan postia 3 vuotta palkatta, siinä toivossa, että sen ajan kuluttua ehkäpä jo alkaisi kannattaa. Vastauksessa sanottiin, että valtion toimia ei voida antaa palkatta hoitaa, mutta jos se hoidetaan (25:-) kahdellakymmenelläviidellä markalla vuodessa, niin katsotaan jos voidaan myöntää postipysäkki Haukijärvelle. Tähän ehdotukseen suostuin. Täten saatiin postipysäkki samana vuonna (1902) kun oma koulutalokin. Tämä kaikki oli suuri edistys syrjäkulman elämässä."

Niin saivat siis kyläläiset postipysäkkinsä.

 

Elokuun 14. päivä 1927 vietti Haukijärven työväenyhdistys 20-vuotisjuhliaan. Hämeenkyrön Sanomissa oli asiasta lyhyt maininta ja sen lisäksi yhdistyksen ilmoitus, joka on alapuolella kuvassa. Arvelen, etten loukkaa kenenkään tekijänoikeuksia, vaikka julkaisenkin sen. Lehti julkaisi myöhemmin lyhyen selostuksen juhlista, lähinnä kilpailutulokset. Juttu päättyi toteamukseen: "Yleisön käytös juhlissa ja iltamassa oli aivan moitteetonta."

Lue lisää...

Juhlapuheen pitänyt ministeri Ryömä oli lääkäri ja SDP:n kansanedustaja Hannes Ryömä, joka juuri tuohon aikaan toimi valtionvarainministerinä. Oletettavasti Frans Mustasilta lausui tervehdyssanat tai esitteli yhdistyksen 20-vuotista historiaa. Muista ohjelmansuorittajista ei ole tietoa. Näytelmän "Lainkiertäjät" on tiettävästi kirjoittanut Uramo Hiiskoski. Lieneekö salanimi?

Mennäänpä sitten kilpailutuloksiin ja haukijärveläisten menestykseen. Kolmiottelussa toiseksi tuli Eino Laaksonen, naisten 100 metrin kolme parasta olivat sisarukset Toini Peltola, Hanna Kanerva ja Kaisu Peltola. Naulanlyönnin voitti Kalle Ketola Aimo Mäkisen tullessa toiselle sijalle. Renkaanheiton kolmanneksi selvisi Reino Kanerva. Nuolenheitossa ja poikien 100 metrin juoksussa eivät kyläläiset yltäneet palkintosijoille.

Nykypäivän lukija saattaa miettiä, harmittiko iltamayleisöä lyhyt, vain tunnin mittainen tanssiaika. Ehkä määräykset olivat tiukat tuohon aikaan.

 

 

Jatkan sarjaa 90 vuoden takaisista tapahtumista, tai pikemminkin siitä, mitä paikallislehti niistä uutisoi. Aloitetaan seurakunnan ilmoituksista. Kuolleiden luetteloon merkittiin tuolloin Ida Keskinen, Vilho Mustasilta, Johannes Keskinen, Kerttu Koivisto, Martta Pettersson,  Eufrosiina Linnusmäki ja Frans Virtanen. Vihillä kävivät Urho Hujo ja Hilda Koivisto, Väinö Laaksonen ja Anna Poukkanen, Juho Mäkelä ja Suoma Heikkinen, Huugo Selkee ja Olga Peltonen sekä Väinö Rintala ja Martta Perkiömäki. Jaakko Erkkilä meni naimisiin Suodenniemellä. Seurakunnasta muuttivat Emma Lehtinen, Elsa Mäkelä sekä Tyyne ja Josefiina Jokela.

Kiertokoulua pidettiin Peltoniemessä, Yliviidanojalla ja Sillanpäässä. Kinkerit olivat Erkkilässä. Rokotus isorokkoa vastaan annettiin Sillanpäässä.

Väinö Mustajärvi ilmoitti myytävästä talosta kirkonkylässä. Mikä talo oli kyseessä ja miten se liittyi Väinö Mustajärveen, ei käy ilmoituksesta ilmi. Frans Mäkinen Yliviidanojalta myi kolmevuotiaan siitossonnin.

Pakkasen kuivausriihessä syttyi tulipalo syyskuussa. Palo saatiin nopeasti sammumaan ja vahingot jäivät vähäisiksi. Syttymissyyksi arveltiin kovassa kuumuudessa palamaan syttynyttä tomua. Arvi Heikkinen kielsi "kenenkään pahempia seurauksia välttääkseen roijastamisen ja kulkemisen" omistamiensa tilusten lävitse.

Kalle Haukipää ja Frans Mustasilta toimivat kunnan elimissä, mm. köyhäinhoitolautakunnassa ja kouluvaliokunnassa. Koulun johtokuntaan valittiin Vihtori Järvelä uudelleen ja Kalle Valkama uutena. Frans Mustasilta sai työväenyhdistyksen 20-vuotisjuhlissa elokuussa kukkalaitteen jalustoineen, koska oli ollut koko tuon ajan yhdistyksen puheenjohtajana.

Juhannuksen aikaan kirjoittelin löytämästäni muistikirjasta, jonka arvelen kuuluneen suutari Kalle Salolle. Katsotaan tällä kertaa, mitä hommia kirjasen omistaja teki Haukijärvellä hiukan myöhemmin. Selkeimmin ajoitettavissa ovat työt Ojaniemen suulin rakentamisessa, ne on nimittäin päivätty vuodelle 1955. Kirjaan ne tähän siinä muodossa kuin asianomainen on ne muistioonsa tallentanut. Ensin hän ilmoittaa olleensa piirun veistossa kuusi tuntia ja kantoja ampumassa kaksi tuntia. Kesäkuun loppupuolelle töitä on merkitty seitsemälle päivälle: pohjapiirustusta, tolpat ja tasakerta, selkäpuut, kattotuolit ja seinänlyöntiä. Heinäkuussa työt jatkuvat seinänlyönnillä, rästään kierrolla, ruoteen lyönnillä, kulmatuilla, maalauksella ja permannon lyönnillä. Elokuulle merkintöjä ei ole, ilmeisesti suuli tuli valmiiksi.

Hiukan aikaisemmin - vuosi ei ole tiedossa - hän oli Haukijärven koulun töissä. Jostain syystä urakasta (?) on kirjattu muidenkin tekemät tunnit. Lokakuussa K. Salo on tehnyt 32 tuntia, Arvo Laine 24 tuntia, Väinö Jokinen 32 tuntia, A. Laaksonen 28 tuntia ja H. Koskinen 16 tuntia. Miehet ovat olleet töissä 9. - 12. päivinä. Mitä koululla on korjattu tai rakennettu, sitä ei muistio kerro. Ajoitus on vaikeaa, töitä lienee tehty vuosien 1938 ja 1955 välissä. Väinö Jokinen voi olla joko Haukijärveltä tai Herttualasta. H. Koskisen kotipaikka ei ole tiedossa.

Muut merkinnät ovat hajanaisempia. Vuoden 1953 tammikuulta on tieto kansaneläkkeestä. Se sopii kyllä Kalle Saloon, joka tuolloin oli jo täyttänyt 66 vuotta. Viimeiseltä säilyneeltä sivulta löytyy kirjaus seppä Virkin (rakennuksen) maalauksesta. Se lienee tapahtunut 50-luvulla. Maalausta on suoritettu heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Siihen muistio päättyy. Omalla vaatimattomalla tavallaan se kertoo elannon hankkimisesta kuusi vuosikymmentä takaperin.

Lisätietoja