Blogi

Hiljattain uutisoitiin Museoviraston julkaisemista vapaasti (ks. CC-lisenssi) käytettävistä vanhoista valokuvista Finna.fi:ssä. Jos Finna-haussa laittaa hakusanaksi Hämeenkyrö (säilytä ensimmäisen linkin rajoitukset), saa esille 50 valokuvaa. Silmäni löysivät niiden joukosta kolme Herttualassa otettua. Haukijärveltä en kuvia huomannut, tosin kaikkia henkilökuvia en tunnistanut. Jos pudotamme haussa pois vaatimuksen Museovirastosta, vapaasta käytettävyydesta ja museoiden hallinnasta, saamme Hämeenkyröstä tuloksia kaikkiaan 548. Nyt on mukana jo Haukijärveäkin. 

Ensimmäisellä sivulla (20 kuvaa/sivu) tulee vastaan kuva Haukijärven työväentalosta. Mahdollisesti se kuitenkin on Harjun aikana otettu. Seuraavalla sivulla on sama työväenyhdistyksen juhlissa otettu kuva, joka on sivustolla. Sen sijaa kolmannelta sivulta löytyvää työväenyhdistyksen huvitoimikunnan jäseniä esittävää kuvaa ei galleriassa muistaakseni ole.

Sitten mennäänkin sivulle 16. Sieltä löytyy Wivi Timgrenin (os. Richter) ottamia valokuvia Pakkaselta. Kuvat on ajoitettu 1800-luvun lopulle. Herää kysymys, voisiko keinutuolissa istuva mies olla hänen isänsä, Josef Edvard Richter. Mielestäni hän on mukana muissakin Pakkasen kuvissa. Kuvat jatkuvat seuraavalla sivulla. Sivulta 25 löytyy kuva Richter-suvun haudasta. Sehän on edelleen olemassa lähellä kirkkoa. Sivulla 27 on lisää kuvia Pakkaselta. Seuraavalla (viimeisellä) sivulla on kaksi kuvaa Frans Mustasillasta.

Miksi noita edellä mainittuja kuvia ei ole sivuston gallerissa? Koska ne eivät ole vapaasti käytettävissä. Osa on arkistojen hallussa. Niiden kanssa neuvottelemalla kuvat ehkä voisi saada julkaistavaksi kohtuullista korvausta vastaan. Wivi Timgrenin kuvat kuuluvat Vapriikin kuva-arkistolle, joka perii digitaalisesta kuvasta 14 euroa ja sen käytöstä 35 euroa. Miksi julkaista kuva (tai ainakaan maksaa julkaisemisesta), joka on jo verkossa? Lopuksi vielä pieni vinkki Finnan selaamiseen. Kannattaa ottaa näytölle enemmän kuvia kerralla, vaikkapa 100 kappaletta.

Haukijärven koulun oppilasluetteloa on pidetty heti koulun ensimmäisestä toimintavuodesta alkaen. Siihen merkittiin aluksi oppilaan nimi, syntymäaika, huoltajan ammatti tai asema sekä jonkin verran huomautuksia muutoista, sairastelusta ja kuolemantapauksista. Yleensä myös koulussa opiskelun vuodet käyvät ilmi, osittain kuitenkin vain aloitusvuosi. 50-luvulta lähtien tiedot käyvät niukemmiksi. Ilmeisesti säädökset muuttuivat. Ensimmäinen kouluun kirjattu oppilas oli Iida Maria Erkkilä, joka opiskeli siellä 1898 - 1902. Seuraavassa muutamia havaintoja siitä, mitä matrikkeli kertoo meille menneistä ajoista.

 Historian tapahtumat näkyvät myös matrikkelissa. Kun Yrjö Mustajärvi aloitti koulunsa 1912, on hänen huoltajakseen merkitty torppari. 1920 kouluun tulleen veljen Vilhon huoltaja oli maanviljelijä. Torpparit muuttuivat usein ensin palstatilallisiksi ja myöhemmin maanviljelijöiksi, tilallisiksi tai talollisiksi. 20-luvulla on muutaman oppilaan isän ammatin perään piirretty risti. Vuoden 1918 satoa useimmat, toki muutama muukin kuolemantapaus. Myöhemmin tällaisia merkintöjä ei enää näy. Lastenkodin tulo kylään näkyy isona määränä sellaisten oppilaiden nimiä, joiden perheet eivät asuneet kylässä. Sota-aikana tulivat ensin kirvulaiset, sitten inkeriläiset ja lopulta pyhäjärveläiset oppilaat. Viimeksi mainittuja oli paljon.

Vaikka sukunimilaki oli jo voimassa, kirjasi opettaja Lehtosalo 1923 Elli Haukipään Elli Peltolaksi. Muutamia muitakin esimerkkejä talon nimen käytöstä on vielä 20-luvulla. Aviottomien lasten kohdalla säilyi merkintä aina 40-luvun alkuun saakka. Aluksi kirjattiin huoltajaksi naimaton nainen, myöhemmin riitti avioton-merkintä. No, kirkonkirjoissa on pahempiakin nimityksiä. Pakkasen kartanon vaihtuva työväki näkyy matrikkelissa. Muonamiesten, kuskien, työnjohtajien, renkien, seppien ja tilanhoitajien lapset kävivät koulua Haukijärvellä. Kun vanhemmat muuttivat muualle, lapset "erosivat koulusta poismuuton takia".

Arkistolaitos on avannut kaikkien luettaviksi digitoimiaan vuoden 1918 traagisiin tapahtumiin liittyviä aineistoja. Esittelen niistä seuraavassa kolme lyhyesti. Ne voivat kiinnostaa sukuaan tutkivia, mutta myös kylän historiasta kiinnostuneita. Monta kylässä joskus asunutta aineistoista löytyykin. Palaan ehkä joidenkin kohtaloihin myöhemmin näissä teksteissä. Lisätietoa aineistoista voi etsiä arkistolaitoksen Portti-palvelusta.

Helppokäyttöisin näistä kolmesta on valtiorikosylioikeuden aktien muodostama aineisto. Siitä voi hakea tietoa kirjoittamalla etsimänsä henkilön sukunimen (alempaan) hakukenttään Digitaaliarkiston hakupalvelussa. Eteen avautuu luettelo kyseisen sukunimen omistajista, jotka ovat vieneet tapauksensa valtiorikosylioikeuden ratkaistavaksi. Jos oikea henkilö löytyy listasta, saa näkyville esimerkiksi virkatodistuksen, alemman oikeusasteen käsittelystä muodostuneet asiakirjat ja kotipitäjän suojeluskunnan lausunnon henkilöstä. Vaikka nimi olisi yleinen, ei erehtymisen vaaraa juuri ole, sen verran tarkat tiedot syytetyistä on.

Hiukan enemmän etsimistä vaatii sotavankilaitoksen vankikortiston käyttö. Jonkun aikaa haarukoimalla sieltäkin henkilön löytää, mikäli hänestä on kortti tehty. Käsitykseni mukaan ihan kaikista vankileireillä olleista ei korttia ole tehty tai sellaista ei ole säilynyt. Korteilla on paljon vähemmän tietoa kuin edellä mainituissa akteissa. Onkin syytä olla tarkkana, jos etsii hyvin yleistä nimeä. 

Lue lisää...

Arttur Pettersson kuoli Hämeenlinnan vankileirillä heinäkuussa 1918. Hän oli perheetön, siksi uskallan julkaista kuvan hänen vankikortistaan. Lähde: Digitaaliarkisto

Viimeinen aineisto koostuu valtiorikosoikeuksien eri osastojen tuomioluetteloista. Niissä on mainittu henkilön nimi, kotipaikka, syntymäaika, rikos, josta häntä syytettiin ja annettu tuomio. Osastoja oli paljon ja luettelot sisältävät yleensä satoja nimiä. Yhden ihmisen etsiminen niistä on aikaa vievää. Eniten hämeenkyröläisten asioita käsiteltiin Tampereen (osastot 17 - 21, 52, 56 - 61, 144), Hämeenlinnan (osastot 9, 10, 40 - 50, 54, 55, 59, 100 - 102, 110) ja Lahden (osastot 71 - 76, 121 - 132) valtiorikosoikeuksissa.

Aineistoissa on osittain samoja henkilöitä. Alemmassa oikeusasteessa vapautetut, ehdonalaiseen vankeuteen tuomitut tai leireillä kuolleet eivät välttämättä vedonneet tuomioistaan ylioikeuteen. Valtiorikosoikeuksiin  tuotiin syytettyjä myös kotoa, joten kaikki eivät olleet vankileireillä. Sikäli on perusteltua käydä läpi kaikki aineistot.

Ihan aluksi toivotan kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta. Ennen kuin mennään alkaneen vuoden suunnitelmiin ihan pieni katsaus menneeseen vuoteen. Tein parikin arkistoreissua Turkuun ja kävin läpi henkikirjoja ja perukirjoja. Kaikkea aikomaani en ehtinyt, mutta niinhän siinä yleensä käy. Arkistolaitos yllätti mukavasti digitoimalla Kansaneläkelaitoksen hakemistokortit. Niistä löytyi useamman entisen kyläläisen kuolinvuosi ja viimeinen kotipaikka, joillekin ammattikin. Eri puolille Suomea on haukijärveläisiä kulkeutunut.

Arkistokäyntejä on tarkoitus jatkaa. Henkikirjoissa on sekä Hämeenkyrön että Mouhijärven osalta vielä tutkittavaa. Mouhijärven perukirjojakin on vielä syytä lueskella. Kunhan Tampereen Metso-kirjastosta löytyy taas remontin jälkeen paikka mikrofilmien lukulaitteille (ehkä sellainen jo on olemassa?), aion jatkaa Paikallissanomien parissa. Jos oikein muistan, olen niitä käynyt läpi vain 20-luvulta. Ja Kansalliskirjaston digitoidut aineistot karttunevat myös, nekin on siis syytä käydä tarkistamassa.

Arkistolaitos aloitti viime vuonna vuosien 1960, 1965, 1970 ja 1975 henkikirjojen hakemistojen digitoimisen. Hämeen lääniä siellä jo on, Turun ja Porin lääniä ei vielä. Odotan mielenkiinnolla varsinaisia henkikirjoja, niissä tietoa lienee hakemistoja enemmän. Lähinnä noiden vuosien henkikirjoista voisi löytyä kuolinvuosia. Digitaaliarkistoon on tullut  vapaasti luettavaksi vuoteen 1918 liittyvää materiaalia, mutta siitä toisen kerran enemmän.

Tämä vuosi on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Hyvät nykyiset ja entiset kyläläiset, minulla on ehdotus, miten jokainen voisi sitä omalta kohdaltaan juhlistaa. Kaivelkaapa omia ja sukulaistenne arkistoja, vanhoja valokuva-albumeja ja haastatelkaa iäkkäitä sukulaisianne. Saatte itsellenne kuvan sukunne menneisyydestä ja voitte kenties kartuttaa tätä sivustoa lisätiedoilla, tarkennuksilla, korjauksilla tai blogin aiheilla. Viimeksi mainittuun kelpaa pienikin muistiinpano, havainto, kertomus, jopa kysymys. Voin kaivella lisää tietoa vinkin saatuani.

Vuosi sitten - vai oliko kaksi vuotta sitten, aika kuluu nykyään niin nopeasti - kävin läpi vanhoja valokuvia löytääkseni jouluaiheisen, 50-luvulla tai aiemmin otetun valokuvan. Sellaista ei löytynyt. Kuusikymmenluvulta niitä sitten jo oli, salamakuutioilla otettuja, nyt jo värit pahasti muuttuneina. Syy vanhojen joulukuvien vähäisyyteen on tietysti juuri valo tai oikeastaan sen puute joulun aikaan. Sisäkuvaus ei hämärinä päivinä tavallisten kyläläisten kameroilla onnistunut. Ja mitäpä sitä ulos kuvaamaan, räntäsateeseen tai pakkaseen.

Sivuston galleriassa on ainakin kaksi jouluaiheista valokuvaa. Työväentalolla on pidetty joulujuhlat 1930, ja niissä lienee ollut paikalla joku ammattikuvaaja, koska sisällä otettu valokuva on hyvälaatuinen. Sune Viidanoja on kuvattu joulun aikaan, kuvassa näkyy joulukuusi. Tätä kuvaa ei ole ajoitettu tarkasti, mutta ihan poikanen ei Sune kuvassa ole. Hän oli syntynyt 1912, joten kuva lienee 30- tai 40-luvulta. Hänen veljensä Risto (s. 1926) omisti kameran ja on ottanut galleriassakin olevia kuvia. Jos kuva on hänen ottamansa, se lienee 40-luvulta. Siinäpä ne jouluaiheiset kuvat olivat, ainakin näin ulkomuistista.

Lue lisää...

Kuvituskuva liittyy Haukijärveen vain aikamoisen mutkan kautta. Se on peräisin tätini arkistosta ja on syytä olettaa, että siinä on joku Mouhijärven puolella Kiviniemessä asuneista Toivon veljeksistä. Kuva lienee sota-aikainen, mutta tarkempi aika tai paikka ei ole tiedossa.

Lopuksi muistutan vielä mahdollisuudesta lähettää e-kortti. Sivusto (ja blogi) päivittyy seuraavan kerran vuodenvaihteen jälkeen. Toivotan kaikille oikein rauhallista joulunaikaa.

Lisätietoja