Blogi

Vuonna 1907 syntyi Ruotsin alamaiselle kuski Axel Larssonille ja hänen vaimolleen Fannylle poika Erik Vilhelm Pakkasen kartanossa Haukijärvellä. Kummeina olivat Pakkasen työnjohtaja Arndt Lindström vaimonsa Vilhelmina Etholenin kanssa. Samaan perheeseen syntyi vielä 1911 Gottfrid Birger, kummeina sillä kertaa Kristian Larsson ja vaimonsa Anna sekä neiti Tekla Stark. Perheen vanhemmat lapset Axel (s. 1899) ja Ingeborg (s. 1901) kävivät koulua Haukijärvellä vuosina 1910 - 1914. Perhe siis asui Haukijärvellä ainakin vuodet 1907 - 1914. Axel oli kirjoilla Hedvig Eleonoran seurakunnassa Tukholmassa.

Miksi Pakkasella oli ruotsalainen kuski vuosisadan alussa? Kartanossa lienee ollut komeat vaunut, mutta tuskin niitä ajamaan olisi tarvittu erillistä kuskia. Kartanon oma työväki varmaan pystyi sellaiseen. Mieleen tulee, että Gustav Estlander olisi hankkinut auton jo tuossa vaiheessa, mahdollisesti tuonut sellaisen mukanaan kartanoon tullessaan. Auto oli vielä sellainen harvinaisuus, että sitä kuljettamaan olisi saatettu palkata ammattilainen. Axel Larsson (s. 1873) ei kuitenkaan tullut suoraan Pakkaselle. Hän saapui Suomeen jo 1897. Täällä hän avioitui suomalaisen Fanny Starkin (s. 1875) kanssa. Lapset olivat kaikki syntyneet Suomessa.

Millaista mahtoi olla Tukholmasta tulleen elämä Haukijärvellä? Varmaan ainakin perheen äiti ja lapset osasivat jonkun verran suomea, vaikka lienevätkin olleet ruotsinkielisiä. Aikuisille ruotsia puhui ainakin isäntäväki ja osa heidän vieraistaan. Tosin kanssakäyminen ei liene ollut mitenkään läheistä, kun Estlanderia ei ole pyydetty kummiksi lapsille. Kartanossa oli lisäksi työnjohtaja, joka mahdollisesti puhui ruotsia, koska oli kotoisin Helsingistä, tullut Kirkkonummelta ja muutti Paraisille. Ruotsin arkistoista ehkä selviäisi, mikä sai Axel Larssonin alunperin tulemaan Suomeen.

 

Osa lukijoista on varmaan huomannut, että sivustolla on Viidanojankulmalla hiukan mystinen asumus nimeltä Siukola, josta tietoa on hyvin vähän. Muistitieto kertoo Siukolan vainiosta. Lähes aina tällaisilla nimillä on jokin pohja historiassa. Seuraavassa hiukan pohdintaa siitä, mikä tuo pohja voisi Siukolan kohdalla olla.

Heinijärvellä on ollut Siukolan torppa. Vanha kartta sijoittaa sen Ruusin ja Hämylän väliin, hiukan kauemmas maantiestä. Myös muistitieto - hiukan epävarma tosin - kertoo Siukolan olleen varsinaisessa Heinijärven kylässä. Rippikirjan mukaan Siukolan torppari ja seppä Taavetti Nymalm (s. 1833) on kuollut 1896. Seuraava rippikirja ei enää tunne torppaa. Torpparin leski Maria Isakintytär (s. 1828) poikansa Kaarle Oskarin (s. 1860) kanssa on merkitty itselliseksi. Maria kuoli 1909. Kaarle Oskari sairasteli. On mahdollista, että he ovat lähteneet tai joutuneet lähtemään torpasta ja saaneet luvan siirtää jonkin rakennuksen Viidanojankulmalle. Asuminen olisi päättynyt Marian kuolemaan, sillä vähän myöhemmissä Yliviidanojan ja Alaviidanojan lohkomisasiakirjoissa ei mökistä ole mainintaa.

Muitakin vaihtoehtoja on. Maria oli kotoisin Siukolan torpasta ja hänellä oli sisaruksia, mm. kaksi veljeä. Heistä joku on voinut asua vähän aikaa Viidanojankulmalla. Taavetti ja Maria ovat voineet viipyä siellä hetken ennen torppaan asettumistaan. Heidän lapsiaan siellä tuskin on asunut. Tyttäret muuttivat torpasta muualle ja pojista aikuisikään eli vain Kaarle. Asuminen ajoittuisi siis 1800-luvun puolelle tai aivan 1900-luvun alkuvuosiin. Muistitiedon vähäisyys tukee sitä, että mökki on hävinnyt jo kauan sitten.

Kuten alussa totesin, muistitiedolla on yleensä aina jonkinlainen todellisuuspohja. Niinpä siis lienee Viidanojankulmalla joku Siukolan torpan asukkaista hetken aikaa viivähtänyt.

Hämeenkyrössä ilmestyi vuosina 1916 - 1921 paikallislehti nimeltä Kyrön Sanomat. Lehti oli 1922 aloittaneen Hämeenkyrön Sanomien edeltäjä. Haukijärvikin pääsi silloin tällöin Kyrön Sanomien uutisiin. Seuraavassa muutamia poimintoja vuodelta 1917. Sulkeissa on lehden ilmestymispäivämäärä.

Ajat olivat tuolloin levottomat. Viitteitä siitä saa uutisesta, jonka mukaan kansanedustaja F. Mustasillan asunnosta oli akkunoita hakattu sisään (23.11). Politiikka ei sen sijaan välttämättä ollut lainkaan mukana, kun Frans Yliviidanojan reestä oli kirkonmenojen aikana varastettu 20 - 30 markan arvoinen rekipeite (23.2).

Myynti-ilmoituksia oli useita. Väinö Selkee myi vahvaa työhevosta talviajojen päättymisen takia (30.3). Juho Pertulla oli tarjolla kaksi puimakonetta, joista toinen oli uusi. Hän halusi myydä niistä toisen. Puimakoneet sopivat mies- tai hevosvoimalle. Lisäksi hänellä oli kaupan pieni viskuukone, tehdasvalmistetta (10.8). Kiija (Malakias) Mäkelä myi pian poikivaa lypsylehmää, jonka vuotuiset numerot lypsystä olivat nähtävänä Mäkelässä (23.11).

Myös palvelusväkeä etsittiin ilmoituksilla. Pakkasen kartanoon otettiin heti navettatyttöjä omassa ruuassaan (21.9). Iida Sillanpää halusi palvelukseen noin 16-vuotiaan tytön heti (12.10). Kunnollinen palvelustyttö sai niinikään heti paikan Parilan Pertulla (2.11).

Lopuksi haluan toivottaa kaikille sivuston lukijoille oikein hyvää juhannusta.

Pari viikkoa sitten tarkastelin henkilöitä, jotka ovat asuneet Haukijärvellä, mutta eivät ole tulleet mainituiksi sivustolla. Tällaista väkeä ovat erityisesti itselliset ja talojen työväki. Jatkan nyt aiheen parissa etsien Parilasta ja Mustajärvenkulmalta näitä ihmisiä. Parilan kylä on näistä kahdesta helpompi. Mustajärvenkulman kohdalla vaikeuksia aiheuttaa tilojen muodollinen kuuluminen Pukaraan ja Herttualaan. Siellä asuneita itsellisiä on vaikea tunnistaa lähteistä.

Parilassa asui 1900-luvun alussa Salosen perhe. He olivat Pertun itsellisiä. Taavetti Salosen (s. 1861) vaimo Maria (s. 1866) kuoli 1909. Taavetti avioitui 1910 Matildan (s. 1879) kanssa. Tämä tuli Kuotilasta. Lapsia oli ensimmäisestä avioliitosta Fanny, Tilda, Kaarle, Viljo, Viivi ja Alfred. Perhe lienee muuttanut pois kylästä 1910-luvulla. Niinikään Pertulla itsellisenä asui Lyydia Raiskio (s. 1898) 20-luvulla. Läheskään kaikkia lastenkodissa vuosien varrella työskennelleitä ei varmasti ole tiedossa.

Mustajärvenkulman itsellisistä ei ole kovin paljon tietoa. Ojaniemen maalla asuivat Juho (s.1837 Kullaalla) ja Maria (s. 1844, k. 1910) Knall. Mahdollisesti myös Lodin perhe on asunut kylässä. Ainakin sen jäseniä on ollut taloissa töissä, esimerkiksi Kalle Lod (s. 1915) Peltoniemessä 30-luvulla. Kulmakunnalla oli lisäksi muutamia työmiehiä, jotka asuivat taloissa. Muistitieto kertoo Kuokka-Nestorista, joka omien sanojensa mukaan oli sukunimeltään Rimmenpää ja kotoisin Suodenniemeltä Erkkilän talosta. Hän kiersi talosta toiseen kaivaen ojia ja kuokkien peltoja. Hän oli myös taitava tekemään erilaisia pärekoppia. Viimeiset vuotensa hän vietti Hämeenkyrön vanhainkodissa ollen hyvin tyytyväinen siellä oloonsa. Hänen kerrotaan harmitelleen, ettei mennyt sinne jo aikaisemmin. Myös sivustollakin mainitut Sulo Koivisto, Tauno Varin ja Vihtori Vuorio olivat työmiehinä Mustajärvenkulmalla.

 

Vanhoja lehtiä on mukava selata. Ryhdyin katsomaan, mitä Historialliseen sanomalehtikirjastoon tallennetut lehdet kertoivat Haukijärvestä 1890-luvulla. Hakusanoja piti muistaa käyttää monipuolisesti.

Ehkä suurin uutinen oli päätös perustaa koulu kylään. Se oli noteerattu muun muassa Hämäläinen-lehdessä 12.3.1898. Koulun asioita olikin sitten lehdissä usein. Opettajien valinnat, rahoitus ja hankinnat toivat Haukijärven nimen esille ainakin Aamulehdessä ja Suomen Wirallisessa Lehdessä sekä sitä vastaavassa ruotsinkielisessä Finlands Allmänna Tidning-julkaisussa.

Tieasiat olivat usein esillä kuntakokouksessa, erityisesti Parilan tien parantamista pohdittiin tuolla vuosikymmenellä. Marraskuun 11. päivä 1895 päätti väliaikainen kuntakokous, että tie korjataan kunnan yhteisillä varoilla siten, että ensiksi Parilan, Pukaron, Haukijärven ja Herttualan kylät vedättävät santaa 50 kuormaa manttaalista. Asiasta kertoi Tampereen Uutiset 13.11.1895.

Kunnallislautakunta puolestaan päätti 4.5.1896 valita kuntaan puhtauden tarkastajat kolmeksi vuodeksi. Haukijärven piiriin sellaisiksi valittiin talolliset Oskar Äärilä ja Viktor Pussi. Asiasta kertoi Tampereen Uutiset 14.5.1896. Valitettavasti uutisesta ei käy ilmi tarkastajien toimenkuva.

Kuten arvata saattaa, oli Richterin perhe muita kyläläisiä enemmän esillä lehdissä. Suomen Wirallinen Lehti kertoi 23.5.1896, että Hänen Majesteettinsa Keisari oli "suvainnut armossa suoda Turun ja Porin läänin 3:nen piirin virkatalojen tarkastajalle Josef Richterille hopeamitalin, jossa on kirjoitus "uutteruudesta", kannettavaksi rinnassa St. Annan ritarikunnan nauhassa". Myös Paul Richterin kihlaus Evelyn Cookin kanssa Chicagossa ja Jenny (Vivi) Richterin toiminta valokuvaajana oli noteerattu lehdissä.

Pienen hetkensä julkisuudessa saivat kutsuntaikään tulleet nuoret miehet. Niinpä Tampereen Sanomissa kerrottiin 1.4.1896, että 1874 syntyneiden Juho Iwar Heinon Haukijärveltä sekä  Juho Aleksis Metsäsen, Juho Iwar Santamäen, Kaarle Oskar Alaviidanojan, Nestor Palonmaan Heinijärveltä ja Kaarle Aleksius Mustajärven Herttualasta piti saapua Ikaalisten kirkonkylän Rahkolan taloon maanantaina ja tiistaina 1. ja 2. kesäkuuta klo 9 kutsuntaan ja arpomiseen. Mitä pienemmän numeron arvonnassa sai, sitä todennäköisemmin joutui kolmeksi vuodeksi vakinaiseen väkeen. Muut selvisivät 90 päivän harjoituksilla reserviläisinä.

Lisätietoja