Blogi

Turkuun perustettiin 1700-luvulla lääninsairaala. Laitos sai osan kustannuksistaan katetuksi seurakunnissa kerätyillä kolehdeilla. Hämeenkyröstä on säilynyt lasarettivarojen tilit vuosilta 1783 - 1895. Haukijärvelaisetkin varmasti antoivat osuutensa kolmeen vuosittain sairaalan hyväksi kirkossa koottuun kolehtiin. Lisäksi kylässä pidetyissä häissä, kastejuhlissa ja hautajaisissa kerättiin varoja samaan tarkoitukseen. Tiedossa ei ole, saiko kukaan kyläläisistä hoitoa mainitussa sairaalassa.

Useimmin tilikirjassa mainitaan Parilan Perttu. Jo heti lokakuussa 1783 talossa pidettiin häät, joissa kerättiin varoja lääninsairaalalle. Myös Parrin, Erkkilän ja Haukijärven (myöhemmin Suojan ja Pakkasen) talot mainitaan tilikirjassa. Haukijärven talossa on rahoja kerätty myös kastejuhlissa 1799. Useimmiten vapaaehtoisia maksuja koottiin kuitenkin häissä.

Lue lisää...

Isak Parrin puumerkki löytyy lasarettivarojen tileistä. Lähde: Digitaaliarkisto

Osattiin häitä ja hautajaisia viettää torpissakin. Kun kylää ei aina mainita, on niitä hiukan vaikeampi sijoittaa, mutta ainakin Maatiala (vielä torppana), Palomaa, Haukipää, Metsäkirmo, Metsä-Tiipiän vuokraviljelijä, Ristilä, Mustajärvenkulman Palomäki sekä Viidanojankulman Koivisto löytyvät luetteloista. Lieneekö sitten tileissä toisinaan esiintyvä tuntematon "eräs kristitty ihminen" joskus ollut haukijärveläinen?

 

Blogi palaa joulutauolta ja sen kirjoittaja toivottaa lukijoilleen onnea alkaneelle vuodelle.

Kiitokset kaikille, jotka antoivat tietoa edelliseen kuvantunnistukseen. Miltei jokainen kuvassa esiintyvä kyläläinen saatiin selville. Kun viimeksi tunnistus sujui niin hyvin, laitan tällä kertaa esille kaksi kuvaa. Kuvia yhdistää mielestäni paikka, ja osittain henkilötkin lienevät samoja. Vaatteista päätellen kuvat on mahdollisesti otettu samalla kerralla. Kuvauspaikka on tiettävästi vastapäätä Tuomistoa niin, että taustalla pilkottavat rakennukset kuuluivat Rintalalle.

 

Lue lisää...

Lue lisää...

En nyt esitä omia arveluitani kuvien henkilöistä, jotta en johdattelisi liikaa. Poikien komeat lakit tuovat mieleen sodanjälkeisen ajan, mutta ei kai 30-luvun loppukaan ole pois suljettu. Virkin sepän taloa ei kuvanottohetkellä luultavasti vielä ollut. Ainakin osa pojista lienee sen ikäisiä, ettei kuva voi olla sota-aikainen. Tytöt ovat taittaneet itselleen jotain oksia, mahdollisesti tuomenoksia. Silloin kuva olisi otettu kevätkesällä. Taustan koivut eivät ole vielä kovin tuuheita. Mutta on parasta lopettaa johdattelu ja jäädä odottelemaan lukijoiden kommentteja.

Muuta etsiessäni tulin selvittäneeksi myös muutaman Haukijärveltä Amerikkaan lähteneen elämänvaiheita. Kerron niistä hiukan seuraavaksi. Lähteinä tässä on käytetty Find a Grave-, Washington State Digital Archives-, Minnesota Death Certificate Index-Minnesota Birth Certificate Index- ja FamilySearch-tietokantoja.

Entuudestaan tiesin, että Hulda ja Erland Maatialan nimi oli Yhdysvalloissa muuttunut Mattilaksi, onhan kaksi peräkkäistä a-kirjainta hiukan vaikea yhdistelmä sikäläisittäin. Nyt löysin tuosta hautakivitietokannasta Paul Mattilan muistokirjoituksen, josta kävi ilmi, että hänen vanhempansa olivat Erland ja Hulda. Lisäksi mainittiin isäpuoli Uno Kivi. Näillä tiedoilla sain Erlandin ja Huldan tarinan seuraavanlaiseksi. Erland ja Hulda olivat asettuneet Minnesotan St. Louisiin viljelemään maata. Heille syntyi poika ja kaksi tytärtä. Erland kuoli 1930. Useamman vuoden leskenä oltuaan Hulda avioitui Uno Kiven (s. 1888, k. 1978) kanssa. Hulda eli vuoteen 1981. Sekä Hulda että Uno kuolivat St. Louisissa.

Kun Taavetti Kinkki muutti Yhdysvaltoihin, jäi vaimo Roosa Suomeen. Hän asui muuton aikaan Karkussa, mutta muutti myöhemmin ilmeisesti Tottijärvelle, jossa kuoli (tuli ammutuksi) 1918. Tieto vaimon kuolemasta varmaankin saavutti Taavetin, joka avioitui 1920 Elisabet Mattsonin kanssa Lewissä Washingtonin osavaltiossa. Elisabetista ei sitten muuta tietoa löydykään. Taavetti sen sijaan avioitui kolmannenkin kerran. Hän solmi 1929 avioliiton Miina Jauhiaisen (os. Partanen, s. 1885, k. 1931). Pitkään he eivät ehtineet olla naimisissa ennen Miinan kuolemaa. Taavetti eli vuoteen 1937. Taavetilla ei näyttäisi olleen lapsia.

Siirtolaisetkin varmaan viettivät joulua uusissa kotimaissaan. Ehkä he silloin muistelivat omaisiaan Haukijärvellä. Blogi jää nyt joulutauolle ja kirjoittaja haluaa toivottaa kaikille lukijoille

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

 

Samoin kuin Hämeenkyrössä on Mouhijärvelläkin pidetty 1800-luvun lopussa kirjaa seurakunnan palveluksia käyttäneistä vierasseurakuntalaisista. Varsin moni näistä on ollut Hämeenkyröstä. Luonnollisesti eniten on Pukaran kylän asukkaita. Heidän lisäkseen on yksittäisiä ihmisiä eri kylistä. Osa heistä on varmaankin ollut Hämeenkyröön muuttaneita mouhijärveläisiä. Tässä kerron niistä haukijärveläisistä, jotka kastettiin tai laskettiin ripille Mouhijärvellä.

Ei ole mitenkään yllättävää, että Fanni Varin pääsi ripille Mouhijärvellä juhannuksen aikaan 1892. Perhe asui lähellä pitäjänrajaa. Matka naapuriseurakunnan kirkolle saattoi olla lyhyempi kuin Hämeenkyröön. Samaan aikaan ripille Mouhijärvellä pääsivät myös Frans Heino ja Maria Kinkki. Heinon perheen tarkempi asuinpaikka ei ole tiedossa, Pakkasen maalla he kuitenkin asuivat. Syytä Maria Kinkin päätymiseen mouhijärveläisten rippilasten joukkoon voi vain arvailla. Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Hämeenkyröstä. Ehkä nämä nuoret ovat olleet jo palveluksessa Mouhijärven puolella, vaikka eivät ole kirjojaan sinne muuttaneetkaan. Rippikoulu on sitten tullut käydyksi siinä ohessa.

Varinin lapsista Mouhijärvellä on kastettu Emilia 1886, Kaarle 1888 ja Katri Sofia 1896. Kaikkien kummit olivat ilmeisesti Mouhijärveltä. Emilian syntyessä Jaakko Varin oli entinen Pertun renki ja hänestä käytettiin sukunimeä Turkimus, koska hän oli syntynyt pappilan tuonnimisessä torpassa. Pakkasella itsellisenä ja työmiehenä olleen Anton Selinin ja hänen vaimonsa Hilman lapset Väinö (s. 1894) ja Vihtori (s. 1897) kastettiin Mouhijärvellä. Ainakin Vihtorin kummit olivat ilmeisesti Pukarasta, jonne perhe pian muuttikin. Linnusmäen lapsista Eevert Paavali (s. 1886), Silja (s. 1887) ja Iida (s. 1899) on kastettu Mouhijärvellä. Kun ottaa huomioon torpan sijainnin, kulkuyhteydet ja sen, että perheen äiti oli syntyisin Mouhijärveltä, on naapuriseurakunnan palveluiden käyttäminen aika luonnollista. Lasten kummit olivat mouhijärveläisiä, joten yhteyksiä sinnepäin selvästi pidettiin.

Ainoa Mouhijärvellä kastettu haukijärveläinen, jonka kummit olivat kylästä, oli 1899 syntynyt Lydia Maria Järvinen. Hänen isänsä Taavetti Järvinen oli tuolloin renkinä Metsäkirmolla, jonka isäntä ja emäntä oli pyydetty kummeiksi. Äiti Aliina oli kotoisin Mustajärven torpasta, joka oli Mouhijärven puolella. Ehkä siksi esikoinen haluttiin kastaa siellä.

 

Hämeenkyrön Sanomissa oli 1953 montakin Haukijärveen liittyvää uutista tai ilmoitusta. Tähän olen poiminut muutamia sellaisia pienehköjä juttuja, jotka eivät muuten ole tulleet sivustolla esille. Siispä luettelonomaisesti siitä, mitä Haukijärvellä tapahtui 60 vuotta sitten:

  • Verottaja muistutti, että veroilmoitukset piti tehdä. Lomakkeita sai mm. Viljo Kukkolalta Haukijärvellä.
  • Haukijärvellä pidettiin juhlatanssit, joissa soitti Rytmi-orkesteri ja vanhojen toivetansseissa Polkkayhtye. Linja-auto toi väkeä Tampereelta saakka. Ilmoitus oli sikäli erikoinen, ettei tanssien järjestäjää tai paikkaa mainittu lainkaan. Ilmeisesti ne olivat kaikkien tiedossa muutenkin.
  • Kunnanvaltuusto antoi tieliikennelain edellyttämän lausunnon Myllysillan uudelleenrakentamissuunnitelmasta tieosalla Haukijärvi - Häijää.
  • Haukijärven neuvolassa oli joka kuukauden I perjantaina kätilön vastaanotto klo 9 - 10 ja terveyssisaren vastaanotto klo 10 - 11.
  • Kalle Haukipää ilmoitti Peltolassa pidettävästä huutokaupasta, joka liittyi omistajanvaihdokseen.
  • Haukijärveltä, läheltä Mouhijärven rajaa löytyi käynnissä ollut viinatehdas. Tehtailijat tavattiin itse teossa. Kahdeksan litraa valmista pontikkaa kaadettiin maahan ja hyväkuntoiset keittovälineet hävitettiin. Tekijät väittivät olleensa ensimmäistä kertaa asialla.
  • Kallioniemessä pidettiin kasvavan heinän huutokauppa.
  • Haukijärven kansakoulun koulukeittäjän ja siivoojan toimi julistettiin haettavaksi.
  • Haukijärven Urheilijat saavutti toisen sijan kunnan lentopallosarjassa. Voiton vei Jumesniemen Nuorisoseuran II joukkue.
  • Juho Virkki täytti 60 vuotta.
  • Kunnanvaltuustoon tulivat valituiksi Pentti Naskali ja Nikolai Mäkelä, varajäseniksi jäivät Vilho Mustajärvi ja Viljo Kukkola.
  • Eero Ihantola tuli valituksi Osuusliike Oman edustajistoon.
  • Postinhoitaja Aino Kalliopohja ja postinkuljettaja Paavo Puolamäki kiittivät saamistaan joululahjoista ja toivottivat hyvää uutta vuotta.

Lisätietoja