Blogi

1920-luvulta lähtien kunkin läänin maaherra piti rekisteriä alueensa moottoriajoneuvoista. Rekisterin muodostivat pahviset kortit, joista osa on säilynyt. Arkistolaitos on nyt alkanut digitoida noita kortteja. Valitettavasti vanhimpien, ennen vuotta 1956 rekisteristä poistettujen ajoneuvojen kortit on Turun lääninhallituksessa hävitetty. Emme siis ilmeisesti koskaan pääse näkemään sivuston gallerian Moottoriajoneuvoja-albumin vanhimpien ajoneuvojen rekisteröintitietoja.

Rekisterikorttien digitoiminen on vielä kesken, mutta muutamien haukijärveläisajoneuvojen kortteja on jo tullut vastaan. Sven Jokinen rekisteröi 1954 tyttärensä nimiin IFA-merkkisen henkilöauton, jonka rekisterinumero oli ED-275. Auto oli uusi T-9 (tai I-9)-mallinen, bensiinkäyttöinen ja sen paino oli 870 kg. Hevosvoimia auton moottorissa oli 30. Auto oli perheen käytössä vuoteen 1964, jolloin se myytiin Tampereelle ja sen rekisterinumero muuttui.

Einari Hynninen rekisteröi 1953 kuorma-auton, jonka rekisterinumero oli EB-713. Hän asui silloin vielä Kyröspohjassa, mutta auto oli hänellä Haukijärvelläkin. Se oli 1939 valmistunut Ford 917 T, ilman kippiä ja peltipohjaa, kuten rekisterikortti tietää kertoa. Sen kokonaispaino oli 6300 kg ja hevosvoimia moottorista löytyi 85. Auto oli aiemmin ollut rekisteröitynä Hämeen lääniin. Kortin taakse on merkitty, että auto oli varustettu karjankuljetuslaidoilla. Viimeinen merkintä kortissa on vuodelta 1960. Auton myöhemmistä vaiheista ei ole tietoja.

Lue lisää...

Naapurikylän paloauton rekisterikortin etupuoli

Yksi moottoripyöräkin on tullut kortistosta vastaan. Väinö Koskelan Rex-merkkinen pyörä on rekisteröity 1954. Se lienee aiemmin ollut rekisterissä Hämeen läänissä. Nyt se sai rekisteritunnuksen TJ-4. Pyörän paino oli 165 kg ja moottorin teho 24 hevosvoimaa. Pyörän vaiheet eivät käy kortista ilmi. Kun sama rekisteritunnus on annettu 1961 erimerkkiselle pyörälle, lienee Rex poistunut siihen mennessä läänin alueelta.

 

Näinä päivinä tulee kuluneeksi vuosi siitä kun sivuston tekniikassa tehtiin isompi päivitys. Siitä asti käytössä on ollut myös kävijäseurantaohjelmisto. On siis aika katsoa mitä kävijäseuranta kertoo.

Kävijämääristä

Vuoden aikana sivustolla oli yhteensä liki 5000 käyntiä. Yksilöllisiä käyttäjiä (jos kävijä vieraili sivustolla päivän aikana useita kertoja, hänet on laskettu yhdeksi käyttäjäksi) oli keskimäärin hiukan yli 12 päivässä. Vilkkaimpana päivänä sivustolla oli 23 vierailijaa ja hiljaisimpanakin viisi. Kaikkina päivänä siis useampi vierailija kävi sivustolla. Talven pakkasilla sen paremmin kuin kesän helteilläkään ei näyttäisi olevan paljon vaikutusta kävijämääriin, hieman yllättäen heinäkuussa käyntejä oli eniten. Olettaisi, että viikonloppuisin tällaisilla sivustoilla käytäisiin arkea enemmän. Näin ei näyttäisi kuitenkaan olevan.

Lue lisää...

Päivittäiset yksilölliset kävijät

Lue lisää...

Mistä kävijät tulivat?

Ei varmaan ole yllätys, että suurin osa sivuston käynneistä tulee Suomesta, noin 95 %. Seuraava maa onkin hieman yllättäen Yhdysvallat. Saksakin kiilaa "ennakkosuosikki" Ruotsin ohi käyntimäärissä. Viiden kärkeen mahtuu vielä Kanada. Yksittäisiä käyntejä on ollut eksoottistakin maista kuten Japanista, Uruguaysta ja Tunisiasta. Yhteensä kävijöitä on ollut yli 30 maasta.

Suomalaiset kävijät näyttävät tulevan eri puolilta maata. Asuinseutua on hankala summittaisestikaan selvittää yhä yleisempien mobiiliyhteyksien takia.

Mitä sivustolta haetaan?

Kävijäseurantaan jää yhä useammin tieto ainoastaan siitä, että kävijä on tullut sivustolle hakukoneen kautta, ei tietoa käytetystä hakusanasta tai -sanoista. Jossain tapauksessa hakusanat edelleen tallentuvat. Sivustolle tullaan yllättävän usein Mouhijärveen liittyviä hakusanoja käyttämällä, on haettu Mouhijärven taloja ja töllejä tai Selkeen kartanoa. Eipä silti, entisen Mouhijärven kunnan raja on lähellä ja Selkeen kartanossa tehtävät juustot herkullisia!

Vastaa kyselyyn!

Sivuston kehittäminen kävijäseurannan avulla on vähän kuin auton ajaminen vain taustapeiliä seuraamalla. Nyt sinulla mahdollisuus kertoa mielipiteesi sivustosta ja antaa palautetta ja kehittämisideoita. Vastaaminen ei vie montaa minuuttia.

Kyselyyn

Vastausaikaa on helmikuun puoliväliin. Saaduista vastauksista tehdään lyhyt yhteenveto sivustolle.

 

Turkuun perustettiin 1700-luvulla lääninsairaala. Laitos sai osan kustannuksistaan katetuksi seurakunnissa kerätyillä kolehdeilla. Hämeenkyröstä on säilynyt lasarettivarojen tilit vuosilta 1783 - 1895. Haukijärvelaisetkin varmasti antoivat osuutensa kolmeen vuosittain sairaalan hyväksi kirkossa koottuun kolehtiin. Lisäksi kylässä pidetyissä häissä, kastejuhlissa ja hautajaisissa kerättiin varoja samaan tarkoitukseen. Tiedossa ei ole, saiko kukaan kyläläisistä hoitoa mainitussa sairaalassa.

Useimmin tilikirjassa mainitaan Parilan Perttu. Jo heti lokakuussa 1783 talossa pidettiin häät, joissa kerättiin varoja lääninsairaalalle. Myös Parrin, Erkkilän ja Haukijärven (myöhemmin Suojan ja Pakkasen) talot mainitaan tilikirjassa. Haukijärven talossa on rahoja kerätty myös kastejuhlissa 1799. Useimmiten vapaaehtoisia maksuja koottiin kuitenkin häissä.

Lue lisää...

Isak Parrin puumerkki löytyy lasarettivarojen tileistä. Lähde: Digitaaliarkisto

Osattiin häitä ja hautajaisia viettää torpissakin. Kun kylää ei aina mainita, on niitä hiukan vaikeampi sijoittaa, mutta ainakin Maatiala (vielä torppana), Palomaa, Haukipää, Metsäkirmo, Metsä-Tiipiän vuokraviljelijä, Ristilä, Mustajärvenkulman Palomäki sekä Viidanojankulman Koivisto löytyvät luetteloista. Lieneekö sitten tileissä toisinaan esiintyvä tuntematon "eräs kristitty ihminen" joskus ollut haukijärveläinen?

 

Blogi palaa joulutauolta ja sen kirjoittaja toivottaa lukijoilleen onnea alkaneelle vuodelle.

Kiitokset kaikille, jotka antoivat tietoa edelliseen kuvantunnistukseen. Miltei jokainen kuvassa esiintyvä kyläläinen saatiin selville. Kun viimeksi tunnistus sujui niin hyvin, laitan tällä kertaa esille kaksi kuvaa. Kuvia yhdistää mielestäni paikka, ja osittain henkilötkin lienevät samoja. Vaatteista päätellen kuvat on mahdollisesti otettu samalla kerralla. Kuvauspaikka on tiettävästi vastapäätä Tuomistoa niin, että taustalla pilkottavat rakennukset kuuluivat Rintalalle.

 

Lue lisää...

Lue lisää...

En nyt esitä omia arveluitani kuvien henkilöistä, jotta en johdattelisi liikaa. Poikien komeat lakit tuovat mieleen sodanjälkeisen ajan, mutta ei kai 30-luvun loppukaan ole pois suljettu. Virkin sepän taloa ei kuvanottohetkellä luultavasti vielä ollut. Ainakin osa pojista lienee sen ikäisiä, ettei kuva voi olla sota-aikainen. Tytöt ovat taittaneet itselleen jotain oksia, mahdollisesti tuomenoksia. Silloin kuva olisi otettu kevätkesällä. Taustan koivut eivät ole vielä kovin tuuheita. Mutta on parasta lopettaa johdattelu ja jäädä odottelemaan lukijoiden kommentteja.

Muuta etsiessäni tulin selvittäneeksi myös muutaman Haukijärveltä Amerikkaan lähteneen elämänvaiheita. Kerron niistä hiukan seuraavaksi. Lähteinä tässä on käytetty Find a Grave-, Washington State Digital Archives-, Minnesota Death Certificate Index-Minnesota Birth Certificate Index- ja FamilySearch-tietokantoja.

Entuudestaan tiesin, että Hulda ja Erland Maatialan nimi oli Yhdysvalloissa muuttunut Mattilaksi, onhan kaksi peräkkäistä a-kirjainta hiukan vaikea yhdistelmä sikäläisittäin. Nyt löysin tuosta hautakivitietokannasta Paul Mattilan muistokirjoituksen, josta kävi ilmi, että hänen vanhempansa olivat Erland ja Hulda. Lisäksi mainittiin isäpuoli Uno Kivi. Näillä tiedoilla sain Erlandin ja Huldan tarinan seuraavanlaiseksi. Erland ja Hulda olivat asettuneet Minnesotan St. Louisiin viljelemään maata. Heille syntyi poika ja kaksi tytärtä. Erland kuoli 1930. Useamman vuoden leskenä oltuaan Hulda avioitui Uno Kiven (s. 1888, k. 1978) kanssa. Hulda eli vuoteen 1981. Sekä Hulda että Uno kuolivat St. Louisissa.

Kun Taavetti Kinkki muutti Yhdysvaltoihin, jäi vaimo Roosa Suomeen. Hän asui muuton aikaan Karkussa, mutta muutti myöhemmin ilmeisesti Tottijärvelle, jossa kuoli (tuli ammutuksi) 1918. Tieto vaimon kuolemasta varmaankin saavutti Taavetin, joka avioitui 1920 Elisabet Mattsonin kanssa Lewissä Washingtonin osavaltiossa. Elisabetista ei sitten muuta tietoa löydykään. Taavetti sen sijaan avioitui kolmannenkin kerran. Hän solmi 1929 avioliiton Miina Jauhiaisen (os. Partanen, s. 1885, k. 1931). Pitkään he eivät ehtineet olla naimisissa ennen Miinan kuolemaa. Taavetti eli vuoteen 1937. Taavetilla ei näyttäisi olleen lapsia.

Siirtolaisetkin varmaan viettivät joulua uusissa kotimaissaan. Ehkä he silloin muistelivat omaisiaan Haukijärvellä. Blogi jää nyt joulutauolle ja kirjoittaja haluaa toivottaa kaikille lukijoille

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

 

Lisätietoja