Blogi
Joulukuvia (blogi)
Vuosi sitten - vai oliko kaksi vuotta sitten, aika kuluu nykyään niin nopeasti - kävin läpi vanhoja valokuvia löytääkseni jouluaiheisen, 50-luvulla tai aiemmin otetun valokuvan. Sellaista ei löytynyt. Kuusikymmenluvulta niitä sitten jo oli, salamakuutioilla otettuja, nyt jo värit pahasti muuttuneina. Syy vanhojen joulukuvien vähäisyyteen on tietysti juuri valo tai oikeastaan sen puute joulun aikaan. Sisäkuvaus ei hämärinä päivinä tavallisten kyläläisten kameroilla onnistunut. Ja mitäpä sitä ulos kuvaamaan, räntäsateeseen tai pakkaseen.
Sivuston galleriassa on ainakin kaksi jouluaiheista valokuvaa. Työväentalolla on pidetty joulujuhlat 1930, ja niissä lienee ollut paikalla joku ammattikuvaaja, koska sisällä otettu valokuva on hyvälaatuinen. Sune Viidanoja on kuvattu joulun aikaan, kuvassa näkyy joulukuusi. Tätä kuvaa ei ole ajoitettu tarkasti, mutta ihan poikanen ei Sune kuvassa ole. Hän oli syntynyt 1912, joten kuva lienee 30- tai 40-luvulta. Hänen veljensä Risto (s. 1926) omisti kameran ja on ottanut galleriassakin olevia kuvia. Jos kuva on hänen ottamansa, se lienee 40-luvulta. Siinäpä ne jouluaiheiset kuvat olivat, ainakin näin ulkomuistista.
Kuvituskuva liittyy Haukijärveen vain aikamoisen mutkan kautta. Se on peräisin tätini arkistosta ja on syytä olettaa, että siinä on joku Mouhijärven puolella Kiviniemessä asuneista Toivon veljeksistä. Kuva lienee sota-aikainen, mutta tarkempi aika tai paikka ei ole tiedossa.
Lopuksi muistutan vielä mahdollisuudesta lähettää e-kortti. Sivusto (ja blogi) päivittyy seuraavan kerran vuodenvaihteen jälkeen. Toivotan kaikille oikein rauhallista joulunaikaa.
Inkeriläisiä Haukijärvellä (blogi)
Haukijärven koulun oppilasmatrikkelissa on neljän oppilaan kohdalla merkintä "Eronnut poismuuton takia 1.12.1944". Yhteistä noille lapsille on myös, että heillä on merkintä inkeriläisyydestä. Ilmeisesti heidät perheineen palautettiin joulukuussa 1944 Neuvostoliittoon. Olen aiemminkin kirjoittanut kylässä asuneista inkeriläisistä. Viimeksi Hämeenkyrön henkikirjoja tutkiessani löysin heistä tarkemman luettelon vuodelta 1944. Kirjaan siitä tähän ne, joiden syntymästä on kulunut 100 vuotta tai enemmän. Jospa joku heidän jälkeläisistään olisi kiinnostunut sukunsa vaiheista ja löytäisi tätä kautta tiedon sijoituspaikasta Suomessa.
Eniten inkeriläisiä oli Pakkasella. Tiedossa ei ole, asuivatko he kartanon rakennuksissa vai Haapasen omistuksessa olleissa mökeissä. Seuraavat perheet on henkikirjassa merkitty Pakkaselle:
- Aleksanteri Kirppu (s. 1912 Liisilässä), hänen vaimonsa Katri (os. Kirppu, s. 1913 Liisilässä) sekä heidän tyttärensä
- Pietari Kirppu (s. 1899 Liisilässä), hänen vaimonsa Sofia (os. Kopri, s. 1903 Koprinassa) ja heidän lapsensa
- Pekka Kirppu (s. 1905 Liisilässä)
- Paavo Luisti (s. 1912 Liisilässä), hänen vaimonsa Anna (os. Akkalainen, s. 1913 Inkeressä) sekä heidän lapsensa
- Maria Hänninen (os. Hänninen, s. 1913 Koprinassa) poikansa kanssa
- Anna Hänninen (os. Soikka, s. 1871 Koprinassa)
- Mikko Puuronen (s. 1901 Venjoella)
- Anna Sihvonen (os. Kirppu, s. 1900 Liisilässä) tyttärensä kanssa.
Mustajärvenkulman Palomäkeen oli henkikirjan mukaan sijoitettuna
- Liisa Ivanov (os. Kaupponen, s. 1896 Spankovassa) poikansa kanssa.
Parilassa oli kolme inkeriläisperhettä:
- Anna Kouru (os. Kirjanen, s. 1877 Venjoella) ja tytär Maria (s. 1915 Venjoella) Kalliopohjassa
- Sofia Kirppu (s. 1890 Liisilässä) lastenkodilla ja
- Juho Hyyrönen (s. 1899 Venjoella), hänen vaimonsa Katri (os. Pöntönen, s. 1900 Venjoella) sekä heidän poikansa Pertulla.
Kirjaukset on oletettavasti tehty vuoden 1944 alkupuolella. Muitakin inkeriläisperheitä on kylässä todennäköisesti asunut. Lisätiedot näistä kylän lyhytaikaisista, vaiheikkaan matkan kulkeneista asukkaista ovat tervetulleita.
Loppuun vielä pieni mainos. Jos haluat muistuttaa ystävääsi Haukijärvi-sivustosta, voit nyt lähettää hänelle sähköisen joulukortin sivuston gallerian kautta. Mukana on myös uusia kortteja Kaija Valkaman upein valokuvin. Kiitokset Kaijalle! Ohje e-kortin lähettämiseen löytyy sivustolta.
Sotilaspassin kertomaa 1/2 (blogi)
Vuonna 1902 syntyneen Lauri Niemen sotilaspassi on säilynyt, vaikkakin hiukan heikkokuntoisena. Katsotaan mitä siitä selviää.
Lauri oli kutsunnoissa 15.2.1922 Satakunnan kutsuntapiirissä, paikka ei sotilaspassista selviä. Lokakuun 28. päivänä vuonna 1922 alkoi vakinainen palvelus Polkupyöräpataljoona 2:n 1. komppaniassa. Matka Lammikulman Niemestä Raivolaan lähelle itärajaa tapahtui varmaankin junalla, kenties reittiä Karkku-Tampere-Riihimäki-Lahti-Kouvola-Viipuri-Raivola. Junamatka on kestänyt melkoisen kauan, sillä vielä 1950-luvun aikataulujen mukaan matka Karkusta Vainikkalaan kesti liki kahdeksan tuntia ilman mahdollisia odotusaikoja junanvaihtojen yhteydessä. Tuskin junat 1920-luvun alussa yhtään nopeammin kulkeneet (pikemminkin päinvastoin) ja nykyiseltä rajalta Vainikkalasta on vielä 100 kilometriä Raivolaan.
Raivolan asema 1920-luvulla, keskellä ns. pakaasiraide (kuva Lauri Niemen albumista)
Polkupyöräpataljoona 2 oli perustettu vuonna 1921 ja sijoituspaikkana oli 1920-luvun alussa "tsaarinajan kukoistuksen jälkeen autiuteen vaipunut kansainvälisestikin tunnettu huvilayhdyskunta" Raivolan kylä, josta tarvittavat majoitustilat oli vuokrattu. Tilat olivat hajallaan, mutta parannusta aikaisempaan oli, yksiköt olivat "vain" parin kilometrin säteellä komentajan virkahuoneesta. Majoitustilat olivat alkuaan vain kesäkäyttöön rakennettuja, joten polttopuukulut olivat kohtuuttoman suuret.
Polkupyöräpataljoona 2:n 1. komppanian kasarmit (Lauri Niemen albumista)
Lauri vannoi sotilasvalan 25.11.1922 ja kävi ryhmänjohtajakurssin 4.12.1922 - 10.4.1923.
Polkupyöräpataljoonassa polkupyöriä oli alkuksi vähän, ne olivat vanhoja ja varustukseltaan puutteeliisia, koulutusta niillä kuitenkin annettiin. Huomaa taustalla olevan rakennuksen koristeelliset ikkunalistat ja vasemmassa reunassa näkyvän rakennuksen heikkokuntoinen katto.
Sotilaspassissa on kohta Päästetty lomalle (aika ja syy), siinä kohtaa ei ole merkintöjä. Olisiko niin että varusmiespalveluksen aikana ei päässyt käymään kotona Hämeenkyrössä, matkoihin olisikin mennyt kohtuuttomasti aikaa. Ilmeisesti vapaa-aikana oli mahdollista liikkua lähiseuduilla, albumissa on säilynyt kuva Terijoella sijainneesta hotelli Belle Vuesta.
Armeijaan kuuluvat olennaisena osana paraatit. Kuvan tilaisuudesta ja tapahtumapaikasta ei valitettavasti ole säilynyt mitään tietoa.
Lauri vapautettiin täysin palvelleena vakinaisesta sotapalveluksesta ja siirrettiin reserviin 16.10.1923, allekirjoittajana on jääkärieverstiluutnantti ja pataljoonan komentaja Aarne Heikinheimo. Asevelvollisuusaikana Niemen perhe oli muuttanut Santamäkeen ja sinne Lauri palasi vuoden palvelun jälkeen. Vielä piti käydä näyttämässä sotilaspassi nimismiehelle, Yrjö Tainion allekirjoituksen päiväys on 25.10.1923.
Joukko-osaston historian osalta lähteenä on käytetty Pertti Suomisen kirjaa Jääkäripataljoona 2, Uudenmaan Jääkäripataljoona 1921-1971 (Polkupyöräpataljoona 2:n nimi muuttui 1936 Jääkäripataljoona 2:ksi)
Blogin toisessa osassa käsitellään sota-ajan merkintöjä.
Vielä vähän opettajista (blogi)
Kun on alkuun päästy, niin katsotaan vielä parin "vanhan" opettajan taustoja. Mielelläni esittelisin vaikka kaikki Haukijärven koulussa opettaneet, mutta tietoja 1900-luvun puolella syntyneistä on vaikea saada. Tällä kertaa ovat vuorossa koulun kaksi ensimmäistä opettajaa.
Hilja Loviisa Tättälä syntyi 1876 Hämeenkyrössä. Hänen vanhempansa olivat Heinijärven Tättälän talolliset Kustaa Viktor Juhonpoika ja Eeva Loviisa Juhontytär. Hän ei ollut opiskellut opettajaseminaarissa, mutta oli rippikirjamerkinnän mukaan käynyt Tampereen tyttökoulun. Haukijärvellä hän toimi opettajana ensimmäisen lukuvuoden. Myöhemmin hän opetti Heinijärven koulussa muun muassa tyttöjen käsityötä. Hän avioitui Heinijärven koulun opettajan Erkki Eskolan (s. 1880 Alastarolla) kanssa. He viljelivät Tättälän tilaa.
Amanda Sabina Unto syntyi 1875 Huittisissa Karhiniemen Unton puustellin vuokraviljelijän Kaarle Isakinpojan ja tämän vaimon Anna Amandan perheeseen. Hän oli sisarussarjan toiseksi vanhin. Vanhemmat kuolivat, kun hän oli vielä lapsi. Äiti kuoli 1886 ja isä 1889. Vanhempi sisar miehensä kanssa jatkoi tilanpitoa ja Amanda asui edelleen tilalla. Jossain vaiheessa hän lähti opiskelemaan Sortavalan seminaariin. Opiskelu ajoittuu todennäköisesti vuosiin 1896 - 1899, koska hänellä ei ole ehtoollisellakäyntimerkintöjä Huittisissa vuosina 1897 ja 1898. Haukijärvelle hän tuli opettajaksi 1899, mutta siirsi kirjansa vasta seuraavana vuonna, ilmeisesti koevuoden jälkeen. Hän viihtyi kylässä vain kaksi vuotta. Seuraava opettajanvirka löytyi Nakkilasta, Arantilan kansakoulusta. Se oli isompi kuin Haukijärven koulu, sillä vuodesta 1903 lähtien siellä oli kolme opettajaa. Amanda oli edelleen Arantilassa 1907, kun Nakkilan digitoidut rippikirjat päättyvät.
Tuon vuoden jälkeen joudutaan turvautumaan toisentyyppisiin lähteisiin. Karhiniemen kyläseuran sivuilla kerrotaan Amandan solmineen avioliiton rovasti Edvard Kaukovaaran (ent. Kajander, s. 1870 Loimaalla, k. 1950 Loimaalla) kanssa. Myös Ylioppilasmatrikkeli vahvistaa tämän. Avioliitto lienee ajoittunut vuoteen 1943, jolloin hän varmaankin oli jo eläkkeellä. Amanda kuoli samana vuonna. Hänet on haudattu Huittisiin. Mitään tietoa Amandasta vuosien 1907 ja 1943 väliltä en onnistunut löytämään.
Kirjailija F.E. Sillanpää oli Haukijärven koulussa oppilaana kummankin edellä mainitun opettajan aikana. Hän on luonnehtinut heitä omalla persoonallisella tyylillään.
Linkitettyjen sivujen lisäksi on lähteinä käytetty Hämeenkyrön, Huittisten, Nakkilan ja Sortavalan kirkonkirjoja (SSHY:n jäsensivuilla) sekä Hämeenkyrön historia-teoksen III osaa.
Korjauksia ja lisäyksiä (blogi)
Taannoin kirjoittelin pohjapiirustuksista. Viidanojankulmaa paremmin tunteva tiesi kertoa, ettei Koiviston asuinrakennus ole piirroksen mukaan tehty. Todennäköisesti uusi rakennus on siis jäänyt vain suunnitelmaksi ja on ehkä tyydytty korjaamaan vanhaa. Myöskään Koiviston toinen asuinrakennus ei ole piirroksen mukainen. Kun asutuslautakunnan pöytäkirjat eivät ole nyt käytettävissä, ei ole mahdollista tarkistaa, onko lainahakemus muutettu myöhemmin korjausrakentamiseen kohdistuvaksi.
Alfred Viidanoja puolestaan lienee sittenkin laittanut alulle Tuiskun tilan rakentamisen. Pöytäkirjoista on jäänyt mieleen vain, että asutuslautakunta käsitteli pari vuotta myöhemmin tilan myyntiä ja hyväksyi sen.
Opettajia käsittelevät tekstit kaipaavat myös muutamia täydennyksiä. Asta Niittymäestä kirjoittamani tekstin lähdeluettelosta puuttui Sodissa 1939 - 1945 menehtyneet-tietokanta. Unohdin myös mainita, että Niittymäen molemmat vanhemmat olivat syntyneet Punkalaitumella. Kerttu Lehtosalon vanhemmat sen sijaan eivät olleet Turusssa syntyneitä. Isä oli syntynyt Karunassa ja äiti Sauvossa. Jos joku ihmetteli, miksi Lehtosalo hakeutui Jyväskylään opiskelemaan, niin selitys on se, että siellä oli tuohon aikaan toinen maan kahdesta suomenkielisestä kansakoulunopettajaseminaarista. Toinen olisi ollut Sortavalassa. Ilmeisesti seminaari oli Lehtosalon aikaan kolmivuotinen, joten hän lienee valmistunut vasta 1900. Näin hän olisi ehtinyt olla yhden lukuvuoden opettajana jossakin ennen Haukijärvelle tuloaan.