Blogi

Jorma Ala-Maakalan arkistosta löytyi koulukuva, jota sivuston galleriassa ei aiemmin ole ollut. Kuvassa ei ollut minkäänlaisia tekstejä. Se oli sijoitettu Haukijärven koulua esittävien kuvien yhteyteen. Voisi siis olettaa, että se olisi otettu Haukijärvellä. Albumissa oli kuitenkin mukana kuvia, jotka selvästi olivat Pukaran koululta. Ihan varma ei siis voi olla siitä, kumpi koulu on kyseessä.

Kuva on otettu aikana, jolloin sisätiloissa kuvaaminen oli haasteellista. Niinpä se on jäänyt hiukan hämäräksi. Siitä huolimatta ainakin osan oppilaista voisi tunnistaa. Oikealla ylärivissä lienee opettaja, hänen kohtansa vain on kuvassa valitettavan epätarkka.  Hän on kääntynyt sivuttain. Kerttu Lehtosalo on kaikissa näkemissäni koulukuvissa asettunut juuri tuolla tavoin. Taustalla näkyvät ovi ja taulu muistuttavat Haukijärven koulun kuvissa esiintyviä, mutta järjestely on voinut olla yleinen kouluilla.

Uskaltaisiko oppilaista yrittää tunnistuksia muiden kuvien perusteella? Epävarmalla pohjalla ollaan, mutta kokeillaan. Voisivatko eturivissä vasemmalta toinen ja kolmas olla Viljo Kukkola ja Sulo Haukipää? He ovat mukana myös kiertokoulukuvassa ja vuoden 1922 koulukuvassa. He olisivat luultavasti tuon kuvan nuorimpia, mikä ajoittaisi sen vuosiin 1918 - 1919.

Muutkin saavat arvailla. Kaikki tieto kuvasta on tervetullutta. Sitä voi lähettää kommenttina, palautelomakkeella tai sähköpostilla.

Kun oli Tampereella asiaa kirjastoon, selasin samalla Mouhijärven, Suodenniemen, Lavian ja Kankaanpään asioista kertoneen Paikallissanomat-lehden 20-luvun numeroita mikrofilmiltä. Lehti alkoi nähtävästi ilmestyä elokuussa 1924. Ehdin käydä läpi vielä vuoden 1927 numerot. Vain Mouhijärveen liittyvät asiat kiinnostivat. Lehdessä onneksi oli hyvin eroteltuna seurakunnalliset ilmoitukset ja paikallisuutiset, sikäli etsiminen oli helppoa. Tietysti yritin katsoa myös ilmoitukset. 

Koska Haukijärvi-sivuston käsittelemistä taloista vain pieni osa on Mouhijärven puolella, oli todennäköistä, etteivät ne näkyisi lehdessä kovin paljon. Lähinnä asetin toiveeni seurakunnan ilmoituksiin. Toivoin löytäväni muutamia puuttuvia kuolinaikoja. Jotain löysinkin, kuolleiden lisäksi myös vihityista ja muualle muuttaneista. Näitä tietoja täydennän tulevaisuudessa sivustolle.

Muutakin oli. Huutokauppoja pidettiin ainakin Kallioniemessä ja Mustajärvellä. Kallioniemessä myytiin 1925 heinänsiementä ja hevosharava. Urakkahuutokaupassa tarjottiin samana vuonna kaivettavaksi Kuolema- ja Parilanjärven välinen oja. Väinö Suni myi joulukuussa 1926 huutokaupassa kuusi lypsylehmää, kolme pian poikivaa hiehoa ja yhden sonnin.

Hämeenkyröläisetkin ilmoittivat Paikallissanomissa, kuten vastaavasti myös Mouhijärven puolella asuneet Hämeenkyrön Sanomissa. Juho Perttu myi 1925 40 tynnyrinalan suuruista maakappaletta, josta 12 tynnyrinalaa oli peltoa. Samana vuonna kihlauksestaan ilmoittivat Lempi Välimäki ja Frans Mustasilta. Lempi oli syntynyt Mouhijärvellä ja asui siellä 1925.

 

Kiertokoulukuvan opettajan henkilöllisyyttä on moni miettinyt. Kuva on suunnilleen 1910-luvun puolivälistä, joten muistitieto ei enää yllä tunnistamaan häntä. Löysin verkosta hiukan tietoa Hämeenkyrön seurakunnan kiertokoulunopettajista, ja rippikirjatkin kertovat heistä jotakin. Varmuutta ei edelleenkään saada, sillä kiertokoulunopettajain matrikkeli on julkaistu 1909 ja rippikirjat yltävät vuoteen 1911. Matrikkelin tiedot lienee kerätty vuotta tai paria aiemmin. Kiertokoulut lopettivat toimintansa sitä mukaa, kun alakansakouluja syntyi. Vielä 1910-luvulla tahti ei tainnut olla kovin kiivas.

Tuon 1909 ilmestyneen kirjan nimi on Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja. Sivulla 31 on tietoa Hämeenkyröstä. Seurakunta oli tuolloin jaettu neljään kiertokoulupiiriin: eteläiseen, pohjoiseen, itäiseen ja läntiseen. Lisäksi mainitaan Sasslinin koulu, joka kuitenkin tuolloin oli suljettuna. Haukijärven osalta voimme sulkea pois itäisen ja pohjoisen. Luontevimmin kylä olisi kuulunut läntiseen piiriin. Siinä opettajana toimi Tyyne Prakka. Hän oli syntynyt 1881 Hämeenkyrössä, päässyt Hämeenlinnan seminaarista 1902, opettanut Haapavedellä ja Säkylässä sekä tullut 1904 Hämeenkyröön. Rippikirjan mukaan hän asui 1911 kotonaan Untilassa.

Hiukan epävarma muistitieto kertoo, että Sillanpäässä olisi kiertokoulua pitänyt Kanerva-niminen naisopettaja. Muistitiedon täytyy olla peräisin 20-luvulta. Matrikkeli tuntee Selma Pauliina Kanervon, joka toimi eteläisen piirin opettajana. Hän oli syntynyt 1872 Hämeenkyrössä ja käytti aiemmin nimeä Lindstedt. Hän asui rippikirjan mukaan Mahnalassa. Hän oli valmistunut Hämeenlinnan seminaarista 1891 ja tullut silloin opettajaksi Hämeenkyröön. Voisiko hän olla tuo kuvan opettajatar? Ainakin iän puolesta se olisi mahdollista, kuvausaikaan hän oli suunnilleen 45-vuotias. Kun 100 vuoden aikaraja tulee täyteen, voi asia selvitä seurakunnan arkistosta.

Viikko sitten kirjoittelin torppien nimistä. Saksalle en oikein löytänyt selitystä, mutta sittemmin muistui mieleen, että Mouhijärvellä on samanniminen talo. Eli sen ehkä voisi liittää Selkeen ja Kinkin kanssa samaan ryhmään. Usein nimi kytketään joko saksalaisiin asukkaisiin tai sitten kauppiaisiin, joita Suomeen aikoinaan muuttaneet saksalaiset monesti olivat. Mouhijärven Saksan kohdalla voi olla kyse juuri näistä, koska tila on ollut olemassa jo 1540-luvun veroluetteloissa. Parilan Saksan torppa sen sijaan ilmestyy rippikirjoihin vasta 1870, eikä niissä näy merkkejä sen paremmin ulkomaalaisista kuin kauppiaistakaan. Mutta vilkaistaanpa torpan asukkaita.

1870 torppaan tuli Matti Vilhelm Matinpoika. Hänen muuttomatkansa ei ollut pitkä, sillä hän tuli Erkkilästä eli Äärilästä. Kun hän syntyi 1835, asuivat hänen vanhempansa Äärilässä, jonka isäntänä oli hänen setänsä. Setä kuoli ja Matin isästä tuli vähäksi aikaa tilan isäntä. Tämäkin kuoli 1867 ja suku tilalla vaihtui. Kolmen vuoden kuluttua Matti hakeutui Saksalle. Asiakirjat eivät kovin paljon hänestä kerro. Koska hänellä ei ole jälkipolvia, paljastettakoon tässä kuitenkin, että häntä rangaistiin kerran siitä, että hän esiintyi juopuneena kirkossa. Se tapahtui jo ennen torppariksi ryhtymistä. Matti kuoli Saksalla 1894.

Matilla oli kaksi vaimoa. Ensimmäinen, Maria Matintytär, oli syntynyt 1839 Mouhijärvellä. Matti avioitui hänen kanssaan 1873. Kaksi vuotta myöhemmin he saivat kuolleena syntyneen poikalapsen, jonka äiti kuoli viiden päivän kuluttua. Seuraavana vuonna Matti avioitui Ester Matintyttären kanssa. Tämä oli syntynyt 1830 Kalkunmäen Pieskan torpassa. Oltuaan palveluksessa Kalkunmäen ja Kyröspohjan taloissa hän avioitui 1854 pappilan Toivosen torpparin Matti Juhonpojan kanssa. Heille syntyi viisi lasta. Matti Juhonpoika kuoli 1866. Ester eli 10 vuotta itsellisenä Toivosella ennen kuin avioitui Saksalle. Myös osa hänen ensimmäisen avioliittonsa lapsista asui joitakin aikoja Saksalla. Melkein kaksi vuosikymmentä hän asui torpassa yksinään.

Asiakirjoista ei ole tullut vastaan merkintöjä Saksan asukkaista Esterin jälkeen. Torppa lienee ollut pienenpuoleinen, muuttunut Esterin leskenä ollessa mäkituvaksi ja hävinnyt hänen kuolemansa jälkeen kokonaan. Nyt sen olemassaolo tuntuu kovin kaukaiselta, mutta sitä kesti kuitenkin yli 40 vuotta.

Sekä torpista että paikannimistä on tullut kirjoitetuksi useammankin kerran. Tällä kertaa keskitytään kylän torppien nimiin. Mikä sai torpparin 1700-luvun lopussa tai 1800-luvulla kutsumaan torppaansa Mäkeläksi, Kaunistoksi tai Selkeeksi? Ehkä yleisimmin kylän torpat on nimetty lähiseudun maaston mukaan. Tällaisia nimiä ovat juuri Mäkelä, Jokela, Mäensivu, Valkama tai vaikkapa Rajala. Luetteloa voisi jatkaa pitemmälle, mutta jätän sen lukijan tehtäväksi. Erityisen hienona lienevät torppansa paikkaa pitäneet Kauniston ja Ihantolan perustajat. Vai kertovatko nuo nimet tulevaisuuden toiveista?

Edellä mainitut nimet eivät suoranaisesti liity Haukijärveen, samannimisiä torppia löytyi muistakin kylistä. Sen sijaan Viidanojankulman Yliviidanoja ja Alaviidanoja sekä Viitaniemi kytkeytyvät selvästi Viidanojaan. Vastaavanlainen on Mustajärven torppa. Kukkola taitaa liittyä Kukonniemeen, jolla nimellä myös torppa aikoinaan perustettiin. Lienee hiukan makuasia, kuuluuko Lamminsivu tähän vai edelliseen ryhmään. Kantataloonsa taas liittyivät Metsäkirmo, Metsäraukola ja Metsätiipiä, joka tosin ei varsinaisesti ollut torppa. Selkeen ja Kinkin nimet lienee lainattu Mouhijärven taloilta.

Talojen nimet on usein annettu perustajansa etunimen mukaan. Torpissa tällaisia on Haukijärvellä vähemmän. Antila ja Anttila sentään ovat sellaisia. Muutamia kysymysmerkkejäkin kylän torppien nimiin jää. Oliko Huippula ympäristöään korkeammalla vai oliko siinäkin toiveista kyse? Ritala-nimeä esiintyy muuallakin, mutta sen merkitystä en tiedä. Sama koskee Saksaa ja Kahilaa. Toiko niiden ensimmäinen torppari nimen jostakin muualta?

Lisätietoja