Blogi

Kotimaisten kielten keskus julkaisi maanantaina verkossa Digitaalinen Nimiarkisto -palvelun. Olen joskus käynyt keskuksen paikannimiarkistossa selaamassa vihkosista, lipukkeilta ja pahvikorteilta Hämeenkyröön liittyviä paikannimiä. Niitä on kerätty monella vuosikymmenellä, ja niitä on kertynyt useampi pahvilaatikollinen. Muistaakseni ehdin tuolloin käydä vihkoset kokonaan läpi ja uudempia tallenteita N-kirjaimeen asti. Uudemmat on myös merkitty peruskartan lehdille. Haukijärveen liittyvien nimien etsimistä nopeutti se, että kortteihin oli suhteellisen näkyvästi kirjattu kylä, johon kyseinen paikka kuului.

Nyt noista paikannimistä on muodostettu tietokanta, johon on kirjattu nimen lisäksi paikanlaji, keruupitäjä ja kerääjä. Nämä toimivat hakukriteereinä tietokantaan liittyvässä hakutoiminnossa. Valitettavasti kylän perusteella ei voi hakua suorittaa. Paikannimeä klikkaamalla saa näkyviin sen sijainnin kartalla, mikäli se on alun alkaen merkitty Nimiarkiston karttalehtiin. Hämeenkyrön voi laittaa hakuehdoksi, mutta tuloksia tulee valtava määrä. Onneksi myöhemmin on verkkoon tulossa kuvat varsinaisista lipukkeista, toivottavasti nopealla selausmahdollisuudella varustettuna. Lipukkeissa on enemmän tietoa nimistä kuin nyt avatussa tietokannassa.

Meillähän on jo sivustolla kartta, johon näitä Nimiarkistosta ja hiukan muualtakin löytyneitä paikannimiä on kirjattu. Sitä voisi kuitenkin täydentää. Nyt esitänkin sinulle, hyvä lukija, haasteen. Jos sinulla ei ole joulunpyhinä muuta tekemistä, niin tutkailepa Digitaalista Nimiarkistoa. Mieti, mitä paikannimiä muistat Haukijärven alueelta. Katso, löytyykö niitä palvelusta ja/tai kartalta. Jos muistamaasi nimeä ei löydy kartalta, vinkkaa asiasta alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla. Ihan hauskaa on myös selailla hämeenkyröläisiä paikannimiä.

Loppuun vielä muistutus nahdollisuudesta lähettää sähköinen joulukortti sivuston galleriasta. Siellä on taas muutama uusi kortti, kiitos Kaija Valkaman. Ohjeet kortin lähettämiseen löytyvät sivustolta.

 

Ei, tämä teksti ei käsittele kuuluisaa kirjaa eikä sen pohjalta tehtyjä elokuvia. Kerron eräästä sodassa kaatuneesta nuoresta miehestä, joka vietti lyhyeksi jääneestä elämästään melkein puolet Haukijärvellä. Harva häntä enää muistaa, ikätovereitakaan ei ole montaa jäljellä. Kyseessä on Kauko Ylijoki. Hän syntyi 1924. Haukijärvelle hän muutti vuoden 1932 alussa jäätyään orvoksi. Hän kävi koulua vuosina 1933 - 1939. Kylästä hän muutti 1941 töihin Jumesniemeen. Haudattujen luettelossa hänet on kirjattu Palon kylään 1944. Ilmeisesti hän sieltä lähti armeijaan ja sotaan. Hän ei ollut naimisissa eikä hänellä tiettävästi ollut lapsia.

Seuraavaksi katsotaan, mitä Sotasampo-palvelu tietää Kauko Ylijoesta. Olen pahoillani, jos sotahistoriaan huonosti perehtyneenä tulkitsen joitakin sen tietoja väärin. Korjatkaa, asiaa paremmin tuntevat lukijat. Kauko Ylijoki oli ammatiltaan maatyömies ja sotilasarvoltaan sotamies. Hän kuului Jalkaväkirykmentti 7:n III pataljoonaan. Hän kaatui heinäkuun neljäntenä päivänä 1944 Äyräpäässä. Hän ei ehtinyt täyttää 20 vuotta. Hänet haudattiin sankarihautaan Hämeenkyrön hautausmaalle.

Pataljoonan sotapäiväkirja kertoo, että tuona päivänä oli paljon taistelutoimintaa. Siinä mainitaan, että  ilmapommituksessa ja kranaattitulessa kaatui yksi aliupseeri ja kuusi miestä. Olisiko Kauko Ylijoki ollut yksi näistä kaatuneista? Äyräpäässä kaatui 4.7.1944 muitakin, mutta ilmeisesti he kuuluivat muihin joukko-osastoihin. Äyräpäästä on olemassa myös sodanaikaisia kuvia, mutta ne on otettu myöhemmin.

Aika vähän on saatavissa tietoa Kauko Ylijoesta, tosin kaikki lähteet eivät vielä ole käytettävissä. Siinä mielessä hän jää meille tuntemattomaksi sotilaaksi.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi päätin katsoa, ketkä kyläläiset syntyivät 1917. He olivat siis itsenäisen Suomen ikätovereita. Heistä kukaan ei liene enää elossa juhlistamassa 100-vuotispäivää. Kovin monen jäljet tosin katoavat jossain vaiheessa, joten ihan varma tästä ei voi olla. Nimilista on laadittu sivuston hakutoiminnon avulla. Olen pahoillani, jos joku jää tästä syystä mainitsematta. Luettelosta puuttuvat myös lastenkodissa asuneet lapset.

Kylässä syntyivät (ainakin vanhemmat asuivat tuolloin kylässä) 1917 Rauha Kaunisto, Ester Valkama, Pentti Peltoniemi, Tyyne Anttila, Toivo Kanerva, Paavo Lamminsivu, Gunnar Mustasilta, Reino Kalliomäki ja Kari Estlander. Paavo Lamminsivu lienee asunut kylässä koko lyhyen elämänsä ajan. Ester Valkama asui Hämeenkyrössä, muut muuttivat kauemmaksi, Kari Estlander aina Australiaan saakka. Reino Kalliomäki kuoli pienenä.

Myös Karjalasta tulleiden joukossa oli kyseisenä vuonna syntyneitä. Helli Kaasalainen, Antti Matikainen, Anna-Liisa Luukkanen Lahja Paakeli ja Unto Talonpoika asuivat kylässä ainakin jonkun aikaa. Anni Luukkasen asumisesta ei ole tietoa. 

Muualla syntyneitä, mutta kylässä myöhemmin asuneita olivat Hilja Ihantola (syntyi Herttualassa), Sanni Koskinen, Kyllikki Perttu ja Lilja Hautala. Hilja Ihantola ja Lilja Hautala muuttivat pois kylästä.

Itsenäisyyden ajan ensimmäisiä vuosia nämä ihmiset eivät muistaneet, mutta nuoren Suomen valtion kuitenkin. He kaikki pääsivät kouluun, osa kävi koulunsa Haukijärvellä. Useimmat solmivat avioliiton, joukossa on myös muutama sodan takia leskeksi jäänyt. He joutuivat kokemaan sota-ajan, miehet olivat rintamalla todennäköisesti koko sodan ajan. Kun sota 1944 päättyi, he olivat 27-vuotiaita. Edessä oli maan nostaminen jaloilleen ja hyvinvoinnin rakentaminen. Siihen he osallistuivat kukin tahollaan.

Toivotan kaikille lukijoille hyvää itsenäisyyspäivää.

 

Jatkan vielä hiukan edellisestä aiheesta, koska siitä tuli lisätietoa. Kaija Liisanantti kertoi muistojaan 40-luvun rokotuksista ja neuvolasta. Hän muistaa rokotuksia annetun 40-luvun puolivälissä lastenkodissa. Kyse ei tiettävästi ollut varsinaisesta neuvolatoiminnasta, vaan pelkästään rokottamisesta. Haukijärven neuvola alkoi toimia Pakkasella 1946. Sieltä se siirtyi 50-luvun alussa koululle.

Neuvola toimi ensin Pakkasen väenrakennuksessa ja myöhemmin meijerirakennuksessa. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina tulivat terveyssisar Signe Rantala (lempinimeltään kirpputäti) ja kätilö Laina Leino kirkonkylästä Haukijärvelle. Kesällä he kulkivat pyörillä, talvisaikaan Lauttakylän linja-autolla.

Terveyssisar kävi myös koululla antamassa terveysvalistusta. Hän saattoi kostuttaa vanua ja testata, kuinka hyvin oppilaiden kädet oli pesty. Ihan valkoista vanutuppoa ei löytynyt, joten käsien pesusta oli syytä muistuttaa. Jo 1913 oli koululle hankittu jonkinlainen juoma- ja pesulaite. Tästä kertovat johtokunnan pöytäkirjat. Hygienian merkitys ymmärrettiin aikana, jolloin se oli lähes ainoa keino torjua tarttuvia tauteja.

Ensimmäinen terveystarkastukseen viittaava maininta on johtokunnan pöytäkirjoissa vuonna 1926, jolloin kouluhoitajatar on käynyt koululla ja häntä varten on hankittu vaaka. Pöytäkirjoissa on merkintöjä eväiden tai ruokatarpeiden toimittamisesta muutamien perheiden lapsille. Aliravitsemus ei liene ollut ihan tuntematonta 30-luvulla, jolta nuo merkinnät ovat. Lasten painoa oli siis syytä seurata.

Terveysasioista olen näissä teksteissä kirjoittanut aiemminkin. Tänään tartun ajankohtaiseen aiheeseen, rokotuksiin. Koko sivuston käsittelemän ajan on kansaa rokotettu, 40-luvun lopulle saakka tosin vain isorokkoa vastaan. Hämeenkyrön Lehdessä kerrottiin 1895, että kuntakokous oli tarkastanut ja hyväksynyt sen vuoden rokotuspäivän. Valitettavasti asiasta ei uutisoitu tarkemmin. Ketä, missä ja milloin rokotettiin?

Vuosilta 1917 - 1920 on sitten jo tarkempaa tietoa. Esimerkiksi rokotusaikataulu 1919 julkaistiin Kyrön Sanomissa. Rokottaja oli heinäkuun ensimmäisenä päivänä klo 10 Herttualan Alakeskisellä, klo 12 Parilan Pertulla ja klo 15 Heinijärven Hillulla. Aikataulu tuntuu hiukan kiireiseltä, kun matkoihin ja toimenpiteen valmisteluunkin piti varata aikaa. Ilmeisesti rokotettavia ei ollut kerralla kovin montaa, luultavasti vain yksi ikäluokka. Joka tapauksessa heidän piti tulla viikon päästä samaan paikkaan tarkistuttamaan rokotuksen onnistuminen.

Kyläläisiä siis rokotettiin Pertulla. 20-luvulta on maininta Sillanpäässä annetusta rokotuksesta. Muita paikkoja ei ole sattunut silmiini, vaikka niitä luultavasti on ollut. Rokotuksista tehtiin luettelot, ja koulun johtokunta sai tiedon koulupiirinsä rokottamattomista lapsista. Heitä oli aika vähän. Joskus asiasta huomautettiin nimien kera myös Hämeenkyrön Sanomissa. Ilmeisesti kodit hoitivat huomautusten jälkeen rokotusasiat kuntoon.

Neuvolasta Haukijärvellä huomasin ensimmäisen maininnan vuoden 1947 Hämeenkyrön Sanomissa. Se toimi tuolloin mahdollisesti Pakkasella, paikka ei kuitenkaan käy lehti-ilmoituksesta selville. 50-luvun puolelta sitten on mainintoja koululla toimineesta äitiys- ja lastenneuvolasta. Vuoden 1956 ilmoituksessa oli teksti: "Äidit! Huolehtikaa lastenne kurkkumätä-, hinkuyskä- ja calmette-rokotuksista. Tuokaa lapset neuvolaan."

Tuosta calmette-rokotuksesta tuli mieleeni pieni kysymys lukijoille. Minulla on hämärä mielikuva pienoisröntgenkuvauksesta Haukijärven koululla. Muistaako joku muu sellaisessa käyneensä?

Lisätietoja