Blogi

Hämeenkyrön seurakunnan rippikirjojen mukaan Juho Kustaa Antinpoika Ristilä oli syntynyt Kangasalla ja hänen vaimonsa Eeva Karoliina Jaakontytär Karkussa. Jälkimmäinen tieto pitää paikkansa, mutta Juhon syntymäpaikka oli Teisko. Hän syntyi 1840 Teiskon Tuhrian Keski-Frantsilla. Hänen isänsä oli tullut sinne vävyksi Kangasalta, ensimmäinen vaimo oli kuollut ja isä oli edellisenä vuonna avioitunut toisen kerran. Perhe asui Keski-Frantsilla aina vuoteen 1858, jolloin se muutti Kangasalan Riunvaivan (Lempoisten) Skraatarlaan. Syy muuttoon ei selviä kirkonkirjoista.

Vuonna 1864 Juho haki itselleen vaimon Karkusta. Miten nuoret olivat tutustuneet? Kirkonkirjat eivät anna mitään vinkkiä  tästä. Välimatkaa oli aika lailla sen ajan kulkuneuvoille. Puhemiestä tietysti voitiin käyttää, mutta tämänkin olisi luullut löytävän morsianehdokkaan lähempää. Eeva Karoliina muutti Kangasalle. Juho merkittiin tilan nuoreksi isännäksi. Ilmeisesti sukupolvenvaihdos oli  tuolloin tapahtumassa. Perheeseen ehti syntyä kaksi lasta Kangasalla ennen kuin se muutti 1867 Karkun Kiuralan Puljukselle, joka oli Eeva Karoliinan kotitalo.

Eeva Karoliinan isä kuoli 1867. Juhosta ei kuitenkaan tullut isäntää Puljukselle. Kirkonkirjoissa hänet merkittiin vävyksi ja perhe muutti 1873 Hämeenkyröön, Hillun Ristilän torppaan. Ei ollut mitenkään tavatonta, että talollisten lapsista tuli torppareita. Tilan peri yleensä yksi lapsista ja muiden oli etsittävä elantonsa muualta. Juhon ja Eevan tapauksessa erikoista on se, että kotitilat siirtyivät vieraiden omistukseen. Ristilään siirtyminen kertoo, että yhteyksiä pidettiin yli pitäjänrajojen. Ristilään he sitten asettuivat vuosikymmeniksi.

Näin itsenäisyyspäivän aikaan on perinteisesti muisteltu Suomen käymiä sotia. Edellisessä tekstissä katsottiin, mitä vuonna 1902 syntyneen Lauri Niemen sotilaspassista selviää. Jatketaan sotilaspassin tutkimista sotien osalta.

Lokakuussa 1923 päättyneen varusmiespalveluksen jälkeen sotilaspassissa ei ole merkintöjä kertausharjoituksista.

Seuraava merkintä on Tampereella 14.10. - 4.11.1939 järjestetystä Satakunnan-Hämeen sotilasläänin ylimääräisestä kertausharjoituksesta. Ilmeisesti Lauri palasi harjoituksen jälkeen kotiin valtaosan miehistä jatkaessa kohti itärajaa. Olisiko ikä ollut syynä?

Talvisota alkoi 30.11.1939. Useimmat hämeenkyröläiset miehet olivat talvisodassa Kannaksella. Laurin tie vei kuitenkin pohjoiseen, hän saapui 8.12.1939 Jääkärirykmentti 65:een Ouluun. Kotikontujen tienoita tervehtien -kirjan mukaan JR65 oli "täydennysporukka", jossa oli miehiä eri puolilta, mm. Tampereella koottuja viimeisiä reserviläisiä. Kantakortista saa hieman tarkennusta sotilaspassin merkintöihin, joukko-osastoksi on merkitty I/JR65 Esik. komppania eli Jääkäärirykmentti 65:n ensimmäisen pataljoonan esikuntakomppania. JR65 ei lähtenyt heti rintamalle vaan odottelua Oulussa kesti jonkin aikaa. Rintamalle siirryttiin vasta juuri ennen joulua. Laurin taistelupaikaksi on sotilaspassiin merkitty Suomussalmi ja tehtäväksi satulaseppä. Em. kirjan mukaan JR65:n ensimmäinen pataljoona osallistui Juntusrannan puolustustaisteluihin. Kantakortissa on merkintä "tammik. 40 Suomussalmella sair. kuulovikaan", olisiko lähelle osunut kranaatti? Pysyvää kuulovauriota tästä ei kuitenkaan ilmeisesti jäänyt. Kotiutus talvisodasta tapahtui vasta 6.5.1940. Kotikontujen tienoita tervehtien -kirjassa on kuvattu tuota lähes kahden kuukauden odotusta ennen siviiliin pääsyä.

Lue lisää...

Kuva on mahdollisesti otettu kevättalvella 1940, henkilöt tuntemattomia.

Jatkosota alkoi Laurin osalta saapumisella 10/JR36:een 18.6.1941. Jalkaväkirykmentti 36 hyökkäsi heinäkuun lopussa kohti itää. Sotilaspassin kohdassa osanotto taisteluihin on lueteltu Simpele, Pajari, Hiitola, Kilpala, Suvanto-Taipale ja Metsäpirtti. Tehtäväksi on merkitty kiväärimies.

Lue lisää...

Kuva on mahdollisesti otettu talvella 1941-42, paikka tuntematon. Harmittavasti talon kulmassa olevasta kadunnimikyltistä ei saa selvää. Lauri Niemi kuvassa toinen vasemmalta.

Asemasotavaiheessa jalkaväessä tai kevyissä osastoissa palvelleet vuonna 1911 tai aiemmin syntyneet kotiutettiin syksyllä 1941 tai vuoden 1942 alkupuolella. Maaliskuun 24. vuonna 1942 Lauri siirrettiin 10/Kev. os. 16:een ja vajaan viikon kuluttua hän kotiutettiin.

Heinäkuussa 1944 kävi käsky astua vielä kerran palvelukseen, Lauri saapui 13.7.1944 HTK/E. Sat. skp (Henkilötäydennyskeskus/Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiiri). Seuraava merkintä on siirto 23.7.1944 3/täyd. P1:n. Täydennyspataljoona 1:n kolmannen komppanian sotapäiväkirjasta löytyy tuolta päivältä merkintä "Komppaniaan tuli 300 täydennysmiestä eri ikäluokkia. Noudettiin Lappeenrannasta". Ilmeisesti Lauri oli tuossa joukossa. Joukko-osasto ei osallistunut enää taisteluihin vaan teki kenttätöitä ja harjoitteli.

Lauri siirrettiin Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiiriin 5.10.1944 ja vapautettiin palveluksesta 7.10.1944. Viimeinen merkintä sotilaspassissa on 14.10,1944 päivätty Hämeenkyrön suojeluskunnan päällikön Väinö Karen kuittaus ilmoittautumisesta Kyröskoskella.

Yhteensä sodissa kertyi palvelusaikaa 18 kuukautta 14 päivää.

 

 

 

 

Ei tainnut olla ensimmäinen kerta, kun eksyin huutokauppaluetteloa selaamaan. Tällä kertaa se on vuodelta 1921 ja sisältyy Kaarle Heikkilän perukirjaan. Ilmeisesti huutokauppa pidettiin samanaikaisesti perunkirjoituksen kanssa. Huutokaupat olivat suosittua ajanvietettä vielä paljon myöhemminkin. Ostajien joukossa oli monia haukijärveläisiä, mutta ilmeisesti myös väkeä Mouhijärven puolelta. Luettelo kertoo muun ohessa siitä, miten asukkaista vielä tuolloin usein käytettiin talon nimeä: V. Kivelä, F. Ketola, S. Riikman.

Lue lisää...

Tärkein myytävä oli Rajalan palstatila. Kaarle oli ostanut sen vain muutamia vuosia aiemmin eikä mahdollisesti asunut lainkaan siellä. Ainakin perunkirjoitus tapahtui hänen kotonaan Hahmajärvellä. Tilan rakennuksista ei ole mitään mainintaa, ei myöskään kotieläimistä. Myynnissä oli kyllä lautoja ja hirsiä, ehkä oli tarkoitus ruveta rakentamaan. Myyntihinta 10 300 mk vaikuttaa nykyrahassa vähäiseltä, mutta ei kauheasti poikkea tuon ajan perukirjoihin merkityistä pienten tilojen arvoista. Ostaja oli Kaarlen veli Vihtori, joka sitten asuikin tilalla pitempään. Vanhat haukijärveläiset ovat muistaneet hänet.

Lue lisää...

Kuvat ovat otteita Kaarle Heikkilän perukirjasta Turun maakunta-arkistossa

Odotetusti myynnissä oli paljon vaatteita. Mitään käyttökelpoista ei heitetty pois. Kyse ei ollut kuitenkaan pelkistä arkikamppeista. Kaarlelta jäi muun muassa hianpitimet, kravattinauhoja, sateensuoja ja kauluksia. Kaikki tekivät kauppansa. Hän omisti myös priimuskeittiön, jonka veli osti. Kirkkorekiä oli kaksin kappalein, mikä hiukan ihmetyttää. Pyssyn osti Hugo Perttu. Otsikossa mainitut lasisilmät kääntyivät pienen ihmettelyn jälkeen silmälaseiksi. Ne kelpasivat Frans Söderlingille. Lienevätkö olleet sopivat? Myynnissä oli myös viljaa: kauraa, rukiita ja ohria. Rajalan peltojen tuottamaa vai muualta hankittua?

Kastettujen luettelon selaaminen näyttääkin poikivan pienen sarjan blogitekstejä. Lupaan, että tämä on viimeinen. Tällä kertaa hiukan siitä, miten kummeista voi joskus päätellä ihmisten asuinpaikkoja. Varoituksen sana lienee kuitenkin paikallaan, toisinaan päättely voi mennä metsään.

Kun Taavetti ja Emma Palomäen poika Martti kastettiin 1903 Suoniemellä, toimivat kummeina Erland ja Hanna Metsänen. Ilmeisesti hekin asuivat tuossa vaiheessa siellä. 1905 syntyneen Yrjön ja 1906 syntyneen Ellenin kummit lienevät Suoniemeltä ja Pirkkalasta. Perhe pysyi kirjoilla Hämeenkyrössä vuoteen 1907 saakka, vaikka näyttää asuneen jo aiempina vuosina pysyvästi edellä mainituilla paikkakunnilla.

Juho ja Hilma Kullan perheen varhaista asuinpaikkaa arvaillaan sivustolla. Vuonna 1906 he olivat Toivo Lamminsivun kummeina. Kun Matti ja Serafia Rintalan tytär Ida syntyi pari vuotta myöhemmin, olivat häntä kasteelle viemässä (Juho) Kustaa ja Hilma Kulla. Siirtyminen Heinoonkylään on ehkä tässä vaiheessa jo tapahtunut, vaikka kauppakirja tehtiin vasta 1912. Mutta asuivatko he sitä ennen Lamminkulmalla, kun heitä rippikirjassa sanottiin Tättälän itsellisiksi?

Herttualan kylään merkityistä asukkaista on joskus vaikea sanoa, asuivatko he varsinaisessa kylässä vai Mustajärvenkulmalla. Näin on esimerkiksi Viktor ja Matilda Leivon suhteen. Kastettujen luettelo kertoo kuitenkin, että 1903 syntyneen Laurin kummit olivat Mikko ja Edla Heikkilä, jotka asuivat keskellä Herttualan kylää. Ilmeisesti Leivotkin asuivat vähän aikaa siellä ennen kuin muuttivat Mustajärvenkulmalle.

Kastettujen luettelo sisältää toisinaan pieniä kertomuksia. Tässä malliksi pari kappaletta:

"Kalle Erland, s. 3.11.1907, vanhemmat torppari Frans Viktor Niemi ja vaimo Hilma Amalia. Hätäkastoi torppari Ivar Anttila. Kummit torpan vaimo Sofia Vilhelmiina Antila ja torpantytär Aina Koivisto. Kasteen vahvisti K. Töyry." Hätäkaste tapahtui 5.11. Tarinalla oli onnellinen loppu, lapsi jäi eloon ja eli miltei 80-vuotiaaksi. Aina Koiviston henkilöllisyys ei itselleni näin äkkiä selvinnyt. Haukijärven Koivistoilla ei mielestäni ollut Aina-nimistä tytärtä. Kenties nimeen on pujahtanut virhe.

Toinen merkintä on surullisempi.

"Kalle Uljas, s. 19.10.1908, vanhemmat talollinen Taavetti Viktor Kallioniemi ja vaimo Fanny Maria. Hätäkastoi talollisen leski Maria Ojaniemi." Hätäkaste tapahtui 20.10. ja lapsi kuoli jo samana päivänä.

Taannoin kirjoittelin kiertokoulunopettajasta. Kastettujen luettelo tuo asiaan hiukan lisävaloa, vaikka ei ratkaise sitä. Yksi 1904 syntyneen Sylvi Kallioniemen kummeista oli kiertokoulunopettaja Selma Lindstedt. Kun Sulo Haukipää syntyi 1908, pyydettiin yhdeksi kummiksi Selma Kanervo. Sama henkilö, sukunimi vain oli vaihtunut suomenkieliseksi. Pidän erittäin todennäköisenä, että juuri hän opetti Haukijärvellä ja Mustajärvenkulmalla. Tuskin häntä muussa tapauksessa olisi kummiksi haluttu. Edelleen tosin jää avoimeksi, oliko hän toimessa vielä silloin, kun kummilapsi Sulo ehti kiertokouluun, toisin sanoen kuvan ottamisen aikaan.

Lisätietoja