Blogi

Hiljattain on SSHY:n jäsensivuille digitoitu Hämeenkyrön haudattujen luettelot vuosilta 1913 - 1967. Niissä on kirjattu muiden tietojen lisäksi myös kuolinsyyt. Tein pientä tilastoa siitä, mihin kyläläisiä kuoli vuosina 1913 - 1922. Tilastoa tarkasteltaessa on syytä muistaa, etteivät luetteloon kirjatut kuolinsyyt vastaa nykyajan lääketieteessä käytettyjä. Laki ei tuolloin vielä edellyttänyt lääkärin suorittamaa kuolinsyyn toteamista. Niinpä omaisten ilmoitus riitti, jos kuolemassa ei ollut mitään epäilyttävää. Olen jättänyt tilastosta pois vuoden 1918 sodassa kaatuneet ja vankileirillä kuolleet. Kuolema vankileirillä olisi ollut ajanjakson yleisin kuolinsyy, mutta liittyi kuitenkin tuon yhden vuoden poikkeuksellisiin tapahtumiin.

Tuona aikana kuoli kaikkiaan 60 kyläläistä. Joukossa oli sellaisiakin, joita sivustolla ei mainita, kuten Pakkasella lyhyen aikaa työskennelleiden lapsia. Kuten arvelinkin, yleisimmät kuolinsyyt olivat vanhuus ja keuhkotauti. Vanhuuteen (osa vähän yli 70-vuotiaina) kuoli 13 kyläläistä, keuhkotautiin 11. Neljää kohtasi halvaus, samoin neljän lapsen kuolinsyy oli tuntematon. Tulirokkoon menehtyi kaksi lasta. Syöpä oli kuolinsyynä yhdellä, lisäksi yhden henkilön kerrottiin kuolleen kasvin takia, mikä tarkoittanee samaa. Kaksi henkilöä kohtasi matkansa pään ajetustaudin takia, toiselle oli lisäksi merkitty ahdistus kuoleman aiheuttajaksi. Pelkkä hengenahdistus vei yhden henkilön. Kaksi henkilöä kuoli kitumukseen ja heikkouteen. Erikoista oli, että kahden henkilön kohdalla mainittiin muun syyn lisäksi mielenvikaisuus.

Harvinaisempia olivat sitten syyt, joiden takia menehtyi vain yksi ihminen. Tällaisia olivat sydäntauti, maksatauti, hinku, angiina, hukkuminen, hivutus, aivotulehdus, hermotauti, keuhkokuume, kurkkumätä, ruusu, reumatismi, espanjantauti, munuaistauti, yskä, vesitauti ja vatsuri. Jos vanhat kuolinsyyt kiinnostavat, lisätietoa voi etsiä tästä linkistä. Voin vielä palata aiheeseen joskus ja ottaa tarkasteluun jonkun myöhemmän ajanjakson kuolinsyyt.

 

Erästä lähdettä penkoessani luulin löytäneeni uuden kyläläisen. Pienen tytön, joka syntyi 1904 Hämeenkyrössä ja muutti pian sen jälkeen Tampereelle. Olin väärässä. Hänen äitinsä vain sattui olemaan erään kyläläisen kaima sekä etunimen että sukunimen osalta. Samannimisiä torppia on Hämeenkyrössä ollut ainakin kaksi, toinen Haukijärvellä. Hänestä ei siis enempää. Tulin kuitenkin miettineeksi sitä, miten johdonmukaisesti lapsia on sivustolla käsitelty, erityisesti muualle muuttaneita.

Olen pyrkinyt nimeämään Haukijärvellä aina asuneiden tai sinne muuttaneiden perheiden kaikki lapset, myös pienenä kuolleet. Kylässä syntyneiden osalta se onkin suhteellisen helppoa, muualla syntyneiden ja kuolleiden osalta vaikeampaa. Jos perheen lapsia on syntynyt vuonna 1946 tai myöhemmin, on heistä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta mainittu vain lukumäärät. Pakkasen työväkeen kuuluneiden lapsia puuttuu sivustolta varmasti.

Monet perheet ovat muuttaneet kylästä muualle, erityisesti Tampereelle ja Nokialle. Näistä lapsista olen tyytynyt nimeämään vain Haukijärvellä asuneet, perheiden myöhempiä vaiheita en ole lähtenyt selvittämään. Se toki johtaa hiukan erikoiseen tilanteeseen, kun perheessä näyttäisi olleen kaksi lasta, vaikka heitä todellisuudessa olisi ollut toistakymmentä.

Aviottomana syntymisen kokivat monet ennen häpeälliseksi. Onneksi niin ei enää pitkään aikaan ole ajateltu. Niinpä olen tietysti maininnut kylässä asuneet aviottomat lapset siinä kuin muutkin. Sen sijaan muualle muuttaneen kyläläisen myöhemmin syntyneitä aviottomia lapsia ei ole kirjattu. Kylässä asuneita lapsiakin voi toki puuttua, koska kirkonkirjoja on digitoitu vain vuoteen 1912 ja kirkon sadan vuoden sääntö haittaa muutenkin tiedon saamista.

Lastenkodissa asuminen lienee sellainen tieto, jota ei kenenkään elossa olevan osalta voi julkaista. Niinpä lastenkodin lapsia löytyy vain koulukuvista ja sodissa kaatuneiden luettelosta. Monta kyläläistä jää näin mainitsematta.

Miten löytää tietoa toisessa maassa asuneen entisen kyläläisen kuolemasta? Helpointa se on silloin, kun löytyy joku lähiomainen, jolla tuo tieto on. Tällainen tapaus on sivustolla Yrjö Järvelä. Varmaan muitakin olisi ollut, en vain ole tiennyt, keneltä kysyä. On myös mahdollista käyttää ulkomaisia tietokantoja, joista tosin iso osa on maksullisia. Ilmaisiakin on. FamilySearch tietää kertoa, että Väinö Selkee kuoli Kaliforniassa elokuussa 1969. Myös Ruotsissa suurin osa tiedoista on maksullisia. Joskus näillä tietokannoilla on ilmaisia tutustumistarjouksia. Sellaisesta olen joskus löytänyt tiedon, että Tauno Malinen kuoli naapurimaassa. Edes kuolinvuotta ei kuitenkaan päässyt katsomaan.

Tieto siirtolaisen kuolemasta voi löytyä myös kotimaisista lähteistä. Sanomalehdet ovat yksi mahdollisuus. Sosialidemokraatti-lehti kirjoitti maaliskuussa 1910 Keskisen veljesten kuolemasta Kanadassa. Tieto lienee tullut omaisille ja välittynyt ehkä työväenyhdistyksen kautta lehdelle. Hämeenkyrön Sanomissa oli mainintoja Amerikassa kuolleista erityisesti 50-luvulta lähtien. Muistaakseni ainakin Erik Myllymäen kuolema oli mainittu lehdessä. Hän lienee kuollut Kanadassa, tekstissä tosin puhuttiin vain Amerikasta. Perukirjoihin on kirjattu toiseen maahan muuttaneen lapsen tai sisaruksen kuolema, mikäli se on ollut tiedossa. Kun Amanda Vilhelmiina Mäkelä 1923 kuoli, merkittiin perukirjaan, että Kaarle Fulgentin Mäkelä oli kuollut Amerikassa. 

Seurakunnat saivat tietoja jäsentensä kuolemasta paitsi omaisilta, myös ainakin ulkoministeriön kautta. Lähetystöt seurasivat lehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia ja ilmoittivat niistä kotimaahan. Ihan hiljattain on SSHY:n jäsensivuille digitoitu Hämeenkyrön haudattujen luettelot vuosilta 1937 - 1967. Niistä käy ilmi, että seppä Taavetti Aleksius Koivisto Parilasta kuoli 1965 Amerikassa. Edellä mainitun Kaarle Mäkelän kuolinvuosi selvisi Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan haudattujen luettelosta.

 

Koulun tilikirjat kertovat monenlaisista asioista. Vuonna 1932 palkkaa alettiin maksaa Sirkku Valtasaarelle. Alakoulun toiminta oli alkanut yhteisenä Jumesniemen koulun kanssa. Kun Valtasaari opetti Haukijärvellä, hän tarvitsi asunnon. Sellainen löytyi tilikirjan mukaan T. Kivelän (myöh. Kalliopohja) luota. Merkintä 150 markan vuokrasta on tilikirjassa aika heikosti näkyvä. Maksu Taave Kivelälle esiintyy tuon vuoden tileissä kuusi kertaa. Yhteensä hän sai 1650 markkaa. Osan viikoista opettaja asui Jumesniemessä. Kesäloman ajalta tuskin maksettiin vuokraa. Vaikea sanoa, mikä kuukausivuokra oli. 150 markkaa? Seuraavana vuonna vuokraa on maksettu vain kerran, silloin 150 markkaa.

Vuonna 1934 vuokraa on taas maksettu useamman kerran. Nyt löytyy myös merkintä yhden kuukauden vuokrasta, joka on ollut 225 markkaa. Valtasaari asui edelleen Kalliopohjassa. Tuon vuoden elokuussa alkoi palkanmaksu Asta Niittymäelle, joka tuli päätoimiseksi alakoulunopettajaksi Haukijärvelle. Hänkin asui Kalliopohjassa seuraavaan vuoteen, jolta löytyy merkintä vuokranmaksusta Selma Pertulle. Summa oli nyt 208,35 markkaa (kuukaudessa?).

Opettaja Niittymäki on saanut 1936 asunnon korvausta kesä-heinäkuulta 416 markkaa. Kenties hän asui jossain muualla, ehkä Punkalaitumella. Asuinpaikka vaihtui ilmeisesti syksyllä, jolloin vuokraa alettiin maksaa Ida Venetmäelle. Niittymäki oli muuttanut Kivimäkeen. Ensimmäinen summa oli 300 markkaa. Merkinnät jatkuivat 150 markalla jaollisina vuoteen 1940. Seuraavan vuoden alkupuolella ei vuokraa enää ole kirjattu tileihin. Asunto uudessa koulurakennuksessa lienee valmistunut.

Taannoin kerroin siitä, miten koulu työllisti kyläläisiä. Jatketaan tällä kertaa hankinnoista, joita koulu teki lähiympäristöstään. Monenlaista tarvittiin koulunpitoon. Useimmin tilikirjassa mainittiin halkojen hankinta. Kyläläisistä niitä toimittivat koululle ainakin Erkkilä, Suoja, Estlander, Perttu, Peltoniemi, Haukipää, V. Salomäki ja Kukkola. Niitä jouduttiin hankkimaan myös kylän ulkopuolelta, kuten Heinijärven ja Pukaran talollisilta. Erkkilästä on koululle toimitettu santaa, Pakkaselta lautoja, öljyä ja kattopäreitä, Yliviidanojalta käsityölautoja sekä Kalliopohjasta ja Mäkiseltä (Lempi Mäkinen) ruokatarpeita. Edellä oleva luettelo ei ole kaikenkattava. Tilikirjoissa on paljon merkintöjä tilallisten, kuten Valkaman, Alaviidanojan ja Sunin, laskuista. Niistä ainakin osa on varmaankin koskenut tarvikkeiden toimituksia.

Kirjoja ja muita varsinaisia koulutarvikkeita hankittiin enimmäkseen alan liikkeistä Tampereelta ja ehkä kauempaakin. Lähiseudun kaupoista ensimmäisenä näkyi Häijään Nyberg (myöhemmin Nuotio). Hieman myöhemmin kuvaan tulivat Hämeenkyrön Osuuskauppa, Väinänen, Mattila, Kyröskosken Osuuskauppa, Kalhu, Häijään kauppa, Frantsila sekä naapurikylän Vikman, Kallio ja Villo. Oman kylän kaupoista löytyi laskuja Heinoselta ja Laineelta. Oman pitäjän kirjakauppiaista pieniä tilauksia saivat Reina ja Saarilahti. 30-luvulla Kyröskosken kirjakaupasta hankittiin enemmänkin kirjoja ja muita tarvikkeita.

Hiukan erikoisempia laskujakin on tilikirjassa mainittu. Leipuri Nummisen pieni lasku toistui useampaan otteeseen ja ainakin kerran mainittiin sen koskeneen leivoksia. Olisiko tarkastaja ollut tulossa käymään koululla? Joulupukeista oli pari laskutusta 1900-luvun alusta, ja keisarin kuvalle hankittiin kehykset 1913. Kehityksestä kertoivat sähköyhtiö Hierun laskujen ilmestyminen tilikirjaan 1923 ja radion lupakirjan hankkiminen 1930.

Lisätietoja