Blogi

Jatkan sarjaa 90 vuoden takaisista tapahtumista, tai pikemminkin siitä, mitä paikallislehti niistä uutisoi. Aloitetaan seurakunnan ilmoituksista. Kuolleiden luetteloon merkittiin tuolloin Ida Keskinen, Vilho Mustasilta, Johannes Keskinen, Kerttu Koivisto, Martta Pettersson,  Eufrosiina Linnusmäki ja Frans Virtanen. Vihillä kävivät Urho Hujo ja Hilda Koivisto, Väinö Laaksonen ja Anna Poukkanen, Juho Mäkelä ja Suoma Heikkinen, Huugo Selkee ja Olga Peltonen sekä Väinö Rintala ja Martta Perkiömäki. Jaakko Erkkilä meni naimisiin Suodenniemellä. Seurakunnasta muuttivat Emma Lehtinen, Elsa Mäkelä sekä Tyyne ja Josefiina Jokela.

Kiertokoulua pidettiin Peltoniemessä, Yliviidanojalla ja Sillanpäässä. Kinkerit olivat Erkkilässä. Rokotus isorokkoa vastaan annettiin Sillanpäässä.

Väinö Mustajärvi ilmoitti myytävästä talosta kirkonkylässä. Mikä talo oli kyseessä ja miten se liittyi Väinö Mustajärveen, ei käy ilmoituksesta ilmi. Frans Mäkinen Yliviidanojalta myi kolmevuotiaan siitossonnin.

Pakkasen kuivausriihessä syttyi tulipalo syyskuussa. Palo saatiin nopeasti sammumaan ja vahingot jäivät vähäisiksi. Syttymissyyksi arveltiin kovassa kuumuudessa palamaan syttynyttä tomua. Arvi Heikkinen kielsi "kenenkään pahempia seurauksia välttääkseen roijastamisen ja kulkemisen" omistamiensa tilusten lävitse.

Kalle Haukipää ja Frans Mustasilta toimivat kunnan elimissä, mm. köyhäinhoitolautakunnassa ja kouluvaliokunnassa. Koulun johtokuntaan valittiin Vihtori Järvelä uudelleen ja Kalle Valkama uutena. Frans Mustasilta sai työväenyhdistyksen 20-vuotisjuhlissa elokuussa kukkalaitteen jalustoineen, koska oli ollut koko tuon ajan yhdistyksen puheenjohtajana.

Juhannuksen aikaan kirjoittelin löytämästäni muistikirjasta, jonka arvelen kuuluneen suutari Kalle Salolle. Katsotaan tällä kertaa, mitä hommia kirjasen omistaja teki Haukijärvellä hiukan myöhemmin. Selkeimmin ajoitettavissa ovat työt Ojaniemen suulin rakentamisessa, ne on nimittäin päivätty vuodelle 1955. Kirjaan ne tähän siinä muodossa kuin asianomainen on ne muistioonsa tallentanut. Ensin hän ilmoittaa olleensa piirun veistossa kuusi tuntia ja kantoja ampumassa kaksi tuntia. Kesäkuun loppupuolelle töitä on merkitty seitsemälle päivälle: pohjapiirustusta, tolpat ja tasakerta, selkäpuut, kattotuolit ja seinänlyöntiä. Heinäkuussa työt jatkuvat seinänlyönnillä, rästään kierrolla, ruoteen lyönnillä, kulmatuilla, maalauksella ja permannon lyönnillä. Elokuulle merkintöjä ei ole, ilmeisesti suuli tuli valmiiksi.

Hiukan aikaisemmin - vuosi ei ole tiedossa - hän oli Haukijärven koulun töissä. Jostain syystä urakasta (?) on kirjattu muidenkin tekemät tunnit. Lokakuussa K. Salo on tehnyt 32 tuntia, Arvo Laine 24 tuntia, Väinö Jokinen 32 tuntia, A. Laaksonen 28 tuntia ja H. Koskinen 16 tuntia. Miehet ovat olleet töissä 9. - 12. päivinä. Mitä koululla on korjattu tai rakennettu, sitä ei muistio kerro. Ajoitus on vaikeaa, töitä lienee tehty vuosien 1938 ja 1955 välissä. Väinö Jokinen voi olla joko Haukijärveltä tai Herttualasta. H. Koskisen kotipaikka ei ole tiedossa.

Muut merkinnät ovat hajanaisempia. Vuoden 1953 tammikuulta on tieto kansaneläkkeestä. Se sopii kyllä Kalle Saloon, joka tuolloin oli jo täyttänyt 66 vuotta. Viimeiseltä säilyneeltä sivulta löytyy kirjaus seppä Virkin (rakennuksen) maalauksesta. Se lienee tapahtunut 50-luvulla. Maalausta on suoritettu heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Siihen muistio päättyy. Omalla vaatimattomalla tavallaan se kertoo elannon hankkimisesta kuusi vuosikymmentä takaperin.

Huhtikuussa 1914 Haukijärven kansakoulun johtokunta vastaanotti seuraavan sisältöisen kirjeen kansakouluntarkastaja Nestori Saarnilta: "Koulutoimen Ylihallituksen käskystä saan täten kunnioittaen ilmoittaa, että seuraavat Grossman&Knebelin Moskovassa kustantamat kulttuurihistorialliset kuvataulut (sama painos kuin Wachsmuthin Leipzigissa) ovat katsotut sopimattomiksi käyttää opetusvälineinä kouluissa: Moskovan Saksalaisessa esikaupungissa, Kansanhuvit Kesäpuistossa Pietari Suuren aikana, Perintöruhtinatar Elisabeth, Aatelisklubi Katariina toisen aikana, Moskova syyskuussa 1812, Sotilasten rangaistussiirtolassa, Sotamiesten harjoitus Nikolai I:n aikana, Kaupunki Nikolai I:n hallituksen aikana, Tanssiaiset Moskovassa 20-luvulla, Moskovalaisessa vierashuoneessa 40-luvulla.

Jos mainittuja tauluja olisi jo ehditty kouluun hankkia, ovat ne viipymättä hävitettävät, ja tieto tästä ennen kuluvan huhtikuun 20 päivää minulle annettava.

 Tämän ohessa saan huomauttaa, että kouluun on hankittava Venäjän valtakunnan kartta sekä sen lisäksi Venäjän historiallisia ja maantieteellisiä kuvia, jonka tähden tähän oheenliitän luettelon sellaisista kuvista, jotka ovat asianmukaisesti hyväksytyt tarkoitukseensa.

Samalla pyydän ilmoittaa, että osoitteeni on edelleen Tyrvää, Vammala."

Kiinnostavaa. Mitä ihmeellistä mahtoi olla noissa kielletyissä kuvissa? Kuvahaku verkossa ei tunnu antavan vastausta. Osa voi liittyä tulossa olleeseen maailmansotaan, vaikka se ei vielä huhtikuussa ollut alkanut. Mitä lienevät opettaja Lehtosalo ja koulun johtokunta tuumineet kirjeen luettuaan? Oliko koululle hankittu jokin tällainen kuva, luultavimmin jonkinlainen opetustaulu? Pitää muistaa joskus katsoa, onko kirjettä kommentoitu johtokunnan pöytäkirjoissa.

Löysin isäni hyllystä vanhan näköisen kirjasen, jonka kannessa lukee "Muistio". Luulin sitä ensin isän muistikirjaksi, mutta merkinnät paljastivat, että se on kuulunut jollekin muulle. Kirja on alun perin tarkoitettu vuodelle 1929, mutta sitä on käytetty vielä huomattavasti myöhemmin. Monet merkinnöistä liittyvät Haukijärveen. Kerron seuraavassa niistä esimerkein jättäen hajanaisemmat muistiinpanot pois.

Vuodelta 1932 on kirjattu tuloja, tarkemmin työpalkkoja. Niitä on saatu muun muassa E. Salomäeltä, K. Laineelta, H. Kanervalta, Hierulta, lastenkodista, E. Kanervalta, K. Mäkelältä, H. Selkeeltä, kunnalta, E. Antilalta, E. Sillanpäältä, E. Mäkelältä, Peltomaasta ja Fiia Rintalalta. Yksityisten maksamat summat liikkuvat viiden markan ja 50 markan välillä, kunnalta tuloja on tullut 96 mk ja Hierulta peräti 502 mk. Työtä ovat tarjonneet myös muutamat heinijärveläiset ja Herttualan kyläläiset. Kyseessä täytyy siis olla ahkerasti taloissa kiertänyt työmies.

Edellä jo mainittiin Hierulla työskentely. Asianomainen on mahdollisesti lukenut sähkömittareita tai koonnut Hierun maksuja. Haukijärveltä löytyvät seuraavat merkinnät: Pakkanen 100, riihi 1588, vesi 285, lastenkoti 640, voima 1996, Kalliopohja 164, Perttu 352, voima 2157, koulu 264, Mäkinen 274, Mustasilta 320, Arvi Heikkinen 427, voima 470. Vuodelta 1934 löytyy tieto, että Hierun työt alkoivat toukokuun yhdeksäntenä päivänä. Töissä on oltu mm. Pakkasen, Parilan ja Sillanpään linjoilla, Haukijärven muuntajalla sekä vikaa etsimässä.

Kirjasen loppupuolella on teksti: "23 päivä elokuuta 1933 muutin omaan pirttiini asumaan 25 ja 26 päivä tehtiin vasta muuri". Arvelen, että tässä paljastuu muistion omistaja. Todennäköisesti hän oli suutari Kalle Salo. Taloissa töissä kiertäminen ja pirtin valmistumisajankohta sopivat häneen. Aiemmin ei ole ollut tiedossa, että hän teki töitä myös Hierulle. Merkinnät jatkuvat 50-luvun puolelle, niistä myöhemmin lisää.

Tätä kirjoittaessani sataa vettä ja lämmintä on kymmenkunta astetta. Haluan siitä huolimatta toivottaa lukijoille aurinkoista juhannusaikaa.

 

Haukijärven koulun täytti 50 vuotta 1948. Koulun arkistosta löytyy ruutupaperiarkki, johon on kirjattu 25.7.1948 pidetyn 50-vuotisjuhlan tulot ja menot. Siitä ei käy ilmi, onko kyseessä etukäteisarvio vai lopullinen tilinpäätös. Tuloja tuli vain kolmesta lähteestä: kunnalta 10 000 mk, Otavalta sama summa ja julkaisuista 10 700 mk. Yhteensä siis 30 700 mk. Otavan osuus liittynee jollain tavoin kunniavieras F. E. Sillanpäähän.

Menoja on kirjattu seuraavasti: Sillanpään kyyti 400 mk, Väisäselle 1300 mk, sanomalehti-ilmoituksiin 200 mk, rahtimaksua 64 mk, postimaksuja 90 mk, Kuvalaatta Oy:lle 5 360 mk, Tyrvään kirjapaino Oy:lle 14 652 mk, Rekonen 1 355 mk, Villo 4 936 mk, Pakkanen 1 400 mk, Pakkanen 437,50 mk, Naskali 1/2 litraa kermaa 50 mk ja kahvikuppien tuonti ja vienti 50 mk. Menoja oli yhteensä 30 295 mk. Nuoremmille lukijoille selitettäköön, että Väisänen oli valokuvaamo ja Rekonen ja Villo kauppoja. Juhlien yhteydessä julkaistiin historiikki, johon kirjapainon maksut todennäköisesti liittyvät.

Yllä olevan mukaan juhlista näyttää tulleen hiukan voittoa. Arkistoon sisältyy kuitenkin myös laskelma siitä, mitä opettaja Heikkilä maksoi omistaan. Ne ovat enimmäkseen pieniä summia, kuten posti- ja puhelinmaksuja. Myös yksi käynti Tampereella sisältyy menoihin. Yhteensä maksuja Heikkilälle kertyi yli 500 mk. Erikseen on lueteltu lähetetyt kutsukirjeet. Sellaisia ovat Heikkilän maksamina saaneet rouva Estlander, herra Estlander, Tättälän pariskunta, Paikallissanomat, K. Riukula, J. Suoja ja rouva Elomaa. Todennäköisesti muitakin erikseen kutsuttuja oli, ainakin entinen pitkäaikainen opettaja Kerttu Lehtosalo näyttää puuttuvan luettelosta. Mahtoivatko kaikki kutsutut päästä paikalle?

Lisätietoja