Blogi
Väestönlaskentaa 1950 (blogi)
Mutta ei Suomessa, vaan Yhdysvalloissa. Tiedot on digitoitu hiljattain, ja katsomme tällä kertaa, mitä kuului Haukijärveltä Amerikkaan muuttaneille. Tiedot eivät siis sisällä Kanadan puolella asuneita. Ja kuten aina näissä indeksoinneissa, jonkun nimi on voinut muuttua tunnistamattomaksi. Edellä olevan linkin sivusto antaa hakutuloksia eikä yksittäistä väestölaskennan sivua näyttäisi pystyvän sen kautta avaamaan tai linkittämään. Hakutulosten järjestyskin näyttää vaihtelevan, joten tekstissä mainittu vaihtoehto ei välttämättä pidä paikkaansa. Näillä huomautuksilla toivotaan parasta ja katsotaan, keitä entisiä kyläläisiä pystymme löytämään USA:sta 1950.
Hulda Kivi (os. Koivisto, myöh Maatiala l. Mattila) asui puolisonsa Uno Kiven kanssa Minnesotan St. Louisissa (ensimmäinen vaihtoehto). Ilmeisesti he olivat luopuneet maanviljelystä, sillä Unon ammatiksi on merkitty sanomalehden tilaushankkija.
Kalle Laksoa (Selkee) en onnistunut luetteloista löytämään. Hänen perheensä (linkin vaihtoehdoista seitsemäs) siellä kyllä on. Kalle oli ilmeisesti kuollut jo 1946. Tytär Vienon ammatista en saa selvää, poika Kalle (Charles) oli isänsä tapaan puuseppä.
Uno Lakso (Selkee) asui vaimonsa Ainon kanssa niin ikään Queensissä New Yorkissa (linkin kuudes). Hän oli ammatiltaan puuseppä rakennusalalla. Aino Lakso työskenteli hierojana.
Väinö Selkee asui vaimonsa, poikansa ja tyttärensä kanssa New Yorkin Queensissä. Valitse linkin vaihtoehdoista viides. Väinö oli puuseppä, tytär Helvi näyttäisi työskennelleen YK:ssa.
Anna Venäläinen (os. Koivisto) asui Baltimoressa Marylandissa tyttärensä Marthan kanssa. Valitse linkin ensimmäinen vaihtoehto. Hän oli yksityiskodissa kokkina.
Martta Manelius (os. Koivisto) oli sairaalahoidossa, kuten miehensäkin Linkin vaihtoehdot 17 ja kolme.
Kalle Koivisto lienee tämän linkin seitsemäs. Hän asui St. Louisissa Minnesotassa. Hän oli jäänyt leskeksi. Hänen ammatikseen on merkitty kuljetusliikkeen esimies.
Jeremiah Mckey löytyi Lakesta Illinoisista Linkin 12. vaihtoehto. Ammatiltaan hän oli hammaslääkäri.
Ida (os. Mustajärvi) ja Juho Heinonen asuivat Ontonagonissa Michiganissa. Linkin viides. Heille ei ole merkitty ammatteja, ehkä he olivat jo eläkkeellä.
Juho Heinon perheineen löydämme Clatsopista Oregonista. Linkin toinen. Juho oli varastonhoitajana kaupassa, lapset Väinö ja Toivo maatilan töissä.
Juhannuksesta sanottua (blogi)
Tällä kertaa käydään hiukan lainaamassa naapurin puolelta. Mouhijärven, Suodenniemen, Lavian ja Kankaanpään paikallislehti Paikallissanomat julkaisi 1935 juttusarjan otsikolla "Mitä sananlaskumme kertovat". Osia oli useampia, ja ainakin osan niistä oli kirjoittanut Kaarle Laitakari. Osa sananlaskuista on tuttuja, osaa en ole kuullut aiemmin. Lainaan tähän viisi lausahdusta, jotka liittyvät jollakin tavalla juhannukseen.
"Ei oo nähty tähäätöntä helluntaita eikä jyvätöntä juhannusta." Uskoisin, että tämä liittyy syysrukiiseen. Mielikuva lapsuudesta kertoo, että ruis oli juhannuksen aikaan jo pitkää, ja silloin pelättiin myös juhannushallan voivan tuhota sadon. Korjatkaa, jos olen väärässä.
"Joka ei juhannuksen aikaan puhteita valvo, ei se taloansa hyvin asu." Kesä oli maanviljelijälle kiireistä aikaa, työtä oli paljon. Juhannusta kai kuitenkin vietettiin juhla-aikana, jolloin oli häitä ja tavattiin naapureita ja sukulaisia. Liittyykö sananlaskuun ajatus juhannushallan torjumisesta? Artikkelissa ei ole tästä tarkemmin.
"Juhannuskasi on se, joka lantut kasvattaa." Lantun taimet lähtivät kasvuun juhannuksen aikaan?
Papu oli kylvettävä niin harvaan, että "lammas karittoineen mahtuu juhannuksen aikaan makaamaan taimien välissä". Tarkoittaako sanonta papua vai hernettä, josta haukijärveläiset käyttivät nimeä papu? Kertokaapa tietävämmät, mitä neuvolla tarkoitetaan.
Lopuksi kaikille tuttu: "Kun ennen juhannusta sataa, sataa laariin; kun jälkeen juhannuksen sataa, sataa laarista pois." Toivotaanpa siis heinäpoutia.
Ikäisteni lapsuudessa kasvatuksessa viljeltiin paljon erilaisia sananlaskuja. Joskus olen jopa inhonnut monia niistä. " Pane lapsi asialle ..." Nykyään pystyn hymyilemään vanhoille sanonnoille.
Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista juhannusaikaa.
Kulkukauppias (blogi)
Tässä tarinassa on paljon aukkoja. Haluan kuitenkin kertoa sen nyt, sillä en ole varma, pystyykö aukkoja paikkaamaan. Jos lisätietoa tulevaisuudessa löytyy, palataan sitten aiheeseen.
Topias Pärtynpoika Pirhonen syntyi toukokuussa 1893 Hiitolassa. Hänen perheeseensä kuuluivat isä, Pärtty Matinpoika Pirhonen, äiti Maria Mikontytär Kokko sekä ainoa aikuiseksi elänyt sisarus, veli Matti. Pärtty oli tuolloin talollinen Haapalahden kylässä. Myöhemmin asuinpaikka vaihtui muutaman kerran. Viimeinen julkinen rippikirjamerkintä (rk 1910 - 1920) heistä löytyy Hiitolan Piippulaisesta, jonne he tulivat 1918. Kuten linkistä näkyy, oli Topias jo avioitunut. Puolison nimi oli Anna Katri Mikontytär Sikiö (s. 1899 Hiitolassa, k. 1968 Helsingissä). Avioliittolain säätämisen (1929) jälkeen hänen sukunimekseen tuli Pirhonen. Myöhemmät rippikirjat kertovat, että Topias ja Anna saivat 20-luvulla kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Pärtty kuoli 1929 ja Maria 1945. Perhe oli kirjoilla Hiitolan seurakunnassa lähes sen lakkauttamiseen saakka. Anna muutti kirjansa 1949 Porin maaseurakuntaan ja Topias 1948 Paltamoon. Tässä kohdassa on iso aukko Topiaksen tiedoissa. Mitä hän teki ja missä asui vuosina 1944 - 1955?
Saimi Siviä Simontytär Torkki syntyi tammikuussa 1909 Kurkijoella. Hänen isänsä oli läksiäinen (itsellinen) Simo Matinpoika Torkki ja äitinsä Maria Pekantytär Korjonen. Hänellä oli ainakin seitsemän sisarusta. 1931 perhe muutti Kurkijoelta Hiitolaan. 1940 Saimi siirtyi Tampereelle. Tampereen osoitekortisto kertoo hänen olleen ammatiltaan työläinen ja asuneen Messukylässä. Hänen äitinsä muutti Messukylään 1947, isä oli kuollut Karjalassa. Tampereella Saimi asui vuoteen 1951, jolloin muutti Ikaalisten Kilvakkalaan.
Seuraava maininta Topiaksesta ja Saimista löytyy Hämeenkyrön Sanomien kirkollisista uutisista toukokuulta 1955. He muuttivat Tampereelta Heinijärvelle eli Viidanojankulman Rajalaan. Kovin pitkään he eivät siellä viihtyneet. Marraskuussa 1956 heidät mainitaan taas kirkollisissa. He muuttivat Hämeenkyröstä Pylkönmäelle. Muutamia värikkäitä tarinoita jäi kertomaan heidän ajastaan Haukijärvellä.
Tämän jälkeen ollaan hajanaisten lehtitietojen varassa. Mikkelin maalaiskunta antoi 1961 puoltavan lausunnon Topias Pirhosen anomukseen harjoittaa edelleen kulkukauppaa. 1960-luvulla Pirhoset näyttävät asuneen Mikkelin seudulla. 70-vuotiaana Topiaksen ammatiksi kerrotaan edelleen kulkukauppias, 75-vuotiaana vuokraaja ja 80-vuotiaana maanviljelijä Kangasniemellä. Kangasniemelle he olivat muuttaneet 1969. 1975 oli vuorossa Joutsa. Sieltä matka jatkui seuraavana vuonna Keuruulle. Ei ole tiedossa, mihin heidän matkansa päättyi.
Hiitolan rippikirjassa Topias oli isänsä kuoleman jälkeen talollinen Hännilän kylässä. Hänen tilansa oli kuitenkin aika pieni, joten mahdollisesti hän harjoitti kulkukauppaa jo silloin. Pärtty Pirhosella oli ehkä johonkin aikaan kauppa Hiitolassa. Kenties Topias kulki kaupalla jo silloin. Oliko Topiaksella Paltamossa maatila? Milloin ja missä hän avioitui Saimin kanssa? Paljon jää kysymyksiä tämän arvoituksellisen kulkukauppiaan elämästä.
Alfred ja Matilda (blogi)
Sivuston galleriassa on paljon kuvia Viidanojan perheestä. Monet kuvista ovat varsin hyvälaatuisia ja kertovat elämästä Haukijärvellä. Siispä tällä kertaa hiukan Julius Alfred ja Elina Matilda Viidanojan vaiheista ennen kuin he tulivat Pakkaselle. Kyläläiset kutsuivat heitä Apsuksi ja Tiltaksi, paikallinen kieli kun ei oikein hienompiin kirjaimiin taipunut.
Alfred syntyi Alaviidanojan torpassa huhtikuussa 1885. Hän oli viidestä aikuiseksi eläneestä lapsesta nuorin. Elämä Kalle-isän, Amanda-äidin ja sisarusten kanssa lienee sujunut tuon ajan torpparityyliin. Ainakaan rippikirja ei kerro heistä mitään muuta. Asiat muuttuivat 1890-luvun lopussa. 1898 torppan tuli uusi isäntä. Kaksi vanhempaa sisarusta muutti pian tämän jälkeen Pirkkalaan, jonne Alfred seurasi heitä 1901. Hän oli päässyt ripille edellisenä vuonna. Perheen äiti kuoli 1900. Isä kohtasi matkansa pään 1906 elettyään sitä ennen joitakin vuosia itsellisenä.
Matildan syntyessä marraskuussa 1883 hänen isänsä oli renkinä Uskelan Heiskalla. Juho ja Sofia Ojalalla oli neljä lasta, joista Matilda oli toiseksi vanhin. Seuraavaan rippikirjaan perhe merkittiin itsellisiksi Heiskalle. Tarkemmin ei Juho Ojalan ammattia ole kerrottu. Matilda pääsi ripille 1899, mutta jo edellisenä syksynä hän meni piiaksi Myllymäen Eljaalaan. Vuoden 1899 marraskuussa hän siirtyi Pirkkalaan. Juho Ojala eli vuoteen 1927 ja Sofia Matilda vuoteen 1938.
Matilda työskenteli Pirkkalassa ensin Korvolan Jaakolassa. Sieltä hän siirtyi piiaksi Penttilän Haukkalaan 1900. Alfred tuli sinne rengiksi seuraavana vuonna. On todennäköistä, että nuoret tutustuivat palveluspaikassaan. Heidät vihittiin 1904 Pirkkalassa. Armas Alfred syntyi samana vuonna. Hänet kastettiin Hämeenkyrössä, kummeina toimivat Isak ja Henriika Heiska. Alfred ei ilmeisesti vuoden 1905 puolella enää työskennellyt Haukkalassa, sillä hänet merkittiin rippikirjassa irtolaiseksi. Sukunimi Alaviidanoja lyheni siinä vaiheessa Viidanojaksi. Mahdollisesti perhe tuli jo tuolloin Hämeenkyröön, vaikka siirsi kirjansa vasta seuraavan vuoden loppupuolella. Silloin he asettuivat Pakkaselle.
Tällä kertaa liikuttiin vain lyhyitä matkoja. Alfred oli melkein koko elämänsä haukijärveläinen. Matilda puolestaan asui vain kuusi Pirkkalan vuottaan kotikuntansa ulkopuolella. Haukijärvellä vuosia kertyi yli 50.
Rippilapsia (blogi)
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) jäsensivuille on digitoitu Hämeenkyrön seurakunnan rippilapsien luettelot vuosilta 1803 - 1919. Kyse on siis rippikoululaisista. Kun seurakunnan rippikirjat yltävät vuoteen 1911, kävin rippilasten luetteloita läpi vuosilta 1912 - 1919. Seuraavassa on poimittu ne Haukijärvellä jossain vaiheessa asuneet rippikoululaiset, jotka tunnistin luetteloista 1915 - 1919. Tällä kertaa en laita linkkejä, vaan jätän lukijat etsimään heidät sivustolta.
Tuohon aikaan näyttää olleen niin, että tytöt pääsivät ripille keväällä tai alkukesällä, pojat puolestaan syksyllä. Muistelen, että rippikoulua käytiin sekä syksyllä että keväällä, mutta en ole varma, oliko tuolloin niin. Myös ulkoseurakuntalaisia pääsi ripille Hämeenkyrössä. Heistäkin muutama liittyi kylään. Mahdollisesti Yrjö Andersson asui isovanhempiensa luona Kinkillä.
Päivämäärät alla kertovat, milloin nämä lapset "rippikoulun käytyänsä, uudistivat kasteensa liiton ja kävivät ehtoollisella Hämeenkyrön kirkossa".
1915
Aina Kustaava Lahtinen Pakkaselta, Ida Martta Linnusmäki, Tekla Lydia Mustajärvi ja Lempi Johanna Leivo 13.6.1915
Väinö Johannes Laaksonen, Frans Vihtori Rintala, Martti Edvard Antila, Huugo Arttur Selkee, Frans Yrjö Kukkola, Paavo August Kahila ja Iivari Mikael Mäkinen 26.9.1915
1916
Tyyne Jokinen, Martta Sofia Pettersson, Martta Johanna Koivisto, Iida Lyydia Yliviidanoja, Hilda Pauliina Mäenpää, Elsa Vilhelmiina Mäkelä, Selma Amanda Erkkilä ja Saara Amanda Söderling 4.6.1916
Eino Viitaniemi, Vilho Edvard Kanerva ja Frans Malakias Niemi 29.10.1916
1917
Hilma Martta Rajala ja Katri Johanna Ahonen 10.6.1917
Väinö Oskari Rintala, Niilo Einari Lamminsivu, Huugo Rikhard Kukkola, Arvo Nikolai Kahila, Lauri Vilhelm Mustasilta ja Vihtori Matias Mäensivu 21.10.1917
1918
Naima Lyydia Antila, Fanni Viitaniemi ja Anna Olga Yliviidanoja 16.6.1918
Toivo Ilmari Mäkinen, Sulo Paavali Linnusmäki, Paavo Viljam Alaviidanoja, Yrjö Vihtori Mustajärvi, Eerik Salomon Kanerva, Lauri Vilhelm Niemi ja Tyyko Vihtori Nieminen Pirkkalan Pispalasta 13.10.1918 sekä Yrjö Vilhelm Andersson Pirkkalan Pispalasta 2.11.1918
1919
Sylvi Kyllikki Mäkelä ja Kerttu Katariina Erkkilä 8.6.1919
Otto Hesekiel Söderling ja Taavetti Jalmari Rajala 5.10.1919 sekä Kalle Jooseppi Anttila 29.11.1919
Korjattakoon lopuksi vanhaa blogitekstiä. Hanna Haukipään (myöh. Kanerva) rippikoulukuva lienee vuodelta 1920 tai 1921, hänen ikäisiään ei vielä ollut rippikoulussa 1919. Kuten tämän päivän rippikoululaiset, myös nämä yli 100 vuotta sitten ripille päässeet katselivat odottaen tulevaisuuteen. Hetken tallentavien valokuvien määrä toki on nykyisin aivan erilainen.