Blogi
Hahmajärveläisiä (blogi)
Muutamasta Hahmajärveltä tulleesta olen kertonut aiemminkin, mutta en näistä kahdesta veljeksestä. Hahmajärvi on naapurikylä entisen Mouhijärven kunnan alueella. Ei siisi ihme, jos kylien välillä oli muuttoliikettä. Veljekset vielä asuivat aivan pitäjänrajan tuntumassa, niin sanotulla Kuolemaistenkulmalla. Kyse on Kaarle ja Vihtori Heikkilästä. Heidän lisäkseen Matti ja Kaisa Heikkilällä oli aikuiseksi eläneet lapset Juho, Matilda, Fanni ja Taavetti. Juho kuoli Lappeenrannan vankileirillä 1918, Matilda avioitui Viljakkalan Sonnun Mäkelään, Taavetti muutti Minnesotaan 1903 ja Fanni asui vielä 1920 naimattomana Hahmajärvellä. Fannin myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa, Taavetti luultavasti jäi loppuelämäkseen Minnesotaan.
Aloitetaan Kaarlesta. Hän asui kotonaan Irrin Heikkilän torpassa, kunnes 1910 matkusti Amerikkaan. Hänen päämääränsä oli Cloquet Minnesotassa, ja hän matkusti ensin Corsican-laivalla Quebeciin ja sieltä rajan yli Yhdysvaltain puolelle. (Molemmat linkit vaativat kirjautumisen.) Hän kuitenkin palasi takaisin 1914 tai 1915. Henkikirjoissa hänet merkittiin sairaaksi tai raihnaiseksi 1915 - 1917. Hänen kuntonsa lienee kohentunut, ja 1920 hän sai lainhuudon Parrin Rajalaan. Keuhkotauti kuitenkin päätti hänen elämänsä jo seuraavana vuonna. Hän ei ehtinyt muuttaa Rajalaan.
Vihtori lähti yhdessä Taavetin kanssa Amerikan maille jo 1903. He matkasivat Aurania-laivalla New Yorkiin (linkki vaatii kirjautumisen), ja jatkoivat sieltä Evelettiin Minnesotaan. Rippikirjan mukaan hän kuitenkin palasi takaisin kotiinsa 1909. Tiedämme, että hän joutui valtiorikostuomioistuimen eteen, mutta sai vapauttavan tuomion, koska ei ollut osallistunut sotatapahtumiin. Hän asui Hahmajärvellä edelleen 1920. Veljensä kuoleman jälkeen hän osti Rajalan tilan huutokaupassa ja haki sille laihuudon 1921. Aleksanteri ja Maria Rajala olivat tuolloin vielä elossa. Usein entiselle torpparille kuului oikeus asua torpassa elämänsä loppuun saakka. Voisi ajatella, että Aleksanteri ja Maria asuivat torpan entisessä rakennuksessa, nyt mäkitupalaisina. Vihtori rakensi uuden talon tien toiselle puolelle.
Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin Vihtori muutti Rajalaan. Luultavasti se tapahtui 20-luvun puoliväliin mennessä. Hänen äitinsä kuoli 1920 ja isänsä 1924. Irtain omaisuus myytiin huutokaupalla. Heikkilän osti Taavetti Isomäki. Miksi Vihtori ei lunastanut kotitorppaa omakseen? Emme tiedä. Viimeinen torppari oli ollut hänen veljensä Juho. Ehkä sisaruksilla ei ollut oikeutta lunastamiseen.
Vuoden vaihtuessa (blogi)
Hyvää uutta vuotta Haukijärvi-sivuston ystäville. Takana on jo toinen koronavuosi. Paikallishistoriaa harrastavalle se oli ehkä hiukan ensimmäistä helpompi. Arkistot ja kirjastot olivat enemmän auki, ja niissä uskalsi paremmin käydä, kun pandemiaan on tavallaan tottunut. Matka Turkuun jäi pois, mutta se ei ainakaan kokonaan johtunut epidemiasta. Pääpaino oli edelleen digitoiduissa aineistoissa, niin kotona kuin arkistoissa ja kirjastossa tutkituissa. Hautausmaakävelyä tuli harrastettua, ja yllättävästi sieltä aina joku uusi tiedonmuru irtosi, vaikka kerta ei suinkaan ollut ensimmäinen.
Ehkä suurin ilonaihe oli se, että sivuston galleriaan saatiin viime vuonna runsaasti uusia valokuvia. Kiitos kaikille, jotka myötävaikuttivat asiaan! Kuvia tuli useamman henkilön kokoelmista. Toiveissa on, että kuvien tulo jatkuu myös 2022. Jos siis tiedät jonkun, jolla on kuvia Haukijärveltä, rohkaise häntä ottamaan yhteyttä. Vaikka kuvien henkilöistä ei olisi tietoa, kannattaa niitä lähettää. Voi olla viimeinen hetki saada henkilöitä tunnistetuiksi. Toinen mukavalta tuntuva asia oli, kun sivustolla esiintyvien henkilöiden sukulaisilta tuli yhteydenottoja. Esimerkiksi Kalle Koiviston vaiheet Yhdysvalloissa selvisivät tällaisen yhteydenoton kautta.
Entäpä sitten alkaneen vuoden näkymät? Kansallisarkisto avasi uuden käyttöliittymän (uusi Astia-palvelu) 11.1. Katsotaan, mitä sieltä löytyy. Mitään ihan järisyttävää ei alussa liene luvassa. Vuosina 2020 - 2021 digitoidussa aineistossa on aika vähän Haukijärveen liittyvää. Valtiorikosoikeuksien aktiien digitointi näyttää nyt olevan valmis. Ehkä niistä löytyy jotain mielenkiintoista. Mouhijärveläisten 1900-luvun alun perukirjoja saamme ilmeisesti vielä odotella. Sivustoa myöhempää kylän tilojen historiaa löytyy ilmeisesti hiljattain digitoiduilta vuoden 1969 maatalouslaskennan lomakkeilta. Niihinkin voidaan joskus palata. SSHY:n puolella suurin toiveeni olisi päästä katsomaan Hämeenkyrön rippikirjaa vuosilta 1912 - 1921. En tiedä, onko sitä kuvattu, enkä ole ihan varma rajavuosistakaan. Myös naapuriseurakuntien haudattujen luetteloita toivon jonkun ihanan vapaaehtoisen käyneen kuvaamassa. Jos rajoitukset sallivat, aion parin viikon päästä mennä yliopiston kirjastoon tutkimaan Kansalliskirjaston digitoimia 1940-luvun sanomalehtiä, joita ei vielä ole verkossa. Mukava puoli tässä harrastuksessa on se, että aina tulee vastaan jotain yllättävää. Sitä odotellessa.
Joulun lapsia (blogi)
Päätin tutkia, onko kylässä asunut sellaisia, jotka ovat syntyneet joulun aikaan. Heitä löytyi yllättävän paljon. Älkää toki säikähtäkö, en aio kenenkään elossa olevan syntynäpäivää paljastaa. Katsellaan vain vanhempia ikäluokkia. Mietitään kuitenkin ensin, mitä lapsen syntymä joulun aikaan merkitsi 1900-luvun alkuvuosina ja aiemmin. Pitäjässä oli kyllä kätilö koko sivuston tarkasteleman ajan. Myös jonkinlainen sairaala oli olemassa. Useimmat kylän lapsista kuitenkin syntyivät kotona. Apuna toimi kylän naisista joku, jolla oli kokemusta asiasta. Ainakin Amanda Kinkin kerrotaan toimineen lapsenpäästäjänä. Jos talossa oli useampia huoneita, löytyi synnyttäjälle rauhallinen soppi. Sauna oli suosittu synnytyspaikka. Jos huonosti kävi, siirsi lapsen syntymä joulusaunan toiseen ajankohtaan. Naapuriapuunkin toisinaan turvauduttiin.
Jouluaattona syntyneitä olivat Juho Emil Söderling, Tekla Jokinen, Ester Valkama, Kauko Mäkelä, Adam Vilhelm Amandanpoika, joka vietti lapsuutensa Parilassa ja oli myöhemmin renkinä Yliviidanojalla, Valkamassa ja Haukipäässä, sekä Eeva Matilda Koskinen, jonka isä oli renkinä Haukipäässä ja myöhemmin itsellisenä Heinijärvellä. Adam kuoli 1897. Eeva avioitui ja muutti perheineen Ylöjärvelle. Joulupäivänä syntyivät Aina Perttu (myöh. Heikkinen), Taavetti Vihtori Järvinen, joka avioitui Mustajärven torpan tyttären Aliinan kanssa, Taavetti Oskari Ahola sekä Saima Järvinen, josta tiedämme vain, että hän kävi vähän aikaa koulua Haukijärvellä. Tapaninpäivän lapsia olivat Maria Vilhelmiina Mäkelä Koskelasta, Virran Villeksi epäillyn Ville Sirenin tytär Tuovi ja Haukijärvellä koulua käynyt, mutta Hahmajärvellä asunut Aina Koivuniemi.
Jatketaan vielä juhlakautta vuoden ensimmäiseen päivään. Mustajärven torpassa oli peräti kaksi 1. tammikuuta syntynytta, nimittäin Taavetti (s. 1894) ja Paavo (s. 1899). Kumpikin käytti myöhemmin sukunimenä Eskolaa. Myös Viidanojankulman Anna Mäkinen (myöh. Koivisto) ja suutari Niemisen tytär Elmi saivat syntymäpäiväkseen 1.1.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran loppiaisen jälkeen. Tämän talvisen maiseman myötä toivotan kaikille lukijoille rauhallista jouluaikaa.
Lähteinä on käytetty Hämeenkyrön ja Mouhijärven kirkonkirjoja sekä Haukijärven kansakoulun oppilasluetteloa.
Tapahtui 90 vuotta sitten (blogi)
Melkein unohdin tämän sarjan 90 vuoden takaisista tapahtumista. Siitä kohta lisää, mutta ensin korjaus (kiitos avusta!) edelliseen tekstiin. Palomäki ja Kinkki eivät olleet tiloja, vaan kartalla näkyneiden asumusten nimiä. Nähtävästi Estlanderin Hillulta ostama alue erotettiin Kelhäjärven tilan nimellä. Pakkasen kartanoon kuuluneista tiloista ehkä joskus myöhemmin lisää. Nyt siis vuoden 1931 tapahtumiin Haukijärvellä.
Maallisen matkansa pään kohtasivat Samuli Pettersson, Amanda Tuomisto, Tekla Jokinen, Taavetti Koivisto, Maria Rajala, Juho Iivari Kallio, Mauri Koivisto ja Ismael Katajisto. Mauri Koivisto oli räätäli ja kiersi taloissa. Hänellä olii mahdollisesti asunto Parilan Rajalassa, vaikka kirkonkirjoissa hänet merkittiin Heinijärvelle. Kuolemansa hän kohtasi Parilan Katajistolla. Avioliittoon kuulutettiiin Sulo Haukipää ja Elma Yliraukola, Vieno Isotalo (Ojaniemestä) ja Kerttu Ollikka sekä Uuno Immenius ja Aune Keskinen. Aune Keskinen oli karjakkona Parilassa.
Muuttaneista tulee harvinaisen pitkä lista. Laki nimittäin muuttui, ja vuoden 1931 alusta piti sakon uhalla olla kirjoilla siellä, missä asui vakituisesti. Niinpä melkoinen joukko kylästä jo edellisen vuosikymmenen puolella muuttaneista siirsi kirjansa vuoden alussa toiseen seurakuntaan. Kirjaan heidät tähän aikajärjestysessä. Luultavasti vain listan loppupuolen henkilöt todella muuttivat 1931. Seurakunnasta muuttivat: sairaanhoitaja Heikki Perttu Seinäjoelle, sementtityömies Niilo Vihtori Jaakkola Pohjois-Pirkkalaan, itsellinen Juho Kaunisto Pohjois-Pirkkalaan, ravintolatyöntekijä Senja Mäkelä Tampereelle, kirjansitoja Sigrid Jokinen Porvooseen, liikeapulainen Laura Mustasilta Poriin, Maija Elisa Pajunen Poriin, liikeapulainen Fanny Jokinen Helsinkiin, tehtaalainen Oiva Viidanoja Tampereelle, Hilja Koskinen Tampereelle, työmies Väinö Laaksonen perheineen Karjalohjalle, työmies Uuno Molander perheineen Mäntsälään, työmies Yrjö Andersson (ent. Kinkki) Pohjois-Pirkkalaan, tilallinen Hugo Perttu ja vaimo Mouhijärvelle, työmies Kalle Salmi perheineen Helsingin pitäjään, Ester Kaunisto Tampereelle, palvelija Aina Lehtinen Ylöjärvelle, suutarin vaimo Selma Salo Harjavaltaan, Martta Lehtinen Tampereelle, työmies Eino Laaksonen perheineen Karjalohjalle, tilallisen poika Yrjö Mustajärvi Ikaalisiin, autonkuljettaja Arvo Koskinen Tampereelle, hotellisiivoja Helmi Keskinen Tampereelle, sepän tytär Iida Jokinen Akaaseen, kartanonomistajan rouva Julia Estlander Iiittiin, palvelija Ester Lappalainen Iittiin, kuski Kalle Pajunen, vaimo ja kaksi poikaa Iiittiin sekä itsellinen Matilda Viitaniemi Tampereelle. Nähtävästi muutamien ammatti ei ollut kirkkoherranviraston tiedossa.
Kylään tulijoitakin oli: työnjohtaja Mauri Alenius Messukylästä, leski Johanna Virtanen Kullaalta, työmies Eino Virtanen Kullaalta, talollisen tytär Kerttu Ollikka, joka muutti Hämeenkyröstä Ojaniemeen Mouhijärven puolelle, ja lastenkodinjohtaja Toini Aho Pulkkilasta tulivat varmasti Haukijärvelle. Osa oli muuttanut kylään jo vuosia aiemmin. Tuttuja nimiä muuttaneissa olivat myös tilallisen tytär Aino Ahola Mouhijärveltä, työmies Sulo Paavali Koivisto Pohjois-Pirkkalasta, palvelija Laura Saarinen poikansa kanssa Kihniöstä, työmies Aarne Armas Aaltonen Lohjalta, itsellisen poika Oiva Stenberg Ikaalisista sekä Toivo Mustajärvi vaimonsa kanssa Pohjois-Pirkkalasta. En kuitenkaan tiedä, muuttivatko he 1931 juuri Haukijärvelle.
Matti Aro ja Taavetti Kukkola täyttivät 70 vuotta, Aapeli Keskisellä tuli täyteen 80 vuotta. Kalle Mustajärvi tuli valituksi asutuslautakunnan varajäseneksi ja Töivö Mäkinen puolestaan luontaisetujen arvioimislautakunnan jäseneksi. Frans Mustasillalla ja Kalle Haukipäällä oli useita kunnallisia luottamustehtäviä. Yliviidanojalla pidettiin helmikuussa kinkerit. Lastenkodissa oli hengellisiä tilaisuuksia helmikuussa ja pääsiäisen aikaan. Peltolassa oli elokuussa hartaustilaisuus ja samalla pyhäkoulujen tarkastus. Nähtävästi kylässä toimi kaksikin pyhäkoulua.
Työväentalolla järjestettiin tansseja ja iltamia. Hämeenkyrön Sanomissa oli niistä mainokset tammikuussa, maaliskuussa, kesäkuussa kaksi kertaa, heinäkuussa, elokuussa kaksi kertaa, lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa. Urheiluseura Ryhti järjesti lisäksi urheilujuhlan ja mestaruuskilpailut kesällä. Lisäksi Ryhti järjesti syyskuussa karnevaalit Hiukkasissa.
Lastenkodille hankittiin ajelukärryt ja perunoita. Lisäksi siellä korjattiin ulkohuoneita ja rakennettiin saunaa. Sinne palkattiin myös apulaisjohtajatar ja palvelija. Alakansakoulu aloitti noihin aikoihin yhteisenä Jumesniemen kanssa. Johtokunnat pitivät yhteisen kokouksen tammikuussa. Valtuusto päätti sijoittaa alaluokat veistosaliin ja hankkia opettajalle asunnon Kalliopohjasta. Syyslukukausi kansakoulussa alkoi 24.8.
Muutakin kylässä tapahtui. Kannattaakin selata Hämeenkyrön Sanomia verkossa. Sen numerot ovat olleet tämän tekstin lähteinä.
Lopuksi muistutan vielä mahdollisuudesta lähettää sähköinen joulutervehdys Haukijärvi-sivuston kautta.
Kaksi karttaa (blogi)
Tänä vuonna olen näissä teksteissä useamman kerran käsitellyt karttoja ja ilmakuvia. Tällä kertaa havaintoja kahdesta melko samaan aikaan ilmestyneestä kartasta, joissa näkyy Haukijärven alue tai ainakin suurin osa siitä. Olen lisännyt nuo kartat myös Linkkejä-sivulle. Hämeenkyrön kartta vuodelta 1929 on itselleni ollut hyvin tärkeä, kun sivuston tekstejä olen kirjoittanut. Nyt se on kaikkien nähtävänä Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Suomen taloudellinen kartta on vuodelta 1933. Se puolestaan on Dorian aineistoissa. En tarkemmin tiedä, miten kartoitusta tuohon aikaan tehtiin. Ilmakuvia ei noita karttoja piirrettäessä liene kuitenkaan ollut käytettävissä.
Kummankin kartan lukemista vaikeuttaa se, että niillä on ilmeisesti käytetty tilojen nimiä. Kuitenkin asuinrakennukset saattoivat kuulua vuokraajalle. Selvästi tällainen tilanne on Lamminkulman ja Viidanojankulman rajoilla olevalla Lammin tilalla, jonka asuinrakennus kuitenkin kuului Kalle ja Ida Huhtalalle. En tiedä, missä määrin aiemmin tehtyjä karttoja käytettiin apuna, niitähän kylästä on jonkun verran sekä maastokarttoina että tilojen lohkomiskarttoina. Vanhojen karttojen hyödyntämiseen viittaisi se, etteivät esimerkiksi kartan pellot ihan aina ole 20- ja 30-lukujen vaihteen tilanteen mukaiset.
Seuraavassa muutamia hvaintoja luettelonomaisesti:
- Sillanpään (Ihantola) ja Salomäen rakennukset lienevät todellisuudessa lähempänä toisiaan. Kolmas merkitty rakennus on Koivula, Salon mökkiä ei tuolloin vielä ollut.
- Nykyisen Luukonmäentien lähellä kulkevaa ojaa lienee karttojen teon välillä perattu, varhaisemmassa kartassa sitä ei oikein voi erottaa. Nimeä Ristelä en muista muualla nähneeni, ehkä taustalla on yhteinen virheellinen lähde.
- Myöhemmässä kartassa Heinoonkylän mökit saa järjestykseen, jos olettaa, että työväentalo ja Kanerva on piirretty kiinni maantiehen. Aiemmassa tämäkään ei oikein auta, ympyröitä näyttäisi olevan liikaa.
- Mustasillan taloa en kartoilta löydä, taloudelliselle kartalle on merkitty mahdollisesti Poutala.
- Viitaniemi ja Kelhäjärvi ovat todennäköisesti tilojen nimiä. On mahdollista, että myös Palomäki- (1929 kartassa virheellisesti Palomaa) ja Kinkki-nimiset tilat muodostettiin, kun Estlander osti nuo alueet Hillulta. Selkeen, Haukipään, Palomäen ja Kinkin rakennuksiakin oli ainakin jossain määrin olemassa. Viitaniemessä oli vielä alkuperäisiä asukkaita, muissa lienee asuttu enemmänkin tilapäisesti. Santamäen pellot ilmeisesti puuttuvat kartalta.
- Suojan sijainti vuoden 1933 kartalla ihmetyttää. Vaikka mittakaavan ottaa huomioon, on se aika lailla maantiessä kiinni.
- Taloudellinen kartta jatkuu Mouhijärven puolelle, Hämeenkyrön kartta luonnollisesti ei.
- Ritala ei taida näkyä kartoilla vai onko vuoden 1933 kartalla siinä kohtaa piste?
- Virran Villen mökkiä ei näytä olevan taloudellisella kartalla, joten se on varmaan purettu jo aiemmin. Mustajärvenkulman tiestöä toivoisin jonkun seutua paremmin tuntevan kommentoivan.
-Onko vuoden 1933 kartassa jo Kaunisto pitäjien rajalla?
Vaikka edellä on kysymyksiä ja ehkä epäilyksiäkin karttoihin liittyen, suosittelen silti lämpimästi karttoihin tutustumista. Niistä saattaa paljastua uusia asioita omilta kotinurkilta.