Salomäen tila syntyi, kun Ihantolan aiempi torpparipariskunta Josefiina ja Vihtori Ihantola osti osan torpan maista. Purtun isäntä myi maata tien vasemmalta puolelta vapaaehtoisella kaupalla vuonna 1913. Päärakennus on rakennettu seuraavana vuonna. Vuonna 1924 tilan osti heidän poikansa Eero, joka oli 1916 avioitunut Tyyne Vilhelmiina Joelintytär Ristimäen (s. 1885, k. 1966) kanssa. Tyyne oli kotoisin Herttualan Ristimäen torpasta. Heillä oli lapset

  • Hilja Marjatta (Toivo, Ruotsalainen, Rantanen), s. 1917, k. 2004,
  • Eero Anselm, s. 1920, k. 2008,
  • Olavi Tuomas, s. 1922, kuollut samana vuonna,
  • Eino Matias, s. 1924, k. 2017 ja
  • Eeva Esteri, s. 1926.

Hilja avioitui Pauli Toivon (s. 1909 Pirkkalassa, k. 1943 sodassa) kanssa. Heillä oli lapset Anneli (s. 1937, k. 1943), Seija (s. 1940, k. 1940) ja Mauno (s. 1941, k. 2000). Lisäksi Hiljalla oli yksi poika. Eino avioitui Lea Petterssonin kanssa ja perhe, johon kuului kaksi tytärtä, asui Salomäessä. Pienviljelijän töiden lisäksi Eino teki metsätöitä. Hilja, Eero ja Eeva muuttivat Tampereelle.

Salomäessä kuvattiin kesällä 1955 osia elokuvaan Poika eli kesäänsä, joka pohjautui F.E.Sillanpään romaaniin Elämä ja aurinko. Elokuvan ohjasi Roland af Hällström ja sen pääosissa näyttelivät Tea Ista, Pertti Weckström ja Eila Peitsalo. Elokuvaa kuvattiin myös muualla Hämeenkyrössä. Kerrotaan, että talonväeltä olivat heinäpoudat jäädä käyttämättä, niin mielenkiintoista oli seurata elokuvaihmisten touhuja. Heinätkin toki saatiin latoon.

Salomäen metsässä oli moisioksi sanottu melko tasainen niitty tai keto. Kerrotaan, että sinne kerääntyi joskus 1900-luvun alussa nuorisoa tanssimaan piiritansseja.

Salomäki 1950-luvulla

Salomäki 1950-luvulla. Kuvan omistaa Leila Niemenmaa.

Lisätietoja