Kun kunta oli ostanut Erkkilän, teki valtuusto päätöksen päärakennuksen kunnostamisesta ja laajennusosan rakentamisesta. Piirustukset teki rakennusmestari T.V.Koskinen. Niiden mukaan lastenkoti oli mitoitettu 34 lapselle. Urakan sai kylässä asunut kirvesmies Toivo Mäkinen. Kuvan  perusteella näyttää siltä, että rakennus uusittiin tuolloin melko täydellisesti.

Varsinaisten Erkkilän, Porrassuon ja Ritalan alueiden lisäksi lastenkotiin kuuluivat myöhemmin lisäksi Mäkelän ja Katajiston tilat. Myös näillä sijainneet rakennukset olivat ainakin osittain lastenkodin vastuulla.

Korjaus- ja muutostarpeita oli vuosien varrella paljon. Myös muuttuneet paloturvallisuusmääräykset ja henkilökunnan määrän kasvu aiheuttivat näitä korjauksia rakennuksiin. Uusiakin rakennuksia tarvittiin. 1932 päätettiin rakentaa heinäsuuli Ritalaan ja jatkaa puintisuulia. Ensimmäisen urakan sai Kalle Holmala, jälkimmäisen Virtanen. 1933 rakennettiin kuivausriihi, 1934 uusi sauna. 1937 päärakennus sai lautavuorauksen, urakoitsijana Kanerva ja 1938 rakennettiin Reksevän mäkeen heinäsuuli. Navettarakennuksen korjaamista suunniteltiin moneen otteeseen 30-luvulla ja vuosikymmenen lopussa rakennus lieneekin uusittu. Kaivo rakennettiin 1947 ja sen jälkeen päärakennus sai vesijohdon. Seuraavana vuonna rakennettiin tilanhoitajan asunto entisen Mäkelän rakennuksen paikalle. Rakennuksen urakoi Toivo Kanerva. Tilanhoitajan asuntona lienee aiemmin ollut jokin Erkkilän vanhoista rakennuksista. Entinen asunto purettiin myöhemmin.

Lastenkodissa oli sähkö ja puhelin alkuvuosista alkaen. Sähkölinja ei sodan jälkeen enää vastannut ajan tarpeita. Johtokunnan pöytäkirjassa mainitaan, ettei pesukonetta ja valoja pystynyt pitämään samanaikaisesti päällä. Johtokunta toivoikin, ettei uusia tiloja liitettäisi samoihin linjoihin lastenkodin kanssa. Halkoja ja koksia käyttänyt keskuslämmitys mainitaan pöytäkirjoissa 1954.

Lisätietoja