Seuraavana tien vasemmalla puolella lähellä Härkämäeksi kutsuttua metsäaluetta sijaitseva Niemen talo on rakennettu Kalkunmäen Maatialalle aiemmin kuuluneelle maalle, jonka vuodesta 1906 omisti Gustaf Estlander.  Talo on saanut nimensä siinä 1920-luvun vaihteessa asuneesta Frans Vihtori ja Hilma Amalia Niemen perheestä. Gustaf Estlander myi 1911 päivätyllä kauppakirjalla Frans Vihtori Niemelle alueen, joka rajoittui Mustasillan jokeen, Erkkilän, Heikkisen, Hillun ja Sipilän rajoihin sekä Mäkelään kulkevaan karttatiehen. Ilmeisesti alueella ei tuolloin ollut rakennuksia.  Niemen perhe muutti tilalle syksyllä 1917. Perhe oli aiemmin asunut Kelhäjärven rannalla Niemen torpassa. Joitakin vuosia myöhemmin perhe muutti Viidanojankulman Santamäkeen, jonka yhteydessä perhettä käsitellään tarkemmin.

Kun Niemet 1923 muuttivat Santamäkeen, osti tilan Nikolai Mäkelä. Aluksi talossa asui vuokralaisia. Vuosina 1924 - 1926 siinä asui Kalle ja Jenny Ketolan perhe, kunnes heidän oma talonsa valmistui. Heidän jälkeensä asukkaina olivat mm. Artturi (s. 1899) ja Matilda (s. 1896) Heikkinen perheineen. He muuttivat Heinijärvelle.

Vuonna 1929 talossa asui räätäli Kalle Hakala perheineen. Hän oli syntynyt 1885 Herttualan Kirmon Hakalan torpassa. Vaimonsa Ainan (s. 1892 Pirkkalassa) kanssa heillä oli pojat Matti (s. 1912 Tampereella), Kaarlo (s. 1915 Tampereella, k. 2002) ja Jaakko (s. 1918) sekä tyttäret Annikki (s. 1919), Kyllikki, Orvokki (s. 1923 Tampereella), Vaulikki (s. 1925 Tampereella), Hilkka (s. 1928), Sirkka (s. 1930), Pirkko (s. 1933) ja Marjatta (s. 1935). Perhe oli aiemmin asunut Koivulassa ja Kallen kotitalossa Herttualassa, jonne se palasi takaisin.

Heidän jälkeensä Niemen talossa asui sen omistaja Nikolai Mäkelä (s. 1891, k. 1986), kotoisin naapurista Mäkelästä.Hän toimi pitkään rakennusalalla.  Radiohaastattelussa 1972 hän kertoi urastaan. Vuosina 1916 – 1917 hän työskenteli Venäjän puolella Inkerinmaalla, jossa rakennettiin rautatietä. Nikolai Mäkelä oli rakentamassa asemarakennuksia. Myöhempinä vuosina hän toimi kirvesmiesporukan nokkamiehenä. Työmaita, muun muassa suuria tehdasrakennuksia, oli ympäri Suomea. Työ oli urakkaluonteista ja porukassa saattoi olla jopa 40 kirvesmiestä. Sota-aikana Nikolai Mäkelä työskenteli Vapon metsätyönjohtajana. Sodan jälkeen hän toimi urakoitsijana, aluksi yhdessä Toivo Kanervan kanssa. Hän urakoi mm. Haukijärven alakoulurakennuksen ja Hämeenkyrön terveystalon sekä yhteiskoulun rakennuksen. Hän myös suunnitteli rakennuksia ja teki rakennuspiirustuksia.

 

Nikolai Mäkelä teki myös pitkän poliittisen uran. Hän toimi kunnanvaltuutettuna ja työväenyhdistyksessä. Hän oli kunnallisten lautakuntien, kuten rakennus- ja työasiainlautakunnan puheenjohtajana. Hän kuului kunnanhallitukseen ja asutuslautakuntaan. Kansalaissodan aikana hän oli Hämeenkyrön punakaartin V komppanian päällikkö.

Nikolai oli naimisissa Ester Kanervan (s. 1904, k. 1942) kanssa ja heillä oli tyttäret

  • Eila Annikki (s. 1929, k. 2003) ja
  • Aila (s. 1931).

Tyttären Eilan ja tämän miehen Yrjö Punkan (s. 1929 Vpl Pyhäjärvellä, k. 1998) perhe asui talossa. Perheeseen kuului tytär ja poika. Yrjö Punkka kuului asutuslautakuntaan ja koulun johtokuntaan. Aila avioitui 1952 Veikko Laaksosen kanssa.

Talo on edelleen saman suvun hallussa.

Niemen talon portailla

Niemen talon portailla Nikolai ja Ester Mäkelä ja tyttäret Eila ja Aila. Kuvan on ottanut Toivo Kanerva vuonna 1936 tai 1937.

Lisätietoja