Vuonna 1906 kartanon omistus siirtyi agronomi Gustav Estlanderille (s. 1881 Helsingissä, k. 1970 Helsingin maalaiskunnassa). Hän oli J.E. Richterin tyttären Hedvig Sofian poika. Hänet vihittiinn 1912 avioliittoon Julia Marit Denise Säthrenin (s. 1890 Jyväskylässä, k. 1953) kanssa. Heillä oli poika Karl Gustaf Julius (s. 1913, k. 1938) sekä tyttäret Kari (s. 1917, k. 2011) ja Heidi (s. 1919, k. 1992).

Estlander oli pitkään kansakoulun johtokunnan jäsen, myös hänen vaimonsa toimi siinä joitakin vuosia. Julia Estlander kuului lastenkodin johtokuntaan.

Estlanderit

Gustav ja Julia Estlander. Kuva kirjasta Suomen maatilat III.

Myös Estlander kasvatti Pakkasen pinta-alaa. Hän osti Maatialan 1906 ja Heinijärven Hillulta Kelhäjärvenmaa-nimisen alueen, joka sijaitsee kartanon lähellä. Vuoden 1910 maanviljelystiedustelu kertoo Pakkasella olleen viljelyssä 195 hehtaaria maata. Lehmiä oli 87 ja hevosia 61, missä määrässä myös varsat ovat mukana. Hevostyökoneista mainitaan viisi kylvökonetta, kolme niittokonetta ja kolme hevosharavaa. Talossa oli myös höyrykoneen käyttämä puimakone. Torppien ja mäkitupien itsenäistyminen muutti hiukan Pakkasen pinta-alaa. Vuonna 1932 julkaistun Suomen maatilat-kirjan III osan mukaan kartanon pinta-ala oli 652 hehtaaria, josta peltoa oli 220 hehtaaria.

Julia Estlander muutti 1931 Iittiin, jonne myös Estlanderien poika Karl Gustaf siirtyi pari vuotta myöhemmin. Gustaf Estlander ajautui konkurssiin. Vuonna 1932 pidettiin suuri konkurssihuutokauppa, jossa myytiin mm. 70 lehmää, 10 hevosta, 30 000 kilogrammaa kauroja, 20 000 kilogrammaa ohraa ja 100 000 kilogrammaa kylvöheinää sekä koneita ja huonekaluja. Gustaf Estlander muutti Snappertunaan, jossa hänellä oli pienempi maatila.

Julia Estlander omisti Iitin Vuolenkoskella 1930-luvulla täysihoitolan. Karl Gustaf Julius Estlander sai surmansa lento-onettomuudessa elokuussa 1938. Hän lähti Helsingin lentokentältä huvilennolle oman ilmoituksensa mukaan reitille Helsinki-Heinola-Helsinki. Matkalla hän ohjasi koneensa Vuolenkoskelle. Tultuaan mainitun täysihoitolan yläpuolelle hän lenteli sitä kiertäen verraten matalalla, jolloin kone nähtävästi ilmakuoppaan joutuen putosi niin paljon arvioitua alemmaksi, että siipi tapasi puun latvaan ja kone syöksyi alas. Kone murskautui sirpaleiksi ja lentäjä ruhjoutui pahoin. Paikalle kutsuttu Iitin kunnanlääkäri voi vain todeta lentäjän saaneen heti maahan syöksymisen jälkeen surmansa.

Kari Estlander avioitui 1936 Eric Ingmanin (s. 1908, k. 2001) kanssa. Perhe asui Englannissa ja Australiassa. Heidi avioitui 1943 Evar Bergströmin (s. 1905) kanssa. Perhe asui Ruotsissa.

sinetti1

Gustav Estlanderin sinetti eräästä asiakirjasta. Hilkka Luukkasen arkisto.

Lisätietoja