Vuonna 1933 Pakkasen osti pakkohuutokaupassa Huittisten apteekkari Eino Haapanen, s. 1894 Uudellakirkolla (Kalannissa), k. 1963. Hän ei muuttanut tilalle asumaan, vaan sen hoidosta huolehti tilanhoitaja. Tila on edelleen Haapasen suvulla.

Vuosina 1933 - 34 tilanhoitajana toimi Johannes Nieminen (s. 1888). Hänellä oli vaimo Suoma (s. 1887) sekä neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Vuonna 1934 tilanhoitajaksi tuli Uuno Saarinen (s. 1895). Perheeseen kuuluivat vaimo Saima (s. 1899), poika Anssi ja tyttäret Sointu (s. 1924), Satu (s. 1927) ja Maija-Liisa. Perhe muutti Haukijärveltä vuonna 1937. Uuno Saarinen kuului vähän aikaa koulun johtokuntaan.

Saarisen jälkeen tilanhoitajana toimi Urho Leppihalme, joka perheineen asui tilalla vuodesta 1938 lähtien. Hän oli syntynyt 1904 Ikaalisissa. Hänen vaimonsa oli Lyyli os. Husa, s. 1902 Karungissa, ja heillä oli tyttäret

  • Eeva-Liisa, s. 1933 Mouhijärvellä,
  • Aino Sinikka, s. 1936 Mouhijärvellä ja
  • Kaija Leena, s. 1941.

Jäätyään 60-luvulla eläkeelle Lyyli ja Urho Leppihalme muuttivat Kuustenlatvalle rakentamaansa rintamamiestaloon. Urho Leppihalme kuoli 1983 ja Lyyli 1988.

Henkilökuntaa oli vielä Leppihalmeidenkin aikana paljon. Ammattinimikkeitä olivat esimerkiksi vouti, etumies, tallimies, karjakko, sikalanhoitaja, navetta-apulainen, konemies, työmies (renki), muonamies, seppä ja emäntä. Viimeksi mainittu hoiti ruokalaa "väenrakennuksessa" talossa asuneelle henkilökunnalle. Palkat maksettiin kerran kuussa. Sekä vakituiset että satunnaiset työntekijät jonottivat tilanhoitajan konttoriin kesällä ulkona ja talvella eteisessä. Palkka maksettiin käteisenä - jotkut saivat osan palkasta maitona ja viljana. Sota-aikana työvoimaan kuului myös venäläisiä sotavankeja.

Urho Leppihalme oli erityisen kiinnostunut eläintenhoidosta ja niinpä hänestä tuli haukijärveläisille "varaeläinlääkäri". Hän kävi kylän navetoissa hoitamassa poikimahalvausta, utaretulehdusta, ähkyä, poikimista tai porsimista. Urho Leppihalme kuului koulun johtokuntaan ja kirkkovaltuustoon. Hän oli Haukijärven maamiesseuran, Osuuspankin hallintoneuvoston ja työttömyystoimikunnan puheenjohtaja. Lyyli Leppihalme toimi Haukijärven maatalousnaisten puheenjohtajana.

Sodan jälkeen kartanon maille perustettiin kolmisenkymmentä karjalaistilaa. Kartanon lehmistä ja hevosista myytiin huutokaupassa yli puolet pois. Pakkasen rakennuksissa oli majoittuneina siirtolaisperheitä (Rautiaiset, Kotit, Reino ja Väinö Toiviainen perheineen, Tuomas Luukkasen perhe ja Saulamot), jotka odottivat omien talojensa valmistumista. Antti Pärssisen perhe asui Pakkasen väenrakennuksessa vuoden verran 1946 - 1947. Perhe asui myös Antilassa.

Vuodesta 1946 alkaen Pakkasella toimi lastenneuvola. Terveyssisar ("kirpputäti") ja kätilö kävivät joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina aamupäivällä pitämässä vastaanottoa. Iltapäiväksi terveyssisar meni koululle. Vuoden 1953 aikoihin neuvola siirtyi koululle

Lisätietoja