Seuraavaksi Viidanojantien oikealle puolelle on vuoden 1929 karttaan merkitty Palomaa. Koska uudemmissa kartoissa on tällä kohdalla Palomäki, lienee kyseessä tämänniminen Heinijärven Hillun torppa. Se on perustettu 1844 ja ollut olemassa vuoteen 1904 saakka. Torpparina oli Isak Vilhelm Taavetinpoika (s. 1852 Mouhijärvellä, k. 1914). Tämän vaimo Judit Tuomaantytär (os. Niura) oli syntynyt 1843 Mouhijärvellä ja kuoli 1901. Hän oli Ulrika Santamäen sisar. Juditin edellisestä avioliitosta syntynyt poika Juho Ivar Taavetinpoika Jokinen (s. 1870) ja tytär Aina Maria Taavetintytär (s.1875) asuivat myös torpassa 1890-luvulla. Juho muutti 1893 Suoniemelle. Aina avioitui 1901 renki Juho Vilhelm Noakinpoika Mäenpään kanssa. He muuttivat 1909 Ulvilaan.

Isakilla ja Juditilla oli yhteiset lapset

  • Taavetti Vilhelm, s. 1877, k. 1945 Tampereella,
  • Hilda Pauliina, s. 1880, k. 1953 Tampereella ja
  • Olga Aleksandra, s. 1884.

Taavetti Vilhelm avioitui 1900 Emma Maria Taavetintyttären (s. 1874 Jumesniemen Ristaniemen torpassa, k. 1959 Tampereella) kanssa. Heillä oli lapset Martti Vilhelm (s. 1903 Suoniemellä), Yrjö Nestor (s. 1905 Suoniemellä, k. 1906) ja Ellen Maria (s. 1906 Pirkkalassa, k. 1987 Tamperella). He muuttivat 1907 Pirkkalaan. Taavetti oli 1914 töissä Siuron asemalla. 30-luvulla he asuivat Pispalassa. Hilda Pauliina avioitui Frans Ivar Mäkelän kanssa. He muuttivat 1905 Tampereelle. Olga muutti 1903 Tampereelle. Hän avioitui (kuulutettu 1907) Taavetti Tonttilan kanssa.

08418abb9d0bacb3613f00043e6d0441.JPG

Taavetti ja Emma Palomäki sekä lapset Martti (s. 1903), Ellen (s. 1906), Kaarlo (s. 1911) ja Oiva (s. 1908) 1912 tai 1913 mahdollisesti Siurossa. Kuva on Esko Mäenpään arkistosta.

Leskeksi jäänyt Isak Vilhelm avioitui vuonna 1902 Wilhelmiina Tuomaantytär Hujulahden (s. 1857 Suodenniemellä, k. 1943) kanssa. Tämä oli Ville Metsäraukolan sisar.

Vuonna 1897 Isak ja Judit Palomäki ostivat Marttilan tilan Heinijärveltä. Ilmeisesti sinne muutettiin kuitenkin vasta 1903.

Palomäessä asui vähän aikaa Josua Suoja perheineen. He muuttivat sieltä vuoden 1909 aikoihin. Vihtori Hillu myi 1912 Estlanderille maa-alueen, jolla myös Palomäen torppa sijaitsi. Tuolloin sovittiin, että torpan rakennukset saavat jäädä paikoilleen vuoteen 1915 asti. Vuonna 1917 Kyrön Sanomissa olleessa riihirakennuksen myynti-ilmoituksessa puhutaan entisestä Palomäen töllistä. Mökissä ei siis ilmeisesti enää asuttu. Sodan jälkeen samalle paikalle rakennettiin samanniminen karjalaistalo (Rautiainen).

Lisätietoja