Vasemmalle vievän tien päässä oli Viitaniemi. Se on ollut aikoinaan Heinijärven Parkkisen torppa, jonka alueen Pakkasen kartano osti 1910-luvulla. Torppa oli perustettu 1802. Se oli kohtalaisen kokoinen, viljeltyä oli 8 hehtaaria vuonna 1910. Torpan väellä oli kaksi hevosta ja kolme lehmää. Torpassa asuivat vuosisadan vaihteessa torppari Kaarle Vilhelminpoika (s. 1860, k. 1912), hänen vaimonsa (vihitty 1886) Eliina Mariaana Heikintytär (s. 1860, k. 1934) ja lapset

  • Kaarle Erland s. 1886, k. 1918,
  • Frans Vilhelm s. 1888, k. 1918,
  • Johannes s. 1891, k. 1909,
  • Aina Maria s. 1893, k. 1987 Tampereella,
  • Matilda Vilhelmiina s. 1895,
  • Hjalmar s. 1897, k. 1903,
  • Eino s. 1900, k. 1948 Tampereella ja
  • Fanny s. 1902, k. 1934.

Myös lastenlapsia asui talossa 20- ja 30-luvuilla.

Kaarle Viitaniemi oli lähtöisin Mettä-Tiipiältä, jonka vuokraviljelijän poika hän oli. Hänen vanhempansa siirtyivät sieltä Viitaniemen torppareiksi. Eliina oli kotoisin Viljakkalan Sankarilta, mutta syntynyt Mahnalan Honkaniemen torpassa.

18c133e4409a246c939e9de4bad7c240.jpg

Viitaniemen rakennukset. Kuva on Hilkka Luukkasen kokoelmista.

Vuoden 1920 henkikirjoihin on merkitty leski Elina, tyttäret Aina ja Matilda sekä poika Eino. Kaarle käytti sukunimeä Aaltonen. Hänen vaimonsa oli Lydia Juhontytär (s. 1889 Suoniemellä). Heillä oli viisi lasta, joista ainakin Aarne asui 20-luvulla Viitaniemessä. Perhe asui 1918 Lohjalla. Ilmeisesti Kaarle katosi vuoden 1918 taisteluissa. Frans Vilhelm kuoli 1918 Lahden vankileirillä. Hän oli tuolloin ammatiltaan torppari ja naimaton. Ainalla oli tytär Irma, s. 1921. Fannylla oli poika Pauli, s. 1929. Matilda muutti myöhemmin Tampereelle. Myös Eino perheineen asui Tampereella. Irma vihittiin 1945 Tampereella avioliittoon Eino Virolaisen kanssa.

Eliina Viitaniemi luopui kesällä 1918 allekirjoittamallaan siirtokirjalla oikeudestaan torppaan. Myöhemmin hän yritti yhdessä lastensa kanssa saada siirtokirjaa kumotuksi ja torppaa lunastetuksi. Asiaa käsiteltiin ilmeisesti aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Lunastusoikeutta torppaan hän ei saanut. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin Viitaniemen rakennukset on purettu. Ensimmäinen niitä koskeva huutokauppa on pidetty 1922. Sen jälkeen sukua lienee vielä asunut talossa, koska 1934 on pidetty uusi huutokauppa, jossa rakennukset ovat olleet kaupan pois siirrettävinä. Muistitieto kertoo Viitaniemen hävinneen 30-luvun loppupuolella.

Viitaniemi

Kuvassa edessä vasemmalta Elina, Fanny ja Matilda Viitaniemi sekä Aarne Aaltonen. Takana vasemmalta Eino, Pauli, Aina ja Irma Viitaniemi. Kuva on Hilkka Luukkasen kokoelmista.

Lähelle Viitaniemen vanhaa tonttia, lähemmäs Viidanojaa rakennettiin sodan jälkeen karjalaistalo Viita (Halonen).

Lisätietoja