Malmeja Haukijärven alueelta ei tiettävästi ole löydetty, vaikka kansannäytteitä on lähetetty tutkittavaksi ja tutkimuksiakin tehty. Muulla tavoin maa- ja kallioperää sen sijaan on hyödynnetty.
Vera Markkolan keräämässä vihkosessa "Miehiä menneisyydestä – Hämeenkyrön kivimiehiä" kerrotaan kuinka Herttualan Mikkolan tallin sokkelikivet ajettiin Mustajärven kulmalta Kalliomäen talon lähellä olleesta louhoksesta.
Vihtori Järvelä teki maanviljelyksen ohella myös kivitöitä. Jälkipolvien mukaan Vihtori Järvelä korjasi poikansa kanssa Hämeenkyrön kirkon raput. Kun Haukijärven koulun pihatietä levitettiin, kaivettiin sen portinpylväinä olleet Järvelän hakkaamat kivipaadet urheilukentän alle, siellä ne lienevät edelleen.
Talojen nurkkakivet pyrittiin löytämään läheltä, käytössä oli vain miesten ja hevosten voimat. Jos sopivia maakiviä ei löytynyt, lohkottiin kivet isommasta kivestä tai kalliosta. Niinpä monin paikoin näkee jälkiä kiven lohkomisesta kiviporalla ja kiiloilla.
Mistähän näin vaaleaa kiveä on löytynyt?
Vihavaisten omistamalla Hämeenkyrön Kiviveistämöllä oli 1960-70-luvulla lyhyen aikaa louhos Häijääntien ja Herttualaan johtavan vanhan tien välissä. Kiven laatu ei kuitenkaan soveltunut hautakiviin ja louhinta päättyi. Muistona tuosta ajasta on vedellä täyttynyt louhos.
Punamulta
Kirjassaan Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen mainitsee "Punamultaa saadaan pitäjän omaksi tarpeeksi Heinijärven kylän takamailta, jossa sitä 40—50 tynn. poltetaan." Paikan kuvaus sopisi vaikkapa Viidanojankulmaan. Punamullan valmistuksessa maa lietetään, sekoitetaan ja poltetaan. Kirjan ilmestymisestä on jo yli 160 vuotta, mutta maastosta saattaa yhä löytyä jälkiä punamullan poltosta. Onko jollain lukijoista lisätietoa missä punamultaa on poltettu?
Maakivistä tehtyä kiviaitaa