Tutkiessani arkistossa asutuslautakunnan pöytäkirjoja vuodelta 1947 törmäsin johonkin aivan muuhun. Tiesopimukseen vuodelta 1923. Oli hiukan kiire enkä ehtinyt kirjata ylös sopimusta sanasta sanaan. Sisältö kuitenkin oli seuraavanlainen:

Pakkasen kartanon omistajat Gustav ja Julia Estlander luovuttivat omistamistaan Suojan, Viitaniemen ja Kelhäjärven tiloista kuusi metriä leveän tienmaan ikuisiksi ajoiksi talollisille Samuli Metsäraukola, Frans Yliviidanoja ja Kalle Alaviidanoja. Tienmaa alkoi kirkolle johtavalta tieltä Kirkkometsän eteläisestä kulmasta johtaen suoraan Viitaniemen vainiolle ja siitä vainiolla olleiden kivien pohjoispuolitse Haukijokeen. Sen jälkeen tie tuli kulkemaan suoraan pitkin peltosaran syrjää Kinkin torpan kohdalla olleeseen kiveen ja sen eteläpuolitse Metsäraukolan rajaan. Tie alkoi maantiestä ja johti Alaviidanojan portille.

Sopimus takasi myös vapaan sannanoton tietä varten Kinkin torpan takana metsässä olleesta sannanottopaikasta. Sopimuksen mukaan kartano pohjasi ja ylläpiti tiestä maantien ja Haukijoen välisen osuuden sekä rakensi ja piti kunnossa puolet Haukijoen ylittäneestä sillasta. Edellä mainittujen talollisten tuli vastata tien kuntoon saattamisesta Haukijoen ja Alaviidanojan portin välisellä osalla 24.6.1926 mennessä. (Tähän liittynee lehti-ilmoitus vuodelta 1924). Sama päivämäärä koski myös kartanon osuutta. Erottamiskustannukset sovittiin puolitettaviksi.

Tien saamisen ehtona oli, että saajat luopuivat rakentamattomasta karttatiestä(?). Lisäksi heidän tuli lopettaa Selkeen torpan ohi kulkeneen tien käyttäminen. Sopimus oli vahvistettu asianomaisten allekirjoituksin ja puumerkein. Lisäksi suostumuksensa uuteen tiehen antoivat Tättälän, Alaraukolan, Yliraukolan, Parkkisen, Ruusin, Hämylän ja Hillun talolliset sekä Juho Mäenpää ja Kalle ja Miina Mäkelä ehdolla, että heillä säilyi samanlainen oikeus tien käyttöön kuin aiemmallakin tiellä.

Viidanojantie mitattiin ja paalutettiin kylätieksi julistamista varten 1937. Silloin myös määrättiin tieyksiköt ja tehtiin tiestä kartta. Siitä ehkä joskus enemmän. Miksi vuoden 1923 tiesopimus oli asutuslautakunnan pöytäkirjoissa mukana? En tiedä, luultavasti se liittyi jotenkin tuolloin muodostettuihin karjalaistiloihin.

Lisätietoja