Sivustolla on runsaasti esimerkkejä siitä, miten jokin talo on siirretty toiseen paikkaan. Mainittakoon tässä vain Salon pirtti tai Peltosalon päärakennus. Hirsirakennuksen purkaminen, hirsien siirtäminen uuteen paikkaan ja rakennuksen pystyttäminen uudestaan oli helpompaa kuin kokonaan uuden rakennuksen tekeminen. Vanhoja hirsiä voitiin käyttää myös osana uutta rakennusta. Mahdollista oli myös käyttää hyväkuntoiset hirret ja korvata lahonneet uusilla. Joskus taisinkin kysellä, onko lastenkodin tai työväentalon rakennuksissa kyse uudisrakennuksista.
Selasin taannoin arkistossa 40- ja 50-luvun pöytäkirjoja, jotka käsittelivät uusien tilojen muodostamista ja lisämaan hankintaa sodan jälkeen. Muutaman karjalaistilan kohdalla oli maininta käytössä olleesta asuinrakennuksesta. Tulkitsin tämän niin, että karjalaisperheille siirtyi kaupoissa myös ne rakennukset, joissa he asuivat tilapäisesti. Rakennusmateriaalista oli sodan jälkeen kova pula, joten olisi ollut järkevää käyttää hirret uudestaan. Koska perheet asuivat tilapäisissä kodeissaan uusien talojen rakentamisen ajan, he tuskin käyttivät hirsiä asuinrakennusten tekoon. Ehkä niistä tehtiin myöhemmin ulkorakennuksia? Osa vanhoista rakennuksista saattoi tosin olla niin huonossa kunnossa, ettei niistä enää ollut uudisrakentamiseen.
Pöytäkirjojen perusteella kaipailen tietoja yhdestä Suojan rakennuksesta kahteen osaan jaettuna, Selkeestä ja Jokisesta. Samaan ryhmään kuuluisivat Antila, Valkama, Rantala ja Kaunisto, mutta niiden myöhempi kohtalo on jo tiedossa. Jos siis tiedät, että jokin edellä mainituista asumuksista on jatkanut elämäänsä vaikka jonkun latona, laita viesti. Myös kaikki muut rakennusten siirrot sivuston käsittelemänä aikana kiinnostavat. Meistä harva muistaa niitä omakohtaisesti, mutta joku on varmaan kuullut niistä kerrottavan.