Sivuston galleriaan on saatu kaksi Esteri Peltomäen todistusta, toinen Haukijärven kansakoulusta ja toinen Leineperin puutarha- ja emäntäkoulussa suoritetulta kurssilta. Kiitokset Esteri Peltomäen perikunnalle ja Kaija Valkamalle! Todistukset saivat minut taas pohtimaan, mitä mahdollisuuksia kyläläisillä oli kouluttautua. Tutkimusten tuloksena täydennystä aiemmin kirjoittamaani.
Aloitetaan kansakoulusta. Kun koulu tuli omaan kylään, laitettiin lähes jokaisen talon, torpan tai mökin lapset kouluun. Entä aiemmin? Opiskeliko kukaan toisen kylän kansakoulussa? Rippikirja kertoo neljästä tällaisesta henkilöstä. Hilma ja Emma Ojaniemi kävivät kansakoulua, samoin koulun oli käynyt Selma Perttu. Jälkimmäinen todennäköisesti jossakin Mouhijärven kouluista, edellisten koulua on vaikeampi tietää. Lisäksi Peltoniemessä oli piikana Ida Packalen, jolla on merkintä kansakoulusta. Hän oli asunut lapsuutensa Kyröspohjassa, mikä viittaisi opiskeluun Hämeenkyrön kirkonkylän koulussa. Kansakoulun käyneiden vähäistä määrää selittänee se, että kylän talollisten lapset ikänsä puolesta ehtivät oman kylän kouluun.
Sitten ammatillisesta opiskelusta. Aiemmin olen kertonut Taavetti Vihtori Jokisen vaiheista. Jokisaaren maanviljelyskoulussa Nivalassa opiskeli 1900-luvun ensimmäisinä vuosina rippikirjan mukaan myös Efraim Viktor Virtanen (Kivimäki). Hänen myöhemmistä vaiheistaan kertoo lehtitieto muutosta Kangasalta Tottijärvelle. Hänen veljensä Hjalmar Kivi toimi niin ikään maataloustyönjohtajana, joten hänkin lienee opiskellut maanviljelyskoulussa, mahdollisesti juuri Jokisaaressa. Lisäksi Lauri Suoja oli maatalousteknikko. Hänen opiskelustaan ei ole tarkempaa tietoa. Hän tuli 1915 Hämeenkyröön Mahnalan tai Lemmakkalan alueelle. Ehkä hän suoritti silloin harjoittelunsa opintoja varten. Osaran maanviljelyskoulu oli jo tuolloin olemassa. Maatalousteknikon oppiarvo voi viitata opiskeluun myös Mustialassa.
Elli Peltoniemi valittiin 1916 karjanhoitoharjoittelutilalle, 1918 Toijalan tietopuolisen karjanhoitokoulun karjakkokurssille, ja hän sai 1922 tarkastuskarjakkopäästötodistuksen mainitusta koulusta. Hänen uraansa tarkastuskarjakkona pystyy seuraamaan vanhoista sanomalehdistä. Fanni Söderling sai päästötodistuksen Tyrvään tietopuolisen karjanhoitokoulun karjakkokurssilta 1927. Pakkasen kartanossa työskennelleet karjakot lienevät olleet karjakkokoulun käyneitä, muuten nimitystä saatettiin käyttää myös sellaisista, joilla ei ollut koulutusta alalle.
Sairaanhoitajia ja mielisairaanhoitajia luettelin jo aiemmassa tekstissä. Lehdistä löytyy hiukan tarkempia aikoja Heikki Pertun opiskelulle. Hän sai päästötodistuksen yksivuotiselta mielisairaanhoitokurssilta Pitkäniemen keskuslaitoksessa lokakuusssa 1929. Kovin pitkään hän ei liene alalla toiminut, sillä jo 1933 hänet valittiin seitsemän viikkoa kestäneille poliisiopetuskursseille, jotka pidettiin Turussa. Silloin hän oli jo poliisikonstaapeli Hämeenkyrössä ja todennäköisesti myös suorittanut asevelvollisuutensa. Emma Anttila mainitaan muuttoilmoituksessa diakonissana, mutta myöhemmin hän näyttää toimineen sairaanhoitajana. Hänen opiskelustaan ei ole tarkempaa tietoa. Opettajia on kylästä tullut vuosisadan alkupuolella hämmästyttävän vähän. Olga Peltomäki valmistui opettajaksi, mutta toimi ammatissa vain lyhyen aikaa, jos ollenkaan.
Kun Karkussa oli kansanopisto, lienee kyläläisiä Esteri Peltomäen tapaan osallistunut erilaisille kursseille siellä ja muualla. Tästä on kuitenkin hyvin vähän tietoa olemassa. Haukijärvellä on järjestetty ainakin kutoma- ja puutyökurssit. Kaikki lisätieto on tervetullutta.