Niin heitä kyläläiset kutsuivat, ehkä he itsekin ajattelivat itseään näillä nimillä. Ida Maria Vekurinmäki syntyi helmikuussa 1896 Multialla. Hänen äitinsä Amanda oli Sinervämäen kylän Pusulan talon Vekurinmäen torpan tytär. Tuohon aikaan torpparina oli hänen veljensä. Amanda muutti tyttärensä kanssa 1900 Lukkarilan Uutteran mäkitupaan. Siellä hän kuoli 1902. Ida siirtyi Sinervämäkeen. Hän tuskin kuitenkaan asui enonsa tai serkkujensa luona, sillä hänet merkittiin rippikirjassa irtolaisten joukkoon orpona. Ehkä hän koki huutolaislapsen kohtalon. 1913 hän lähti palvelukseen saman kylän taloon. 1919 hän muutti kirjansa Kullaalle. Todennäköisesti hän oli muuttanut sinne jo aiemmin, sillä vain kuukautta myöhemmin hänet vihittiin saman talon rengin Frans Fredrik Lehdon kanssa.
Frans oli syntynyt lokakuussa 1892 Laviassa. Hänen isänsä Kustaa oli Saarijärven Hanhijoen Lepistön torpan poika, hänen äitinsä Elsa oli syntynyt Kauvatsalla. Perhe muutti torpasta 1900 saman kylän Niittumaan torppaan. Äiti Elsa kuoli 1905. Lavian rippikirjoja on digitoitu vain vuoteen 1899. Rippikoululaisten luettelo kertoo, että Frans pääsi ripille 1909, silloin vielä Niittumaan nimellä. 1917 hän muutti Laviasta Kullaalle. Siinä vaiheessa hän käytti sukunimeä Lehto. Muuttaneiden luettelo nimeää hänet mäkitupalaisen pojaksi, muuttokirja mäkitupalaiseksi. Kotonaan Niittumaassa hän ei henkikirjojen mukaan aikuisena asunut. Mahdollisesti hän työskenteli ensin renkinä taloissa ja myöhemmin itsellisenä työmiehenä.
Avioitumisensa jälkeen Frans ja Ida muuttivat vuoden 1919 lopussa Hämeenkyröön. 1920 heidät merkittiin henkikirjoihin Kalkunmäen Ahrolan itsellisinä. Tämän jälkeen olemme lehtitietojen varassa. Loppuvuodesta 1922 he ostivat Töllinmäen Heinijärveltä. Siirtyminen Haukijärvelle Jokelaan tapahtui luultavasti 20-luvun lopussa. Lapsista Viljo kävi koulunsa Heinijärvellä, mutta Veikko kirjattiin 1935 Haukijärven koulun oppilasluetteloon. Siellä hän oli jo käynyt alakoulun. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, milloin perhe siirtyi omaan taloonsa, mutta se on todennäköisesti tapahtunut ennen sotaa.
Lähteinä on linkeissä esiintyvien lisäksi käytetty Multian, Lavian ja Kullaan kirkonkirjoja sekä Haukijärven koulun oppilasluetteloa ja johtokunnan pöytäkirjoja