Vpl Pyhäjärvi-lehden Haukijärven karjalaisista kertovan juttusarjan innoittamana päätin katsoa, millaisia reittejä pitkin karjalaiset päätyivät Haukijärvelle. Lähteenä käytän Siirtokarjalaisten tie-kirjasarjaa. Kaikki Haukijärvelle asettuneet kahta lukuunottamatta joutuivat lähtemään Vpl Pyhäjärveltä. Hellin Valkama (os. Ikävalko) tuli Viipurin maalaiskunnasta ja Raisa Luukkanen (os. Saulamo) Salmista. Heillä evakkopaikkakunnat poikkesivat pyhäjäveläisten reitistä. On huomattava, että osa miehistä oli sodassa ja aikuiset lapset ehkä kulkivat eri reittejä. Myös tulkintavirheet ovat mahdollisia.
Talvisodan ajaksi pyhäjärveläiset näyttävät siirtyneen evakkoon Pohjanmaalle. Soini, Alavus ja Töysä toistuvat asuinpaikkoina. Alavudelle evakuoitiin 1939 eniten myöhemmin Haukijärvelle tulleita. Sinne he eivät kuitenkaan yleensä jäänet, vaan jatkoivat matkaa muualle Pohjanmaalle tai Keski-Suomeen. Myös lähelle myöhempiä asuinsijoja tulleita oli: Akkaset, Kopperoiset ja mahdollisesti Tiittaset (osittain) olivat Hämeenkyrössä, Haloset, Jääskeläiset, Mannikaiset, Matikaiset, Myllärit, Paakeli, Silvastit ja Talonpojat Huittisissa, Pärssiset Suodenniemellä ja Naskalit Viljakkalassa. Kirjan perusteella näyttää siltä, että kaikki perheet palasivat jatkosodan alettua takaisin kotiseudulleen vuosiksi 1942 - 1944, osa palasi jo 1941.
Jatkosodan jälkeisiä asuinpaikkoja tutkittaessa nousee esiin kaksi nimeä. Hyvin monet asuivat vähän aikaa Koskenpäässä (nykyisin Jämsää). Kolmetoista perhettä näyttää olleen ainakin jonkin aikaa siellä. Muutama karjalainen löysi sieltä puolisonkin. Moni tuli Hämeenkyröön Huittisten kautta. Kahdeksan perhettä mainitsee sen asuinpaikakseen evakkotien varrella. Ehkä sieltä etsittiin jo vakituista asuinpaikkaa. Myös Petäjävedestä, Vilppulasta ja Keuruusta on muutamia mainintoja. Kopperoiset tulivat Kuoreveden kautta Hämeenkyröön.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.