Muutaman kymmenen metrin päässä tien vasemmalla puolella on Mustasilta. Se on ollut Kyröspohjan Kiparille kuulunut mäkitupa. 1800-luvun loppuvuosina siinä asui itsellinen Kaappo Fredrik Mustasilta (s. 1827 Mouhijärvellä, k. 1895) vaimonsa Anna Justiina Eliaksentyttären (s. 1834, k. 1909) kanssa. Anna Justiina oli lähtöisin Koiviston torpasta Viidanojankulmalta, Kaappo Mouhijärven Vähä-Nyppeliltä.

Kaapon kuoleman jälkeen talo sai uudet asukkaat 1896. Laviasta olivat 1892 Haukijärvelle tulleet Vilho Marianpoika Ristimäki, myöhemmin Mustasilta (s. 1849 Laviassa, k. 1927), hänen vaimonsa Karoliina Kustaava Mikontytär (s. 1851 Laviassa, k. 1904) ja lapset

  • Amanda Vilhelmiina, s. 1876,
  • Frans Vilho, s. 1879, k. 1949,
  • Kaarle Johannes, s. 1883 ja
  • Väinö Hjalmar, s. 1889, k. 1961.

Lapset olivat kaikki syntyneet Laviassa. Amandalla oli poika Kalle Lauri (s. 1898, k. 1938 Mouhijärvellä). Amanda ja Kalle muuttivat Mouhijärvelle 1899. Amanda avioitui 1901 Viktor Hermanninpoika Haaviston kanssa. Perhe asui Tiisalassa Mouhijärvellä. Kaarle muutti 1906 Kanadaan. Väinö asui perheineen myöhemmin Ketolassa.

Frans Mustasilta

Frans Mustasilta. Kuva on Hilkka Luukkasen kokoelmista.

Frans Mustasilta. Kuva on Hilkka Luukkasen kokoelmista.

Frans Mustasilta oli poliittisesti aktiivinen toimien Sosialidemokraattisessa puolueessa. Hän oli mukana perustamassa Haukijärven työväenyhdistystä vuoden 1906 lopussa ja toimi sen puheenjohtajana 40 vuotta.

Kunnallispolitiikassa hän oli mukana vuodesta 1921 lähtien. Hän kuului kunnanvaltuuston monen vuoden ajan. Vuosina 1928 - 1930 hän toimi valtuuston puheenjohtajana. Kunnallislautakunnan (kunnanhallituksen) jäsenenä hän oli useita vuosia. Hän oli jäsenenä monessa kunnallisessa lautakunnassa. Hän kuului myös koulun ja lastenkodin johtokuntiin. Hän oli Laidunyhdistyksen hallintoneuvoston jäsen ja kuului pitkään Maalaiskuntien liiton liittovaltuustoon.

Kansanedustajana Frans Mustasilta oli vuosina 1914 - 1917, 1924 - 1927 ja 1933 - 1945. Eduskunnassa hän oli maatalousvaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen. Hän oli useita kertoja myös presidentin valitsijamiehenä. Häntä on luonnehdittu poliittisessa toiminnassaan maltilliseksi. Erityisesti pienviljelijöiden asiat olivat hänen sydäntään lähellä. Puhujamatkat ja matkat valtiopäiville veivät tuon ajan olosuhteissa paljon aikaa. Puhujana hänen kerrotaan olleen vaikuttava ja tunteisiin vetoava. Hänen vierainaan Haukijärvellä kävi sosialidemokraattien johtajia. Ainakin Väinö Tannerin ja Miina Sillanpään kerrotaan vierailleen kylässä ja puhuneen työväentalolla. Mustasilta toimi työväenlehtien ja Hämeenkyrön Sanomien asiamiehenä. Hän myös kirjoitti lehtiartikkeleita ja joskus runojakin.

Frans Mustasilta oli kolme kertaa avioliitossa. Ensimmäinen vaimo (vihitty 1900) oli nimeltään Maria Karoliina Taavetintytär Nygren, s. 1878, k. 1906. Heillä oli lapset

  • Lauri Vilhelm, s. 1900 , k. 1966,
  • Laina Maria, s. 1904 ja
  • Martti Paavali, s. 1905, k. 1906.

Toisesta avioliitosta (vihitty 1908) Anna Vilhelmiina Takalan (s. 1890, k. 1924) kanssa oli lapset

  • Laura Martta, s. 1909, k. 1986 Porissa,
  • Onni, s. 1911, k. 1969 Nurmijärvellä,
  • Gunnar Ferdinand, s. 1917, k. 2005 ja
  • Lahja Dagmar, s. 1923, k. 2004.

Kolmas vaimo (vihitty 1925) oli nimeltään Lempi Maria Välimäki (s. 1897, k. 1976). Heillä oli kasvattilapsia.

Kuva Mustasillalta

Kuva lienee otettu Mustasillalla 20-luvun lopussa tai 30-luvun alussa. Keskellä Lempi ja Frans Mustasilta, vasemmalla edessä Fanny, Kalle ja Viljo Haukipää. Heidän takanaan Helmi ja Hugo Kukkola. Eturivissä olevien poikien takana on Anna Kanerva ja takana oven edessä Erkki Kanerva. Eturivissä Frans Mustasillasta oikealle Jenny Ketola Keijo Ketola edessään ja Aina Salomäki Sulo Salomäki edessään. Kuvan omistaa Eine Akkanen. Klikkaa kuva suuremmaksi

Lauri Vilhelm (Ville) perheineen eli Kuustenlatvalla. Hänen vaimonsa oli nimeltään Aino Agata (s. 1898, k. 1973). Laina muutti Kuusankoskelle 1928. Hän avioitui Eetu Laukaksen kanssa. Laura muutti 1931 Poriin. Hän avioitui Leevi Koivusen (s. 1905, k. 1985 Porissa) kanssa. Onni kuulutettiin 1941 avioliittoon Sylvi Alasen kanssa. Perhe asui myöhemmin Nurmijärvellä. Gunnar Mustasilta perheineen asui Hiirikalliolla. Lahja miehensä (vihitty 1945) Martti Katajiston (s. 1913, k. 1996) ja tyttärensä kanssa asui kotitalossaan. Heidän avioiduttuaan Lempi ja Frans Mustasilta muuttivat lähelle lastenkotia. Martti Katajisto kuului lastenkodin johtokuntaan, taksoituslautakuntaan ja tutkijalautakuntaan.

Estlander myi 1918 tehdyllä kaupalla Frans Mustasillalle Maatialasta erotetun Mustasilta-nimisen palstatilan. Frans ja Lempi Mustasilta ostivat Juho Potilalta vuonna 1929 tehdyllä kauppakirjalla sen alueen, jolla heidän asuinhuoneensa sijaitsivat. Lisäksi heillä oli maata Lamminkulmalla. Mustasillan talo on edelleen olemassa, asukkaat ovat vaihtuneet.

Lisätietoja