Jos pikkutietä kulkee eteenpäin muutaman sata metriä, tulee vastaan Ritala. Se näyttää olleen Äärilän torppa, joka on Hämeenkyrön historian mukaan perustettu 1884. Viimeinen torppariperhe on muuttanut pois 1897. Ritala erotettiin itsenäiseksi tilaksi, mutta pysyi Erkkilöiden omistuksessa, kunnes kunta osti sen päätilan mukana 1928.

Jossain vaiheessa Ritalassa ovat asuneet  Söderlingit. Parilassa asuivat 1900-luvun alussa  Äärilän muonarenki, myöhemmin itsellinen Kaarle Kustaa Ritala (s. 1878 Kullaalla) ja hänen vaimonsa Wendla Amanda Kaarlentytär (os. Koskela, s. 1883 Kauvatsalla). Heillä oli lapset Vilho Antero (s. 1905, k. 1943 Porissa) ja Otto Eerikki (s. 1907 Kullaalla).  Muistitiedon mukaan viimeisenä vanhassa Ritalassa asui Leppäkosken perhe. Todennäköisesti kyseessä oli edellä mainittu Kalle Ritala perheineen. Hän ilmoitti  1906 Kansan Lehdessä muuttavansa sukunimensä Leppäseksi. Rippikirjoissa käytetään myös nimeä Leppäkorpi. Perhe muutti 1908 Kullaalle. Muistitieto kertoo, että asuinrakennus paloi eikä sitä enää rakennettu uudestaan.

Kunta rakennutti myöhemmin Ritalaan mökin, joka oli tarkoitettu läheisellä suolla työskennelleille miehille. Mökissä asui 1930-luvulla Laineen perhe. Frans Emil (s. 1884 Laviassa) ja Anni (os. Lehtinen, s. 1889 Suodenniemellä) Laineella oli lapset

  • Tekla Maria, s. 1909 Suodenniemellä,
  • Anton Fabian, s. 1910 Suodenniemellä, k. 1979,
  • Olavi August, s. 1912,
  • Emil Teodor, s. 1915,
  • Laina Amanda, s. 1921,
  • Martta Emilia, s. 1922,
  • Hilma Aurora, s. 1924 ja
  • Lauri Johannes, s. 1928.

Perhe asui ensin Heinijärvellä, Frans Laine oli tuolloin muonarenkinä Hillulla. 20-luvun alussa Laineet asuivat Kalkunmäessa. He tulivat Pakkaselle vuoden 1925 aikoihin. Ritalaan he muuttivat viimeistään 30-luvun alussa ja sieltä pois saman vuosikymmenen loppuvuosina. Myöhemmin he lienevät asuneet Heinijärvellä ainakin jonkin aikaa, koska Frans Laine on henkikirjoissa merkitty Hämylän työmieheksi.

Anton avioitui Sanni Rintalan kanssa. Avioliitto päättyi kuitenkin eroon. Martta avioitui Veikko Väätäisen kanssa ja oli töissä kumitehtaalla Nokialla. Hilma muutti 1941 Nokialle.

Mökki purettiin 30-luvun lopussa ja siirrettiin lastenkodin lähelle. Ritalan paikalle rakennettiin myöhemmin Kopperoinen.

Läheisellä Ritalanvuorella sijaitsi aikoinaan kolmiomittaustorni. Sen rakensivat 1910-luvulla venäläiset kartoittajat. Heidän työnsä pohjalta valmistui kartta, jossa Haukijärven aluekin näkyy.

Lisätietoja