Ihan aluksi korjaus vuoden ensimmäiseen blogitekstiin. Mouhijärven henkikirjoja on kyllä digitoitu yhtä pitkälle kuin Hämeenkyrönkin. Ajatukseni sekosi perukirjoihin, joista seuraavassa enemmän. Niitä ei Tyrvään tuomiokunnasta vielä ole kuvattu, mutta odotellaan.
Kun ihminen kuolee, laaditaan jonkin ajan kuluttua perukirja. Niin on tehty satoja vuosia. Perukirjasta piti toimittaa yksi kappale käräjäkunnan arkistoon. Toisinaan se jätettiin tekemättä, vaikka jonkinlainen perukirja lienee laadittukin. Lisäksi myös seurakunnalle piti toimittaa perukirja, jos aikoi avioitua uudestaan. Hämeenkyrön käräjäkunnan perukirjoja on nyt kuvattu Digitaaliarkistoon vuosilta 1810 - 1917. Aineiston selaamisessa auttaa vapaaehtoisten tekemä Digihakemisto, johon on merkitty perukirjojen luettelosivut vuosittain. Perukirjat ovat sinänsä julkisia, mutta sadan vuoden sääntöä noudattava Kansallisarkisto odottanee muutamia vuosia ennen kuin julkaisee niitä lisää. Seuraavassa linkit haukijärveläisiin perukirjoihin 1899 - 1917.
Taavetti Palomäki (Mustajärvenkulmalta)
Isak Vilhelm Marttila (Palomäki)
Paikallishistoriaa tutkivalle voi perukirjasta löytyä uutta tietoa perillisistä. Heidän avioliitoistaan, asuinpaikoistaan ja ammateistaan. Jos joku lapsista jää mainitsematta, on hän todennäköisesti kuollut. Silloin mukaan tulevat hänen mahdolliset lapsensa. Näistä perukirjoista olen suurimman osan tutkinut jo aiemmin paperisina Turun maakunta-arkistossa. Se oli sikäli antoisampaa, että mukana oli virkatodistuksia ja testamentteja, joita ei digitoinnissa ole kuvattu. Kovin paljon uutta tietoa näistä ei siis sivustolle kerry. Voidaan kuitenkin näissä blogiteksteissä katsoa muutamaa esimerkkiä. Ne ovat mielenkiintoisia dokumentteja omasta ajastaan.