Palataan Ojaniementielle. Seuraavana on Ojaniemi, joka oli erotettu Pussin talosta 1860-luvulla. Vuoden 1910 maatalouslaskennan mukaan sen viljelyala oli 13,3 hehtaaria. Tilalla oli kolme hevosta ja kuusi lehmää. Myös puimakone ja niittokone kuuluivat sen varustukseen.

Ojaniemen talollinen oli Matti Malakias Gabrielinpoika (s. 1826, k. 1901). Hän oli kotoisin Ojaniemestä. Hänen vaimonsa oli Maria Matintytär (s. 1836 Mouhijärvellä, k. 1914). Lapsista kotona asuivat vuosisadan vaihteessa vielä

  • Hilma Sofia, s. 1870, k. 1909 ja
  • Emma Pauliina, s. 1877, k. 1915.

Taavetti Malakias perheineen oli jo muuttanut Peltomäkeen ja Amanda avioitunut Ikaalisten Sikurin Isotaloon.

Hilman puoliso (vihitty 1891) oli Kaarle Juho Viktor Juhonpoika (s. 1861 Tyrväällä, k. 1897). Tila siirtyi heidän omistukseensa 1890-luvun alussa. Heillä oli lapset

  • Viktor Svantte, s. 1892, k. 1929 ja
  • Elo Paavali, s. 1895, k. 1895.

Leskeksi jäätyään Hilma avioitui 1902 Kaarle Oskar Antinpojan (1878) kanssa. Hilma kuoli 1909. Kaarle avioitui 1911 Ida Mäenpään kanssa (s. 1890, k. 1968). Heille syntyi tytär Taimi Linnea Margareetta (s. 1911, k. 1912). He muuttivat vuoden 1914 aikoihin Mouhijärven Salmin kylään. 1922 Kalle Ojaniemi sai lainhuudon Järvenpään tilaan Salmin kylässä.

Svanttesta tuli tilan isäntä. Hän oli poikamies. Hän sairastui tuberkuloosiin ja joutui viettämään pitkiä aikoja parantolassa. Silloin tilanhoitajana toimi Aatto Roito ja taloudenhoitajana Suoma Ahrola. Ennen kuolemaansa Svantte luovutti tilansa serkulleen Vieno Isotalolle (s. 1902 Ikaalisissa, k. 1943). Tämän puoliso oli Kerttu Ollikka (s. 1911). Leskeksi jäänyt Kerttu avioitui Oiva Kivenvuoren kanssa. Heillä oli poika ja kaksi tytärtä. Useita Ojaniemen asukkaita vaivasi keuhkotauti.

Emma avioitui 1909 Väinö Einolan (s. 1889 Pirkkalassa, k. 1914) kanssa. Heillä oli lapset Paavo Ilmari (s. 1909, k. 1910) ja Leine Kerttu Rakel (s. 1911). Myös tytär kuoli pienenä. Perhe asui Ojaniemessä.

Ojaniemi myytiin 1949 Paavo (s. 1908) ja Meeri (os. Vilpola, s. 1913 Punkalaitumella, k. 2000) Rostamolle. Perheeseen kuului tytär Tiila. Tila on edelleen Rostamon suvulla. Paavo Rostamo kuului Mouhijärven kunnanvaltuustoon. Hän ajoi aktiivisesti yhdystien rakentamista Pukaraan. Kun tie 1956 valmistui, nimesivät kyläläiset sen leikillisesti "Rostamon pikatieksi". Rostamon suulilla järjestettiin 50-luvun lopulla tansseja. Järjestäjänä toimivat ainakin Mouhijärven sotainvalidit.

Ojaniemen maalla lienee aikoinaan asunut myös itsellisperheitä. Heidän asumuksistaan ei kuitenkaan ole säilynyt tarkempaa tietoa. 40-luvulla Ojaniemestä lohkaistiin Musakan tila.

Svantte Ojaniemi

Svantte Ojaniemi. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Lisätietoja