Olen aiemminkin kirjoittanut haukijärveläisten sotapalveluksesta Venäjän vallan aikana. Ainakin Taavetti Palomäki, Jaakko Varin ja Taavetti Tonttila suorittivat asevalvollisuutensa noin kolmen vuoden mittaisena. Tällä kertaa on kyseessä hiukan vanhempi tapaus. Herman Roos sai vanhemmissa rippikirjoissa merkinnän "entinen kaartilainen", mikä ajankohta huomioon ottaen viittaa vahvasti Suomen Kaartiin Helsingissä. Katsotaan tällä kertaa hiukan hänen vaiheitaan.
Herman syntyi syyskuussa 1850 Karvian Kuuselan Hautaniemen torppaan. Pian vanhemmat Kustaa Antinpoika ja Albertina Heikintytär kuitenkin siirtyivät Trapun kruununtorppaan, jossa Herman vietti lapsuutensa. Sisaruksia hänellä oli ainakin kahdeksan. Osa heistä kuoli pienenä. Elämä torpassa ei tainnut olla leveää, sillä Herman lähti jo 14-vuotiaana rengiksi. Seuraavana vuonna hän pääsi ripille. Seuraavat vuodet kuluivat renkinä eri taloissa Karvialla ja Kauhajoella. 1876 hän muutti Kärkölään. Muuton syy ei selviä lähteistä.
Kärkölässä Herman viihtyi vain vuoden verran. Rippikirja kertoo renki Herman Kustaanpoika Trapun muuttaneen lokakuun alussa 1877 Henkikaartin suomalaisen tarkk'ampujapataljoonan seurakuntaan. Sieltä Herman löytyykin merkinnällä "Herman Roos (Trappu)". Kaartin rippikirjasta selviää, että hän kävi ehtoollisella marraskuussa 1877 ja kesäkuussa 1878. Ainakin tuon ajan hän siis oli palveluksessa. Eron palveluksesta hän sai 1878. Ikänsä puolesta hän ei olisi palvelukseen joutunut, joten hänet lienee värvätty.
Kaartista hän palasi Karviaan ja toimi renkinä ja itsellisenä. 1881 oli vuorossa Hämeenkyrö ja Haukijärven Suoja. Kylään hänet sai tulemaan torpantytär Amalia Matintytär Saksa. Heidät vihittiin joulukuussa 1881. Missä he olivat tutustuneet? Herttualassa asui Taavetti Lehto, joka oli samoihin aikoihin kaartissa. Ehkä hänen kauttaan, ehkä Herman oli oleskellut Hämeenkyrössä jo ennen virallista muuttoaan. Herman eli itsellisenä Haukijärvellä ja Parilassa melkein 30 vuotta. Kenties pitempäänkin, jos muutto Heinijärvelle toisen avioliiton myötä ei vienytkään häntä pois kylästä. Hän taisi harrastaa metsästystä. Herman kuoli 1913, haudattujen luettelon mukaan Lapväärtissä, jonne hänet haudattiin. Mitä hän siellä teki? Taas yksi Hermaniin liittyvä kysymys, johon ei ole vastausta.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.