Tien vasemmalla puolella on kolmas Parilan kylän perintötaloista, Perttu. Se on ollut olemassa jo 1540. Vuonna 1910 sen viljelyala on ollut 22,6 hehtaaria. Siellä on pidetty kahta hevosta ja yhdeksää lehmää. Tilan konekantaan on kuulunut niittokone, hevosharava ja puimakone. Talollinen Taavetti Vilhelm Juhonpoika, s. 1825 on jo vuosisadan vaihteessa merkitty talon vanhukseksi ja hän kuoli 1900. Hänen vaimonsa (vihitty 1869) oli Vilhelmiina Isakintytär (s. 1840 Metsäraukolan torpassa, k. 1908). Kerrotaan, että Vilhelmiina sai Metsäraukolasta huomattavat myötäjäiset. Hänen isänsä oli varakas ja lainasi rahaa pantteja vastaan. Usein nämä pantit jäivät taloon. Ne näkyivät sitten Pertun kalusteissa. Lapsista talossa ovat asuneet Juho Vilhelm (s. 1869, k. 1932) ja Hugo Adalbert (s. 1886, k. 1950).

Juhosta tuli seuraava isäntä. Hänet vihittiin 1901 Selma Taavetintyttären (s. 1882 Mouhijärven Tomulassa, k. 1961) kanssa. Heillä oli lapset

  • Alli Vilhelmiina, s. 1903, k. 1910,
  • Aina Elviira, s. 1904, k. 1986,
  • Svantte, s. 1906, k. 1942,
  • Erkki Johannes, s. 1909, k. 1909,
  • Irja Eliina, s. 1910, k. 1911,
  • Helena Linnea, s. 1911, k. 1991 Ruovedellä ja
  • Toivo Johannes, s. 1913, k. 1977.

Juho Perttu näyttää toimineen Haukijärven Nuorisoseurassa, joka järjesti muutaman huvitilaisuuden Parilassa vuosina 1905 -1906. Sen jälkeen seuran toiminnasta ei näy merkkejä. Juho ja Selma Perttu kuuluivat kansakoulun johtokuntaan. Selma Perttu oli myös lastenkodin johtokunnassa. Juho Perttu toimi köyhäinhoidon piirimiehenä 1910-luvulla. Pertun talo oli kylän rokotuspaikkana 1910- ja 1920-luvuilla.

Aina avioitui Arvi Heikkisen kanssa. Svantte kaatui sodassa 1942. Hän oli avioliitossa Elli Karhiniemen kanssa. Heille syntyi tytär. Helena kuulutettiin 1938 avioliittoon Ruovedeltä kotoisin olleen Reino Pöntyksen kanssa. He asuivat Ruovedellä.

Toivosta tuli 1933 Pertun isäntä. Hänen puolisonsa (kuulutettu 1938) oli Kyllikki Honkavaara, s. 1917, k. 1999. Perheeseen kuului kolme tytärtä ja kolme poikaa.

Hugo Perttu otti vuonna 1908 passin Amerikkaan matkustamista varten. Hän palasi kuitenkin takaisin kotimaahan, mikäli ylipäätään lähti matkalle. Hän rakensi 1920-luvulla talonsa tien oikealle puolelle jonkin matkaa Pertulta Hahmajärvelle päin Mouhijärven puolelle. Tilan nimi oli Koivumäki. Hugon vaimo Lyydia (s. 1888, k. 1959) oli lähtöisin Valkamasta. Heillä oli Heikki-niminen poika (s. 1910, k. 1992), joka toimi poliisina. Hugo harrasti hirvenmetsästystä jo silloin, kun se ei vielä ollut niin suosittua kuin nykyisin. Vuonna 1909 hän sai kuvernöörin myöntämän kaatoluvan viidelle hirvelle.

Perttu on edelleen saman suvun hallussa.

Pertun maalta on löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Pertun ja Erkkilän mailta on löytynyt myös kivikauden esineistöä. Alma Söderling löysi 1910 tasataltan ilmeisesti Erkkilän alueelta.

9ed593303e3d4c2b15a9fc8f602a35fa.jpg

Pertun talo taiteilijan ikuistamana 20- ja 30-lukujen vaihteessa. Kuvan omistaa Matti Perttu.

 

Lisätietoja