Rajalan torpan maat ovat sijainneet Pertun jälkeen ennen Mouhijärven rajaa, mahdollisesti molemmin puolin tietä. Torppa on perustettu vuonna 1863. Torpan rakennusten paikasta ei ole tarkkaa tietoa. Torppariperhe kuitenkin esitellään tässä, koska tien vasemmalla puolella on myöhemmin ollut Rajalan talo. Torpparina oli Aleksander Juhonpoika (s. 1843, k. 1926). Hänen vaimonsa oli Karoliina Mikontytär (s. 1845, k. 1898). Aleksander oli lähtöisin Pukarasta seppä Stenmanin perheestä ja Karoliina Heinijärveltä. Heillä oli lapset

  • Juho Ivar, s. 1871,
  • Aleksandra Matilda, s. 1875, k. 1903 Mouhijärvellä,
  • Fanni Alina, s. 1877,
  • Linda Karoliina, s. 1881,
  • Aina Lovina, s. 1883, k. 1910 Tampereella ja
  • Josefina Vilhelmiina, s. 1887.

Juho avioitui 1898 Hilma Aleksandra Vilhontyttären  (s. 1872 Mouhijärvellä) kanssa. He muuttivat 1900 Mouhijärvelle torppareiksi Tupurlan Aholan torppaan. Juho siirtyi 1903 Kanadaan, perhe jäi Mouhijärvelle. Aleksandra muutti 1894 Mouhijärvelle, jossa avioitui 1896 Taavetti Irrin kanssa. Perhe asui Hahmajärven Irrillä. Fanni käytti sukunimeä Aalto. Hän muutti 1904 Kangasalle. Aina muutti 1902 Tampereelle. Hän avioitui 1903 talonomistaja Juho Malakias Keskisen (s. 1872) kanssa. Tämä oli lähtöisin Herttualan Alakeskiseltä. Tampereelle muutti myös Josefina 1907.

Leskeksi jäänyt Aleksander avioitui leski Maria Sofia Engbäckin kanssa (s. 1859 Tyrväällä), ja he saivat 1903 pojan, joka sai nimen Taavetti Jalmar. Perheeseen kuuluivat myös Marian ensimmäisessä avioliitossa syntyneet lapset Viktor Fabian (s. 1885 Mouhijärvellä, k. 1918), Kaarle Nestor (s. 1887 Mouhijärvellä, k. 1918), Fanni Sofia (s. 1890) ja Ida Amanda (s. 1893, k. 1970).  Viktor muutti 1907 Suoniemelle. Hän käytti sukunimeä Nurminen. Kuollessaan hän oli kirjoilla Pirkkalassa. Kaarle oli renkinä Herttualassa 1918. Fanni muutti 1907 Mouhijärvelle ja sieltä 1912 Tampereelle. Tampereelta hän siirtyi 1915 Pohjan pitäjään. Hän käytti sukunimeä Kivistö. Ida Amanda muutti 1910-luvulla Herttualaan. Hän avioitui 1916 Jalmari Keskisen (Uusitalo, s. 1889, k. 1951) kanssa. Santeri ja Maria löytyvät edelleen vuoden 1920 henkikirjasta. Muistitieto kertoo Maria Rajalan asuneen myöhemmin leskenä poikansa Jalmarin kanssa toisella puolella tietä Rajalassa.

Aiemman Rajalan torpan maat jakautuivat ilmeisesti kahteen osaan 1900-luvun alussa tehdyillä kaupoilla. Estlander myi 1907 tehdyllä kauppakirjalla noin neljän hehtaarin alueen Alfred ja Matilda Haavistolle (Karhiniemelle). Rajalan palstatilaksi nimetty alue rajoittui Haavistojen Mouhijärven puolella sijainneeseen tilaan. Kauppaan ei kuitenkaan kuulunut rakennuksia. Tilalle lienee myöhemmin rakennettu mökki, jossa asuivat ainakin Varinit. Myös Eero Järvelä perheineen lienee asunut siellä vähän aikaa.

1910-luvun lopussa Estlander myi Rajalan tilan Kaarle Heikkilälle (s. 1886 Mouhijärvellä, k. 1921). Myös tämän veli Juho (s. 1873 Mouhijärvellä) omisti Rajalan palstatilaa 1919. He olivat kotoisin Kuolemaistenkulman Heikkilästä. Kaarlen ja Juhon kuoleman jälkeen tila siirtyi heidän veljensä Vihtori Heikkilän (s. 1878 Mouhijärvellä) omistukseen. Muistitiedon mukaan hänen aikanaan Rajalan rakennus oli nykyisellä paikallaan. Syksyllä 1929 talossa asui vuokralla kouluikäisiä lastenkodin lapsia, jotka olivat aloittaneet jo koulunsa Haukijärvellä. Lastenkodin rakennus valmistui seuraavan vuoden alussa. 30-luvun alussa on Rajalan tilalla asunut myös räätäli Mauri Koivisto, joka kuoli 1931. Arvo Koskinen (Kahila), joka ajoi Lehtosen linja-autoa, asui niin ikään Rajalassa 30-luvulla. Vihtori Heikkilä muutti kirjansa 1952 Viljakkalaan.

Vuonna 1938 tehdyllä kauppakirjalla talon ostivat Elli ja Vihtori Mäkelä. Viimeksi siinä asui Ilmari Mäkelä.

Ilmari Mäkelän Munktell-traktori

Ilmari Mäkelän Munktell-traktori, jolla hän teki töitä myös muissa taloissa. Kuvan omistaa Jorma Ala-Maakala.

Lisätietoja