Olemme nyt jo monesti mainitun Peltolan kohdalla. Talo sijaitsee tien vasemmalla puolella. Päärakennus on vuodelta 1936. Tila on aikanaan ollut Kalkunmäkeen kuulunut Tiipiä tai luultavimmin osa siitä. Tiipiän talo oli olemassa jo 1540, kun ensimmäisiä veroluetteloita tehtiin. Tiipiä oli ollut Kalkunmäen Purtun omistuksessa jo pitkältä 1800-luvun puolelta.

Jostain syystä Tiipiän vuokraviljelijä Kaarle Ivar Juhonpoika Laine ei lunastanut sitä itselleen, vaan sen saivat 1916 ostaa Fanny ja Kalle Haukipää. He olivat aiemmin torppareina Viidanojankulmalla Haukipäässä, josta sukunimi tarttui mukaan. Fanny oli syntynyt 1878 Jumesniemessä, hänen vanhempansa olivat myöhemmin torppareina Ihantolan torpassa. Kalle oli syntynyt 1873 Mouhijärvellä, hänen vanhempansa siirtyivät sittemmin torppareiksi Lamminkulman Mäkelään. Fannylla ja Kallella oli lapset

  • Johanna Maria (Hanna), s. 1904, k. 1989,
  • Sulo Vihtori, s. 1908, k. 1941,
  • Katri Matilda (Kaisa), s. 1905, k. 1991,
  • Toini Hellin, s. 1910, k. 1928,
  • Elli Martta, s. 1912, k. 1999 ja
  • Viljo Eemil, s. 1914, k. 2001.

Johanna Maria (Hanna) avioitui Erkki Kanervan kanssa ja asui perheineen Koivulassa. Sulo avioitui Elma Yli-Raukolan kanssa ja asui perheineen Lehtolassa, hän kaatui sodassa 1941. Katri Matilda (Kaisa) oli naimisissa Eino Laaksosen kanssa, perhe asui Kumpulassa. Toini kuoli aivokalvontulehdukseen 1928. Elli ja Viljo asuivat kotitilallaan vanhuusikään saakka, Elli teki ompelutöitä, Viljo suutarinhommia. Invaliditeetistään huolimatta he osallistuivat paikallisiin tapahtumiin. Viljo liikkui pienellä moottoripyörällä, myöhemmin myös ns. kääpiöautolla. Elli oli hyväntuulinen ja auttavainen. Peltolassa oli myös kasvattilapsia.

Peltolan vanhapari eli pitkään, vuoteen 1966. He ehtivät viettää timanttihäitään. Juhlahaastattelussa Hämeenkyrön Sanomissa 1963 he muistelivat, että heidät vihittiin Ihantolassa kauniina kevätpäivänä. Häitä vietettiin kaksi päivää, väki söi, joi sahtia ja tanssi viulupelimannin säestyksellä.

He olivat ympäristönsä kunnioittamia rauhallisia ihmisiä. Kalle Haukipää osallistui yhteisten asioiden hoitoon. Hän tuli valituksi kunnanvaltuustoon ja toimi vuokralautakunnassa, taksoituslautakunnassa, kansakoulun ja lastenkodin johtokunnissa sekä oli kunnallislautakunnan varapuheenjohtaja. Hän toimi myös lautamiehenä. Hän kuului Hämeenkyrön Osuusmeijerin hallitukseen 1910-luvulta alkaen. Peltolassa pidettiin kiertokoulua 1920-luvun alussa. Sinne saivat majoittua myös kiertävät romaniseurueet. Kallen jälkeen Peltolan isännäksi tuli vuonna 1953 Kaisan poika Risto Haukipää, s. 1923, k. 1981. Hänen puolisonsa (vihitty 1945) Mirjam on lähtöisin Ketolasta.

Sodan aikana Peltolassa asuivat kirvulaiset Antero ja Hilja Anttonen perheineen sekä Katri Anttonen ja Helvi Miikkulainen. Sodan jälkeen talossa asui vähän aikaa Jääskeläisen perhe. Oman talonsa valmistumista niin ikään odottanut Laaksosen perhe asui myös Peltolassa.

Fanny ja Kalle Haukipää perheineen

Fanny ja Kalle Haukipää perheineen. Kuvan omistaa Leila Niemenmaa.

Lisätietoja