Kun kuntakokous 1901 teki päätöksen uudesta koulurakennuksesta, valittiin rakennustoimikuntaan Frans Äärilä, Josua Suoja, Viktor Mauri, Viktor Pussi ja Sigrid Richter. Toimikunta laati alla olevat rakennuspiirustukset, jotka kuntakokous hyväksyi. Myöhemmin osoittautui, että rakennusvaiheessa tehtiin vielä joitakin muutoksia, joita kuntakokous käsitteli hyväksyen niistä osan. Ulkorakennuksen tekoon toimikunta sai vapaat kädet, kunhan noudatti sääästäväisyyttä kunnan varojen käytössä. Kuntakokous päätti myös palkata poikien käsityönopettajan, kun koululle oli saatu omat tilat. Käsityökalut ja mallikokoelma päätettiin myös hankkia.

c737947099dbed0d642ae764a06848a9.jpg

Koulun pohjapiirros. Kuva on kuntakokouksen pöytäkirjasta 18.2.1901. Pituusyksikkönä on käytetty syltä (1 syli on joko 1,7 m tai 2,1 m). Lähde: Hämeenkyrön kunnan arkisto

Nuoremmille lapsille pidettiin pientenlastenkoulua viisi tai kuusi viikkoa alkusyksyllä. Sieltä oppilaat siirtyivät varsinaiseen kansakouluun, joka oli neljävuotinen kestäen 32 viikkoa vuodessa. Myös kiertokoulut jatkoivat toimintaansa antaen alkuopetusta. Alkuvuosina oppilaat tulivat kouluun varsin eri-ikäisinä, eikä kaikkien koulutie jatkunut neljää vuotta. Oppivelvollisuuslain tultua voimaan 1921 ja lastenkodin siirryttyä Haukijärvelle tuli ajankohtaiseksi myös alakansakoulun perustaminen. Sen opetusta hoidettiin vuodesta 1932 ensin yläkoulun veistoluokassa niin, että koulua käytiin 18 viikkoa vuodessa. Täysimääräisenä opetus aloitettiin 1934. Uuden 1941 valmistuneen alakoulurakennuksen urakoi Lamminkulmalla asunut Nikolai Mäkelä. Oppivelvollisuuslaki vaati lisäksi kahden jatkoluokan perustamista, oppivelvollisia olivat 7 - 14-vuotiaat.

Koulun asioista teki päätöksiä johtokunta, jonka kokouksissa opettaja toimi sihteerinä. Ensimmäiseen johtokuntaan kuului jäseniä muistakin kylistä. Vuonna 1901 valittiin johtokuntaan Sigrid Richter, Frans Erkkilä, Juho Perttu, Josua Suoja Haukijärveltä ja Parilasta sekä Vihtori Mauri ja Vihtori Pussi Pukarasta. Nykyään Mouhijärveen kuuluva Pukaran kylä kuului vuoteen 1922 Hämeenkyröön. Koulun johtokuntaan on kuulunut pukaralaisia vuoteen 1920 saakka. Edellä mainittujen lisäksi johtokunnan jäseninä ovat tässä esityksessä tarkasteltavana aikana toimineet ainakin seuraavat kyläläiset: Ville Metsäraukola, Gustaf Estlander, Kalle Haukipää, Taavetti Peltoniemi, Kalle Mustajärvi, Emma Metsäraukola, Malakias Mäkelä, Julia Estlander, Samuli Metsäraukola, Martti Erkkilä, Selma Perttu, Kalle Laine, Arvi Heikkinen, Frans Mustasilta, Vihtori Järvelä, Toivo Mäkinen, Kalle Valkama, Väinö Salomäki, Erkki Kanerva, Hugo Kukkola, Urho Leppihalme, Paavo Laine, Oskari Virtanen, Viljo Kukkola, Heikki Rautiainen, Yrjö Punkka, Keijo Ketola, Eino Kopperoinen, Heikki Luukkanen, Reino Toiviainen, Unto Luukkanen ja Salme Salomäki.

Johtokunta erotti alkuaikoina muutamia oppilaita näiden sopimattoman käytöksen tai muun sopeutumattomuuden vuoksi. 30-luvulla johtokunta joutui muistuttamaan joidenkin jatkoluokkalaisten vanhempia näiden oppivelvollisuudesta, oppilaat kun eivät olleet ilmestyneet kouluun. Raha-asioissa tärkeä päättäjä oli kuntakokous, myöhemmin kunnanvaltuusto. Opettajien palkka tuli valtiolta ja kunnalta. Tarkastaja näyttää käyneen koululla vuosittain ja osallistuneen myös johtokunnan kokouksiin varsinkin alkuvuosina. Tarkastaja teki ehdotuksia muun muassa alakoulun perustamisesta ja koulun paloturvallisuuden parantamisesta.

Oppilaita koulussa oli alkuaikoina kauempaakin, esimerkiksi Pukaran kylästä. Mouhijärven puolelta Hahmajärven suunnasta tuli myös oppilaita. Pakkasella oli töissä väkeä, joka oli edelleen kirjoilla aiemmassa asuinkunnassaan. Heidänkin lapsensa kävivät Haukijärven koulua. Johtokunta on muutamaan otteeseen keskustellut ulkokuntalaisten koulumaksuista. Herttualan kylään kuuluneista Mustajärvenkulman taloista on käyty koulua Haukijärvellä. Tunnetuin entisistä koulun oppilaista, Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää asui Suojalla koulua käydessään. Koulupiirit muodostettiin oppivelvollisuuslain mukaan niin, ettei oppilaiden koulumatka ylittänyt viittä kilometriä. Tämä toteutuikin Haukijärven alueella.

Alkuaikoina oppilaat maksoivat lukukausimaksun ja sisäänkirjoittautumismaksun. Vuonna 1899 kuntakokous päätti, että sisäänkirjoitusraha oli lukukaudessa kaksi markkaa talollisilta ja markan torppareilta oppilasta kohden. Köyhiltä ja itsellisiltä ei peritty mitään. Myös kirjat ja vihot olivat aluksi maksullisia. Vuodesta 1908 kaikki koululaiset saivat ilmaiset koulukirjat ja -tarvikkeet, tosin 30-luvulla pula-aikana maksuja taas perittiin. Johtokunta ehdotti tällöin, ettei keneltäkään oppilaalta perittäisi maksua, koska talollisten lapsia ei tuolloin ollut koulussa. Kunnan määräämän äyrirajan takia osa oppilaiden vanhemmista joutui maksun suorittamaan. Vähävaraisimmat tarvitsivat avustusta, jotta lapsilla oli vaatteet ja kengät koulunkäyntiä varten. Näiden avustusten perusteella näyttää siltä, että köyhistäkin mökeistä lähdettiin koulutielle heti koulun aloitettua toimintansa. Koulun vuosikertomuksissa mainitaan neiti Richterin antaneen usein varattomille lapsille vaatteita. Joskus johtokunta joutui miettimään, saavatko jotkut oppilaat kotona riittävästi ruokaa jaksaakseen käydä koulua.

Koulurakennusta remontoitiin useita kertoja. Myös pihaa ja puutarhaa paranneltiin. Vielä 50-luvulla koulun pihaa laitettiin talkoilla parempaan kuntoon. Nämä työt ja tarvikkeiden, kuten halkojen toimittaminen koululle toivat lisäansioita kyläläisille. Opetusvälineitä hankittiin vähitellen. Johtokunta on poikien käsityönopetuksen käynnistyessä 1902 päättänyt hankkia höyläpenkkejä ja muita tarvittavia työvälineitä koululle. Vuonna 1906 on päätetty hankkia voimistelutelineet ja fysikaalinen kalusto. Karttoja ja kemian välineet hankittiin 1909, korkeushyppyteline, punnerruspuut ja nojapuut 1920. Muitakin välineitä tarvittiin. Juoma- ja pesulaite oli vuorossa 1913 ja vuonna 1930 koululle hankittiin paloruisku.

 

 

Lisätietoja