Vaikeat ajat heijastuivat myös koulun toimintaan. Kansalaissodan aikaan koulu oli jonkin aikaa suljettu, mutta näyttäisi aloittaneen toimintansa jo maaliskuussa 1918. Kireä yhteiskunnallinen tilanne vaikutti opettajan ja joidenkin punaista puolta edustaneiden kyläläisten suhteisiin. Vuonna 1917 ei kuusijuhlaa pidetty lainkaan, seuraavana vuonna se pidettiin päiväsaikaan kynttiläpulan vuoksi. Avustusten jakamisessa oli vaikeuksia, koska kaikesta oli pulaa. Oppilaat keräsivät jäkäliä, joita ilmeisesti käytettiin jauhojen lisänä. Pula-aikana 30-luvulla myytiin vähälle käytölle jäänyt radio Sigrid Richterille. Talvisodan aikana koulu oli suljettuna, koska lentokoneita lensi paikkakunnan yli ja ilmahälytyksiä oli usein. Jatkoluokat sentään toimivat, koska oppilaiden katsottiin jo olevan riittävän isoja varomaan vaaraa. Jatkosodan aikana koulu näyttäisi olleen toiminnassa. Tarvikkeista oli pulaa, koululaisten vanhemmat toimittivat ruokatarpeita koulukeittolaan. Polttopuita johtokunta kehotti säästämään.

Lukuvuonna 1918 - 1919 Haukijärven koululaisia vaivasi espanjantauti. Vuosikertomusten mukaan joinakin vuosina taas podettiin erityisen paljon tuhkarokkoa tai tulirokkoa. Myös tuberkuloosi oli yleinen niin koululaisten kuin aikuistenkin keskuudessa. Joitakin koulun oppilaita kuoli kouluaikanaan erilaisiin sairauksiin.

Koulu alkoi sotia edeltävänä aikana elokuun loppupuolella. Tammikuussa kouluun mentiin vasta loppiaisen jälkeen. Alkuaikoina koulu näyttää päättyneen keväällä tutkintoon, jonka sisällöstä ei ole tarkempia tietoja. Huugo Selkeen tutkintotodistus vuodelta 1910 on säilynyt. Myöhemmin koulun aloitus siirtyi syyskuun alkuun. Hiihtoloma tuli käyttöön 30-luvulla ja perunannostoloma sota-aikana.

Pientenlastenkoulussa opiskeltiin raamatunhistoriaa, sisälukua, laskentoa, kirjoitusta, laulua ja leikkiä. Varsinaisen kansakoulun opetusohjelmaan kuuluivat uskonto, äidinkieli, maantieto, historia, laskento (kuuluisa Ojalan laskuoppi oli käytössä ainakin 1910-luvulta lähtien), mittausoppi, luonnontieto, piirrustus, kaunokirjoitus, laulu, voimistelu ja käsityöt.

Koulussa kuljettiin kävellen, suksilla ja pyörällä. Voimistelutunneilla hiihdettiin talvella, syksyllä ja keväällä pelattiin nelimaalia. Kuten edellä mainituista hankinnoista näkyy, myös sisäliikuntavälineitä oli koululla. Koulujenvälisiin hiihtokilpailuihin osallistuttiin jo sota-aikana. Kilpailuissa kunnostautuivat ainakin Esko Eloranta, Veikko Välimäki, Kalevi Raisvuo, Pentti Vesterinen, Jaakko Vuori ja Leo Haukipää. 50-luvulla kilpailutoiminta oli vilkasta.

Koulu oli tärkeä kylälle. Se antoi tarpeellisia tietoja ja taitoja kaikille lapsille. Koulu ohjasi oppilaitaan kulttuuriharrastusten pariin. Koulun kuusi- ja kevätjuhlat olivat koko kylän yhteisiä tilaisuuksia, joissa oppilaiden esitykset olivat vanhemmille mukavaa katsottavaa ja kuultavaa. Koululaiset saivat kuusijuhlassa joululehden ("Joulupukki"-lehti näyttää olleen suosittu) ja usein myös omenan tai namusia.

Vuoden 1943 äitienpäiväjuhlasta on Hämeenkyrön Sanomissa julkaistu seuraava selostus: "Haukijärven koululla vietettiin sunnutaina äitienpäiväjuhlaa, jonka kerholaiset olivat järjestäneet. Tilaisuuteen saapui lähes sata äitiä, jotka kiitollisin mielin kuuntelivat nuorten esittämän ohjelman ja nauttivat monipuolisesta tarjoilusta."

Koululla myös edistettiin raittiusasiaa, toivonliittolainen raittiusseura Voitto oli toiminnassa ainakin 30-luvulla. Sen puheenjohtajana toimi Kerttu Lehtosalo ja sihteerinä Asta Niittymäki. Raittiuskilpakirjoituksiin osallistuttiin 20-luvulta lähtien. Kerttu Lehtosalo toimi Hämeenkyrön Sanomien asiamiehenä kylällä. Koulun käsityötunneilla valmistuneet työt ovat säilyneet monen mukana koko elämän ajan. Sodan jälkeen koulussa oli vireää musiikkitoimintaa Tauno Heikkilän ohjauksessa. Koulusta tehdyt retket avarsivat oppilaiden maailmaa aikana, jolloin matkustelu ei ollut yleistä. Hämeenkyrön Sanomissa on 1945 ilmestynyt mukana olleen kuvaus retkestä Helsinkiin (pdf-muodossa).

Koululla toimi lainakirjasto. Sellainen mainitaan 1917 ilmestyneessä Kyrön Sanomien artikkelissa. Jo 1905 on järjestetty iltamat kirjaston perustamiseksi. Ilmeisesti kyse oli koko kylälle tarkoitetusta toiminnasta. Ei ole tiedossa, jatkuiko kirjaston toiminta keskeytyksettä läpi vuosikymmenten. Vuodesta 1955 lähtien koululla toimi kantakirjaston lainausasema, myöhemmin sivukirjasto. 50-luvulla kirjastonhoitajina toimivat opettaja Uljas Kiurun vaimo ja opettaja Erkki Alasen vaimo Anja. Kirjasto oli avoinna joinakin arki-iltoina. Toiminta loppui 1973, kun kirjastoauto alkoi kiertää kylillä. Koululla oli ilmeisesti 20-luvulta alkaen myös oppilaskirjasto, josta oppilaat saivat lainata kirjoja opittuaan ensin kunnolla lukemaan.

c25659e24cab0d2e3023a363387abede.jpg

Haukijärven sivukirjaston leima 1960-luvulta

Kouluradion kuuntelu tuli ohjelmaan viimeistään 40-luvulla. Tuolloin koulua käyneet muistavat, että opettajat toivat luokkiin omat radionsa. Kolmos- ja nelosluokkalaiset tulivat alakoulun puolelle kuuntelemaan ohjelmaa, joka alkoi klo 10.10. Toisinaan opettaja jätti luokan kuuntelemaan radiota järjestäjän valvonnassa. Järjestäjän piti kirjoittaa taululle sellaisten oppilaiden nimet, jotka eivät olleet hiljaa tunnin aikana. Tästä syntyi joskus kiistaa oppilaiden kesken. Useimmiten merkintöjä ei taululle tullut.

Alkuaikoina oppilaat siirtyivät koulusta työelämään, ensin mahdollisesti kodin töihin, sitten kauemmas. Ennen sotia oppikouluun meno oli harvinaista. Kun omaan pitäjään perustettiin yhteiskoulu 1949, alkoi koulutien jatkaminen yleistyä. Kansanopistot ja erilaiset kurssit tarjosivat mahdollisuuden yleissivistyksen ja kädentaitojen kohentamiseen. Muutama kylältä lähtenyt hankki ammatillisen koulutuksen jo ennen sotaa. Metsänhoitaja, sairaanhoitaja, diakonissa, poliisi ja rakennusmestari olivat sellaisia koulutusta vaativia ammatteja, joissa Haukijärveltä lähteneitä toimi. Osaran maamieskoulu tarjosi maatalousalan koulutusta. Itä-Satakunnan ammattikoulun perustaminen 50-luvun loppupuolella sai monet hankkimaan ammatin koulun kautta.

Lisätietoja