Käännytään nyt Mustalahdesta oikealle Mustajärventielle. Tie on rakennettu vasta 1962, aiemmin kuljettiin viljelystietä pitkin. Ensimmäisenä oikealla on Mustajärven tila, entinen Kourin torppa. 1890-luvulla siellä asuivat torppari Josef Kustaanpoika (s. 1844 Kullaalla, k. 1895), hänen vaimonsa (vihitty 1878) Elina Matintytär (s. 1859 Parilan Peltoniemessä) sekä lapset

  • Aliina Matilda, s. 1879 Mouhijärvellä,
  • Kaarle Josef, s. 1883 Mouhijärvellä,
  • Eero Johannes, s. 1885 Mouhijärvellä,
  • Elias Anshelm, s. 1889 Mouhijärvellä,
  • Martti Leander, s. 1891 Mouhijärvellä ja
  • Taavetti Villiam, s. 1894 Mouhijärvellä.

Leskeksi jäätyään Elina avioitui 1896 Ville Vihtori Kaarlenpoika Koskelon (s. 1866 Tyrväällä) kanssa. Heille syntyivät lapset

  • Elsa Maria, s. 1897 Mouhijärvellä ja
  • Paavo Viktor, s. 1899 Mouhijärvellä.

Perhe muutti 1903 Oriveden Haaviston kylän Eskolan tilalle ja alkoi käyttää Eskolaa sukunimenä. Eero ja Elias kuitenkin käyttivät nimeä Järvinen.

Aliina avioitui 1899 Taavetti Viktor Kaarlenpoika Järvisen (s. 1877, k. 1918 Tammisaaren vankileirillä) kanssa. Heillä oli tyttäret Lyydi Maria (s. 1899) ja Elsa Elviira (s. 1902). Perhe on merkitty rippikirjassa ensin Herttualaan, mahdollisesti he asuivat Mustajärvenkulmalla. Vuosina 1902 - 1904 he asuivat Parilan Vuorenmaassa. Sieltä he muuttivat Orivedelle, missä asuivat itsellisinä Kokkolan kylässä.

Kaarle Josef avioiutui 1906 Maria Tuomaantytär Mikkolan (s. 1878 Orivedellä) kanssa. He asuivat Mäntylinnan tilalla ja käyttivät sukunimeä Eskola.

Uudeksi torppariksi tuli 1903 Karkusta Kaarle Verner Lindegren (s. 1866 Pirkkalassa, k. 1941). Hänen vaimonsa oli Amanda Vilhelmiina (os. Boksberg, s. 1857 Karkussa). Heillä oli poika Tuure (s. 1898 Karkussa). Perheeseen kuului myös poika Amandan ensimmäisestä avioliitosta Väinö Emil Einola (s. 1889 Pirkkalassa, k. 1914). Hän avioitui 1909 Emma Ojaniemen kanssa. Amandan kuoleman jälkeen Kaarle Lindegren avioitui uudestaan 1914. Toinen puoliso oli leski ja hänenkin nimensä oli Amanda (os. Grönfors, ent. Salmi, s. 1869 Kullaalla, k. 1945). Amandalla oli ensimmäisestä avioliitostaan poika Kalle (s. 1902 Mouhijärvellä).

Tuure Lindegren avioitui 1925 Kuotilasta kotoisin olleen Aina Vuorenmaan (s. 1901) kanssa. Kallen puoliso oli Sylvi Lydia (s. 1904). Kalle ja Tuure muuttivat Helsingin seudulle. Kalle käytti myöhemmin sukunimeä Salmi ja Tuure sukunimeä Lohikivi. Tuure Lohikiven muistelmat ovat säilyneet. Niiden mukaan Mustajärven torpasta piti tehdä taksvärkkiä kaksi päivää viikossa miehen ja hevosen kanssa. Lisäksi tehtiin kuusi apupäivää kesäaikaan. Taksvärkin määrää hän piti kohtuullisena senaikaiseksi. Hän kertoo lisäksi, että torppa siirtyi myöhemmin Mouhijärven kunnan omistukseen. Kunta ja Kaarle Lindegren sopivat, että Lindegrenit muuttavat pois torpasta 10 000 markan korvausta vastaan. Muutto lienee tapahtunut vuoden 1919 aikoihin. Lindegrenit ostivat Herttualan Uusimäen 20-luvun alussa.

Kunta erotti Mustajärven omaksi tilakseen 1918. Silloin se jäi kunnan omistukseen. Vuoden 1920 maataloustiedustelun mukaan Mustajärvi oli insinööri Fredrik Reinholmin omistuksessa ja sen haltijana oli Oskari Huida. Tilalla asui jossain vaiheessa myös Eskolan perhe.

Tilan osti 1924 Väinö Suni (s. 1901 Tampereella, k. 1964 Tampereella). Myös hänen sisarensa Jenny (s. 1899 Tampereella) asui talossa. He tulivat  Viljakkalasta. Väinö Suni ja Sylvi Kallioniemi avioituivat 1925. Jenny Suni muutti Peltosaloon. Väinöllä ja Sylvillä oli lapset

  • Leila, s. 1926 Mouhijärvellä, k. 2010 Tampereella,
  • Kalevi, s. 1928 Mouhijärvellä,
  • Aulis, s. 1930 Mouhijärvellä,
  • Ritva, s. 1935 Mouhijärvellä,
  • Pentti, s. 1941 Tampereella,
  • Heikki s. 1941 Tampereella ja
  • Marja, s. 1944 Tampereella.

Pentti ja Heikki ovat kaksoset. Leila avioitui Kaarlo Lemmetyn (s. 1924 Valkjärvellä, k. 2000 Tampereella) kanssa. Aulis avioitui Marja Laineen kanssa.

Sunit muuttivat Tampereelle 30-luvun lopussa. Sinne he rakensivat talon Mustajärven päässä olleen myllyn hirsistä. Myllyrakennus oli ollut Sunin, Kallioniemen ja Hillun yhteinen. Kerrotaan, että myllyllä tehtiin keväisin päreitä. Yhden kevään päremäärä oli 75 syltä.

Sunit myivät tilan valtiolle 1956. Vähän aikaa siellä asui vuokralla Pihlajan perhe. Valtiolta tilan ostivat Erkki ja Kaarina Hanhilahti. Osia tilasta lohkottiin myös Aholaan ja Mustalahteen. Tila on edelleen Hanhilahden suvulla.

Mustajärven talo

Mustajärven talo. Kuva kuuluu Jorma Ala-Maakalan kokoelmiin.

Lisätietoja