Seuraava talo Viidanojantien oikella puolella on Yliviidanoja (aiemmin tie kulki pihan läpi, päärakennuksen toiselta puolelta). Yliviidanoja (Yli-Viidanoja) on ollut Yliraukolan torppa, joka on perustettu 1784 ja itsenäistynyt jo 1907. Siellä asuivat vuosisadan vaihteessa torppari Nikodemus Antinpoika (s. 1828, k. 1906), hänen vaimonsa Amanda Karoliina Heikintytär (s. 1843, k. 1903) ja heidän tyttärensä Amanda Aliina (s. 1881). Nikodemus Yliviidanoja oli lähtöisin Kaipiosta, jossa hän oli syntynyt Tuomiston itsellisperheeseen. Vaimo Amanda oli Yliviidanojan edellisen torpparin tytär. Nikodemuksen ja Amandan toinen tytär, Matilda Vilhelmiina (s. 1867) oli avioitunut 1887 ja muuttanut 1890 miehensä Viktor Matinpojan (s. 1859 Porissa, k. 1891 Mouhijärvellä) kanssa Mouhijärvelle. Tämän kuoleman jälkeen Matilda avioitui August Hemmingin (s. 1873 Pirkkalassa) kanssa. Perhe asui Mouhijärvellä, Ikaalisissa, Pirkkalassa ja Tampereella. Amanda Aliina avioitui 1903 Kaarle Edvard Kaarlenpoika Ojalan kanssa. Tämä oli Suoniemeltä, jonne myös Amanda muutti.

Vuoden 1904 kastettujen luettelossa mainitaan torppari Frans Fabian Yliviidanoja (s. 1875 Suoniemellä, k. 1930), joka vaimonsa Ida Sofian (os. Laine, s. 1876 Kullaalla, k. 1941) kanssa on saanut Frans Väinö-nimisen pojan. Tämä kuitenkin kuoli muutaman viikon ikäisenä. Perhe käytti  sukunimeä Mäkinen. He muuttivat 1903 Suoniemeltä Hämeenkyröön. He ostivat Yliviidanojan 1907 tehdyllä kauppakirjalla. Perheessä oli lapset

  • Ida, s. 1900 Suoniemellä, k. 1967,
  • Anna Olga, s. 1902 Suoniemellä, k. 1979,
  • Frans Väinö, s. 1904, k. 1904,
  • Aina Maria, s. 1905, k. 1984,
  • Fanny Matilda, s. 1908, k. 1911,
  • Frans Mikael (Mikko), s. 1910, k. 1968,
  • Vihtori Matias (Matti), s. 1913, k. 1934,
  • Fanni Matilda, s. 1915, k. 1995,
  • Väinö Ilmari, s. 1918, k. 1971 ja
  • Emil, s. 1920 , k. 1979

Ida avioitui Väinö Rajalan kanssa ja asui jonkin aikaa Rajalassa, Anna Olga oli naimisissa Aleksi Koiviston kanssa ja Aina Maria Lauri Niemen kanssa. Mikko asui vaimonsa (kuulutettu 1939) Helvin (os. Kaipila, s. 1919, k. 2004) kanssa Heinijärvellä Marttilan talossa. Helvi oli Lempi Selkeen sisar. Mikko toimi myös poikien käsityönopettajana kansakoulussa 1930-luvulla. Matti kuoli varusmiesaikana keuhkokuumeeseen Lahden sotilassairaalassa. Fanni avioitui Tuomas Luukkasen kanssa ja perhe asui Tiensivun tilalla. Väinö asui kotitilallaan vaimonsa Ailin (os. Jokinen, s. 1923, k. 2010) ja lastensa kanssa. Emil avioitui Sirkka Jääskeläisen kanssa ja he muuttivat Ulvilaan. Väinöllä ja Eemelillä oli sodan jälkeen kenttäsirkkeli, jolla he kiersivät sahaamassa lähiseudulla.

Vuonna 1910 talossa oli viljelyssä 6,85 hehtaaria peltoa. Yksi hevonen, neljä lehmää ja niittokone mainitaan myös maanviljelystiedustelussa. Frans Mäkinen valittiin taksoituslautakuntaan 1918. Yliviidanojalla toimi kiertokoulu 1920-luvulla. Sodan jälkeen talossa asui vähän aikaa Heikki Halosen perhe, joka odotti oman talonsa valmistumista.

Talo on edelleen suvun hallussa.

Mäkiset

Frans Fabian ja Ida Sofia Yliviidanoja (Mäkinen)

Lisätietoja