Blogi
Kuolleeksi julistettuja kyläläisiä (blogi)
Tämänkertainen aihe on hiukan surullinen. Joskus ihminen katoaa eikä hänen kohtalostaan saada mitään tietoa katoamisen jälkeen. Nykyisin jäljitysmahdollisuudet ovat parempia kuin sata vuotta sitten. Jos henkilöstä ei saada mitään tietoa pitkään aikaan, hänet voidaan julistaa kuolleeksi. Menettely voi olla tarpeen esimerkiksi perinnönjakoon liittyen. Suomen Sukututkimusseuran jäsensivuilla on kuolleeksijulistamishakemuksista koottu tietokanta. Sieltä löytyy kolme entistä kyläläistä.
Kalle Anselm Kukkolan kuolleeksi julistamista on haettu 1934. Hänen äitinsä kuoli silloin, joten hakemus liittyy todennäköisesti perinnönjakoon. Kalle Justinus Mäkisen ja Matti Nestor Koiviston kuolleeksi julistamista on haettu samalla päivämäärällä 1940, mikä saa ajattelemaan sota-aikaa. Kumpikin tosin oli 1800-luvun puolella syntynyt.
Kaikki edellä mainitut katosivat vuoden 1918 sodan yhteydessä. Todennäköisesti kaikki kuolivat silloin. Ketään kyläläistä ei tuntuisi hävinneen Amerikan mantereelle tai Venäjälle. On tosin mahdollista, että heitä on julistettu kuolleeksi viranomaisten toimesta silloin, kun on kulunut 90 vuotta heidän syntymästään. Useimpien kohdalla se tarkoittaisi 1970-lukua. Niin pitkälle ei alussa mainittu tietokanta taida yltää.
Tupa, kamari, pakari ja eteinen (blogi)
Viime vuosisadan alussa perustettiin kuntiin vuokralautakuntia, joiden tehtävänä oli sovitella talollisten ja maanvuokraajien välisiä riitoja. Vuokralautakunta teki myös katselmuksia torpissa. Vuonna 1911 pyysi Alaviidanojan torppari Kaarle Siren vuokralautakuntaa pitämään torpassa katselmuksen, koska tulokatselmusta ei ollut pidetty. Mitään riita-asiaa ei siis näyttänyt olevan. On tietysti mahdollista, että Kaarle Yliraukolalla oli myyntiaikeita Alaviidanojan suhteen ja torpparikin oli niistä tietoinen. Katselmuksesta tehtyyn pöytäkirjaan on kirjattu hyvin tarkat tiedot torpan rakennuksista, jopa kouluarvosanoin(?) arvioituina. Niinpä saamme tietää, millainen Alaviidanojan asuinrakennus silloin oli.
"Asuinrakennus 18,5 m pitkä, 6 m leveä, 3 m korkea, sisältää tuvan, kamarin, pakarin ja eteisen. Kauttaaltaan maassa kiinni permanto multapenkillä kunto huono (2). Seinät kolme hirsikertaa alhaalla lahonnut. Päädyt hirsistä, vesikatto vuoliaisten varassa veistoruoteilla ja päreillä katettu, nykynen kunto välttävä (5). Välikatto päällystetty sammalkerroksella. Sisäkatto tehty kamarissa uusista höylätyistä laudoista kunto tyydyttävä (7). Muissa huoneissa vanha ja mustunut, eteinen katoton sekä avonainen ilman ovia, kunto välttävä (5).
Lattiat kaikissa huoneissa puolentoista tuuman laudoista, kamarissa höylätty, kunto tyydyttävä (7), muissa kulunut, oksat korkeella, kunto välttävä (6). Sisäseinät kaikissa huoneissa päällystämättömät. Akkunat kaikki yksinkertaiset maalaamattomat, kunto välttävä (6). Ovet kamarin uusi, tyydyttävä (7), pakarin ja tuvan vanhat, välttävä (6). Tulisijat tiilistä, kamarin uusi, kunto tyydyttävä (8), pakarin leivinuuni sekä hella, kunto tyydyttävä (7), tuvan muuri tyydyttävässä käyttökunnossa."
Ainakin asuinrakennus oli torpparin oma. Alkuun on nimittäin merkitty a-kohdaksi torpparin omat rakennukset. Muita kohtia ei luettelosta löydy, joten mahdollisesti kaikki rakennukset olivat Kaarle Sirenin tai sitten b-kohta on jäänyt merkitsemättä. Kaarle Siren perheineen muutti torpasta jo seuraavana vuonna. Emme tiedä, miten pitkään asuinrakennus palveli seuraavia asukkaita.
Vielä yksi siirtolaistarina (blogi)
Jatketaan vielä hiukan siirtolaisiksi lähteneistä. Jeremias Evertinpoika syntyi Vuorenmaan torpassa 1887. Hän varttui Parilassa, josta lähti rengiksi Vesajärven Saukolle 1903. Eri taloissa renkinä oltuaan hänkin päätyi Amerikan maille. Huhtikuussa 1910 hän matkusti Cloquetiin Minnesotaan. Tuossa vaiheessa hän oli ottanut käyttöön sukunimen Mäkinen.
Emme tiedä, mitä hän työkseen teki, mutta ilmeisesti hän onnistui säästämään jonkun verran rahaa. Salomon Ilmosen Amerikansuomalaisten historia-kirjassa hän kertoo ryhtyneensä opiskelemaan 1913. Luultavasti hän kävi ensin jotain yleissivistävää koulua, sillä synnyinmaassa opinnot taisivat rajoittua kiertokouluun. 1917 hän siirtyi opiskelemaan University of Illinois, Dental Surgery-nimiseen oppilaitokseen, josta valmistui hammaslääkäriksi 1923.
Hän ryhtyi hammaslääkäriksi Waukeganin kaupunkiin, missä pitikin sitten yksityispraktiikkaa pitkään. Hän avioitui 20-luvulla, ilmeisesti valmistumisensa jälkeen. Puolison nimi oli Helmi (s. 1899, k. 1988 Illinoisissa). Heillä oli kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Sukunimi lyheni ensin muotoon Maki, josta pian tuli Mckay tai Mackey. USA:n kansalaisuuden Jeremias otti jo 1915. Hän kuoli Waukeganissa 1976.
Jeremias Mäkisestä-Mackeystä löytyy Yhdysvalloista suhteellisen paljon tietoa. Vaikka joissakin lähteissä on syntymävuoden suhteen hiukan heittoa, voi silti luottaa siihen, että sama henkilö on kyseessä. Olisi kiinnostavaa tietää, kävikö hän myöhemmän elämänsä aikana Suomessa ja Haukijärvellä. Jos joku muistaa amerikkalaisen hammaslääkärin poikenneen kylässä, kertokoon ihmeessä vieraasta meille muillekin.
Kalle Silta - Haukijärveltä kotoisin? (blogi)
Monet nuoret ihmiset muuttivat Haukijärveltä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1900-luvun alussa. Olen pyrkinyt selvittämään heidän vaiheitaan uudella mantereella sikäli kuin se verkkolähteitä käyttäen on ollut mahdollista. Pääosa sikäläisistä tietokannoista on maksullisia, mutta onneksi ne tarjoavat joskus mainosluonteisesti myös ilmaisia käyttömahdollisuuksia.
Haukijärveltä siirtolaisiksi lähteneissä on muutamia, joista en ole löytänyt mitään tietoa Amerikan mantereelta. Tällaisia ovat esimerkiksi Koiviston veljekset Taavetti ja Kalle sekä Taavetti Huhtala. Heidän kohdallaan ongelmana on yleinen nimi. Tiedän, että Intolan alueella nykyisessä Thunder Bayssa asui Kalle Koivisto. Mutta oliko hän oikea Kalle, sitä en ole pystynyt selvittämään. Oudolta sen sijaan tuntuu, ettei Kaarle Tonttilasta löydy mitään.
Myös Kaarle Mustasilta tuntuisi katoavan Kanadaan saavuttuaan. Monet muuttivat pitemmän suomalaisen sukunimensä paremmin englanninkieleen sopivaksi. Niinpä etsin joskus pelkällä sukunimellä Silta. Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta löytyikin tietoa Kalle Sillasta, joka on melkein oikea. Hänen syntymäajakseen on merkitty 11.8.1884, kun Kaarle Mustasilta syntyi täsmälleen vuotta aiemmin. Pientä heittoa näissä ulkomaisissa tiedoissa usein on, mutta Kaarle Sillan kohdalla on toinenkin eroavaisuus. Avioliittotodistuksessa mainitaan vanhempien nimet. Isän (William Silta) nimi on oikein, mutta Kaarle Mustasillan äidin nimi ei ollut Mary Luoma niinkuin todistus väitää. Niinpä jäljelle jää epäilys. Onko kyseessä vieraalla kielellä toimineen virkailijan väärinymmärrys vai kokonaan eri henkilö?
Kyläläisiä töissä Pitkäniemen sairaalassa (blogi)
Pari viikkoa sitten kyselin vanhasta valokuvasta, jossa voisi olla Pitkäniemen sairaalassa työssä olleita. Katsoin sen jälkeen hiukan tarkemmin, ketkä siellä ovat työskennelleet. Sairaalahan aloitti toimintansa 1890-luvun loppupuolella. Näyttää kuitenkin siltä, ettei siellä ollut yhtään haukijärveläistä töissä vuoteen 1900 mennessä. Sen jälkeiseltä ajalta digitoituja lähteitä on käytettävissä niukemmin, vain vuosien 1905, 1910, 1915 ja 1920 henkikirjat. Väliin jäävinä vuosina sairaalassa on voinut työskennellä useampiakin kyläläisiä. Vasta aloittanut sairaala tarvitsi työvoimaa ja mahdollisesti myös koulutti väkensä.
Vuoden 1905 henkikirjasta löytyy Pitkäniemestä yksi entinen kyläläinen. Hän oli Kaarle Fulgentin Mäkelä, joka toimi siellä nuorempana hoitajana. Viiden vuoden kuluttua oli Kaarle Mäkelä jo muuttanut Amerikkaan, mutta Olga Peltomäki oli tullut hoitajaksi. Fanny Matilda Mustajärvi työskenteli pesijättärenä. Vuosina 1915 ja 1920 sairaalan henkilökuntaan kuuluneet entiset kyläläiset tulivatkin jo aiemmassa tekstissä luetelluiksi lukuunottamatta Aina Sofia Mustajärveä, joka työskenteli 1920 pesijättärenä.
Olisiko mahdollista, että kuvassa olisivat mukana Mustajärven sisarukset tai toinen heistä? Kuvassa vasemmalla oleva nainen muistuttaa jossain määrin Fanny Mustajärveä. Ihan mahdottomana en pitäisi sitäkään, että keskimmäinen olisi Aina Mustajärvi, mutta yhdennäköisyys ei ole kovin selvä.