Yleisradiolähetykset alkoivat 1920-luvulla. Radiovastaanotin toimi joko verkkovirralla tai akulla. Jossain vaiheessa 1930-luvulla on Peltolassa ollut työväenyhdistyksen omistama radio, jota sai käydä kuuntelemassa pientä maksua vastaan. Tarina ei kerro maksullisten lähetysten suosiosta. Myös koululla oli radio 1930-luvun alussa, se tosin myytiin pula-aikana pois. Kun Toivo Mäkinen muutti 1937 Tampereelle, hän myi radionsa huutokaupassa. Radionkuuntelu yleistyi erityisesti sota-aikana. Hämeenkyrön Sanomien mukaan Hämeenkyrössä oli 1947 kaikkiaan 1169 radiolupaa.

Myös vedettävät gramofonit yleistyivät 30-luvulla. Erityisen suosittuja ne olivat sota-aikana, kun tanssien järjestäminen oli kiellettyä. Nuoriso kokoontui johonkin tupaan tanssimaan äänilevyjen tahdissa. Vihtori Lehtinen omisti gramofonin, samoin Sillanpäässä oli sellainen. Kun Sillanpäässä ei sota-aikana useinkaan ollut isäntäväkeä paikalla, kokoontui sinne nuorisoa tanssimaan. Valssin askeleet sävelmän "Pohjolan yössä kerran" (varsinaiselta nimeltään "Tunturisatu") tahtiin ovat jääneet tuon ajan nuorten mieleen.

Säännölliset televisiolähetykset alkoivat 50-luvun lopussa. Lähetykset alkoivat näkyä Haukijärvellä viimeistään 60-luvun alussa. Ensimmäiseksi vastaanottimen hankkineet kutsuivat usein naapuritkin katsomaan ohjelmia. Parilan Mäkelään (Rajalaan) kokoontui kyläläisiä televisiota katselemaan, samoin Sillanpäässä käytiin seuraamassa erityisesti lastenohjelmia.

Lisätietoja