Kun aivan kaikkea ei enää valmistettu kotona, ostettu oman kylän käsityöläisiltä tai kaupungista, alettiin kyliinkin perustaa kauppoja. Ne olivat pieniä, toisinaan tavarat mahtuivat muutamalle hyllylle talon pirttiin tai kamariin.

Haukijärven ensimmäisiä kauppiaita olivat luultavasti Frans ja Miina Sillanpää, jotka pitivät kauppaa nykyisessä Vuoren talossa vuosina 1900 - 1905. Seuraava kauppias oli torpparin leski Fiina Jokela, joka piti maakauppaa Pertulla vuosina 1908 - 1910. Vuosisadan ensimmäisellä kymmenluvulla aloitti myös Kristian Malinen, jonka kauppa sijaitsi Hämeenkyrön historia -teoksen mukaan niinikään Parilassa. Malisen kauppa jatkoi vielä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Muitakin pienempää kaupankäyntiä harjoittaneita kylässä lienee ollut. Ainakin Malakias Mäkelä mainitaan jossakin 1910-luvun lähteessä kauppiaana.

Seuraavat kaupat toimivat Juho Heinosella Heinoonkylässä ja seppä Jokisen talossa. Juho Heinonen aloitti kaupanpidon 1925 toiminimellä Kauppahuone Juho Heinonen. Hänen jälkeensä kaupan toimintaa jatkoi vävy Arvo Laine aina toiseen maailmansotaan saakka. Jokisen talossa toiminut kauppa ajoittunee 1930-luvulle. Vikmanin kauppa, jonka haaraliike Jokisella toimi, lopetti Herttualassa 1935. Viimeistään silloin loppui kauppa myös Jokisen talossa. 20-luvun puolivälissä Parilassa toimi myös WSOY:n kirjamyynti, jota hoiti Otto Söderling. Tämä loppui kuitenkin pian, koska Söderling muutti pois.

Sodan jälkeen kaupan perusti Atte Rekonen. Hän myi kiinteistön muutaman vuoden kuluttua Osuusliike Omalle, joka jatkoi kaupanpitoa. Nyt myymälä oli jo isompi. Kuusikymmenluvun alussa Martti Pakarinen perusti kauppansa uuden Häijääntien ja Haukijärventien risteykseen. Liiketoimintaa siinä jatkoi Irma Riekko. Nykyisin kylällä ei toimi yhtään kauppaa.

Kaikki suunnitellut kaupat eivät toteutuneet. Hämeenkyrön Osuuskaupalla oli sodan jälkeen tarkoitus perustaa kauppa Viidanojantien risteykseen, mutta jostain syystä hanke peruuntui. Kerrotaan, että samoihin aikoihin joku suunnitteli kauppaa Suojan lähelle. Sitäkään ei koskaan perustettu.

Kuusikymmentäluvulta alkaen myymäläautot kiersivät kylällä. Myös ne ovat lopettaneet toimintansa.

e7249995ae19c6c844ed16c48d4cede2.jpg

 

Kioski

Kylässä toimi 50-luvulla kesäisin kioski. Se aloitti toimintansa Hillun maalla Kanervalle vievän tien varressa. Kioski kuului Aulis Sunille, joka oli ostanut rakennuksen Pinsiöstä ja siirtänyt sen Haukijärvelle. Kioskin valikoimiin kuului juomia, lakritsaa ja tupakkaa. Juomat pidettiin viileässä Kanervan kellarissa. Apuna kioskin hoidossa toimi Reino Syrjälä.

Aulis Suni myi kioskin Jalmari Haloselle, joka laajensi sitä ja siirsi sen Virtasen maalle lähelle kauppaa. Valikoimiin kuului nyt myös jäätelö, jota varten talvella piti varastoida jäitä. Jalmari Halonen toimi myös veikkausasiamiehenä vuoteen 1954, jolloin asiointi siirtyi kaupalle. Kioskin osti myöhemmin Bertta Virtanen, joka jatkoi sen toimintaa joitakin vuosia.

Kulkukauppiaita

Kaupankäyntiä harjoittivat vanhoina aikoina myös kulkukauppiaat. Heidän kauppatavaransa kulkivat mukana kantamalla, polkupyörässä, hevosen vetäminä tai joskus jopa autokyydillä. Myytävä tavara oli joko vaatteita tai erilaisia pikkutarvikkeita napeista alkaen. Haukijärvelläkin aikoinaan kulkeneista kauppiaista muistetaan vielä Olga Olin, joka sittemmin perusti vaatetusliikkeen Kyröskoskelle, Ihantola, Avola, Otto Arvo Vikman, joka myöhemmin perusti sekatavarakaupan Herttualaan, Lauri Nieminen ja Paavo Järvinen Herttualasta sekä Eero Metsä Sirkkalasta. Myös karjalaiset Muolaan savenvalajat kulkivat myymässä kivivateja. Matti Houhala Suodenniemeltä kulki ostaen lumppuja ja lehmien häntäjouhia. Kiertelevät romaniseurueet harjoittivat myös kaupankäyntiä paikallisten asukkaiden kanssa.

Joitakin kulkukauppiaita, esimerkiksi Viidanojankulman Rajalassa asunut Topias Pirhonen, kiersi vielä 50-luvulla. Perinteinen kulkukauppa oli tuolloin kuitenkin jo loppumassa. Kiertävät kauppiaat alkoivat liikkua autolla eivätkä enää yöpyneet taloissa.

Huutokauppoja

Kun joku kuoli tai talosta muutettiin pois, oli tapana pitää huutokauppa. Omaisuuden myynti huutokaupassa helpotti perinnön jakamista perillisten kesken. Tilaisuudet olivat hyvin suosittuja, kuten seppä Jokisen kuoleman jälkeen pidetystä huutokaupasta otettu kuva kertoo. Meklarin tehtävänä oli saada yleisö hyvälle tuulelle, jotta huutaminen lähti käyntiin. Ainakin Erkki Kanervan muistetaan toimineen meklarina Haukijärvellä.

Alla muutamia kuvia huutokauppapöytäkirjoista. Nämä huutokaupat on pidetty 20-, 30- ja 40-luvuilla.

huutokauppa3

huutokauppa4

 

huutokaupat 0002

 

huutokaupat 0001

Lisätietoja