Muistan, kuinka tyytyväinen olin, kun sain Turun maakunta-arkistossa selattavakseni pahvikortit Hämeenkyrön tilojen lainhuudoista vuoteen 1931 asti. Kortit taisivat olla parissa laatikossa, tilat aakkosjärjestyksessä, ei kylittäin. Tuntikausia niitä silloin selasin ja tein muistiinpanoja. No, sittemmin kortit on digitoitu Kansallisarkiston sivuille, ja olen näissä teksteissäkin niihin joskus viitannut. Digitoinnista jäivät vahingossa pois tilat, joiden nimi alkaa kirjaimilla S - Ä. Nyt tämäkin on korjattu. Valitettavasti korttien uudelleenkuvauksessa hakemisto Digihakemiston puolella meni aika tavalla sekaisin. Olen parhaillaan korjaamassa sitä Haukijärven ja Herttualan kohdalta, mutta korjaus on vielä hiukan kesken. Jos siis päätät etsiä tilaa hakemiston kautta, katso lokakuussa 2025 korjattuja nimiä. Aakkosten alkupää on kunnossa, edellä sanottu koskee kirjaimilla M - Ä alkavia tilannimiä.
Katsotaan esimerkkinä Parilan Peltoniemen lainhuutoja. Ensimmäinen kortti kertoo, että Taavetti Peltoniemi sai tilaan ensimmäisen lainhuudon 1909. Pykäläkin näkyy, 34, ja sivunumero 2572. Muut lainhuudot tulivat 1910. Kortteja on pari muutakin, talvikäräjiltä 1926 Taavetti ja Aleksiina Savelalle ja saman vuoden syyskäräjiltä Iivari ja Lydia Kalliolle. Kun pykälät ja sivut on tiedossa, voi etsiä varsinaisen asiakirjan esille. Useimmat ovat vain paperisina arkistoissa, joista toki saa pyytämällä kopiot sähköpostiin. Vähän vanhempia on digitoitu verkkoon. Esimerkiksi tuo Taavetti Peltoniemen 1909 saama lainhuuto löytyy tästä. Ensimmäisen lainhuudon asiakirjaan on yleensä kopioitu kauppakirja, joskus muutakin. Kauppakirja löytyy tästäkin.
Kuka näistä on kiinnostunut, höperön paikallishistoriaharrastelijan lisäksi? Ainakin sukututkijat. Jo pelkkä kortisto saattaa kertoa sukutilan sukupolvenvaihdoksista. Kauppakirjassa voi olla mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ehkä antoisinta kuitenkin on päästä alkuperäisen asiakirjan äärelle. Siellä voi usein olla kiinnostavia virkatodistuksia mukana. Nykyisin näyttää liikkeellä olevan myös tilahistoriaa etsiviä. Eipä Haukijärvelläkään enää monessa talossa ole samaa sukua kuin 1931. Ehkä on kiinnostavaa tietää, ketkä ovat kotitilalla asuneet. Mutta miten sitten vuoden 1931 jälkeen? Kyllä sieltäkin on digitoidut lainhuutorekisterikortit, mutta niitä ei vielä ole verkossa. Kansallisarkiston toimipisteissä niitä on mahdollista tutkia. Ne puolestaan yltävät vuoteen 1993.