Blogi

Sivuston galleriassa on nyt uusi albumi, Sodissa 1939 - 1945 kaatuneet. Siellä on kuvat talvisodassa kaatuneista. Vain Sulo Lehtisen valokuva puuttuu kokoelmasta. Sitä ei ollut lähteenä käytetyssä kirjassa Vapautemme hinta - sodan 1939-1940 sankarivainajat. Jatkosodassa kaatuneista on vain muutamia kuvia, jotka ovat olleet galleriassa jo aiemmin. Ne ovat peräisin haukijärveläisten kokoelmista. Olisi hyvä saada mukaan kaikkien sodissa kaatuneiden kyläläisten kuvat. Jos sinulla siis on tällaisia kuvia tai tiedät henkilön, jolla kuva kaatuneesta voisi olla, ota yhteyttä:

 Lue lisää...

 

Tulin selanneeksi vanhoja tallennuksia lehdistä. Niitä on sekä paperille tulostettuina että sähköisessä muodossa. Huomasin, että joukossa oli aika monen sodassa kaatuneen kuolinilmoitus. Yritän jatkossa käydä ne huolella läpi. Jos niistä saa kattavan kokoelman, ne voisi liittää edellä mainittuun albumiin. Tähänkin kaivataan hiukan lukijoiden apua. Aiemmin monet leikkasivat kuolinilmoituksia lehdistä. Kyse ei tarvinnut olla sukulaisesta, myös naapurin tai kyläläisen ilmoitus laitettiin talteen. Löytyykö sinulta nippu vanhoja kuolinilmoituksia? Muidenkin kyläläisten kuolinilmoituksista voisi saada ainakin blogitekstin verran asiaa. Niiden muuttumista vuosien varrella voisi tarkastella, samoin tavallisesta poikkeavia ilmoituksia ja  lasten kuolinilmoituksia. Yhteydenottoja toivotaan yllä olevaan osoitteeseen.

Kuolinilmoituksista hautakiviin. Facebook-ryhmästä Suomen kirkkoja ja hautausmaita olen löytänyt kuvan useamman entisen kyläläisen hautakivestä. Pidän niitä suhteellisen luotettavina lähteinä, ja olenkin yleensä lisännyt kuvien tiedot, lähinnä kuolinajan, sivustolle. Ongelmaksi muodostui Vatialan hautausmaalla ikuistettu Toivo Einari ja Helmi Maria Heleniuksen hautakivi. Olen melko vakuuttunut siitä, että Helmi Maria Helenius asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan Haukijärvellä. Ennen avioliittoaan hän oli Helmi Maria Keskinen. Haukijärven Helmi Keskinen syntyi muistitiedon mukaan 1912 mahdollisesti Hämeenlinnassa. Koulun matrikkelista syntymävuosi on jäänyt pois, mutta päivä ja kuukausi (31.3) ovat samat kuin hautakivessä. Henkikirjassa Haukijärvellä on syntymävuosi 1911. Helmi muutti Haukijärveltä Tampereelle 1931. Toisaalta tiedetään, että Helmi Maria Keskinen ja Toivo Einari Helenius avioituivat 1936 Tampereella. Tampereen poliisilaitoksen osoitekortti vahvistaa Toivo Heleniuksen vaimon Helmi Marian syntymäajaksi 31.3.1911 ja syntymäpaikaksi Hämeenlinnan. Riittävä näyttö?

Palaan viime kerralla mainittuun karjantarkastustoimintaan (myöh. karjantarkkailu). Koulutuksen saaneita tarkastuskarjakoita on liikkunut Haukijärvellä erityisesti sodan jälkeisenä aikana, ja ainakin yksi heistä, Liisa Jaakkola, myös asui Haukijärvellä. Mukanaan tarkastuskarjakolla oli suhteelisen painava mittalaitteisto, jolla määritettiin maidon rasvaprosentti. Hän yöpyi taloissa ja sai hevoskyydiin seuraavaan taloon. Hänen kerran kuukaudessa tapahtunut vierailunsa saattoi tuntua talonväestä hiukan jännittävältä, kertoivathan mittaustulokset karjanhoidon onnistumisesta. Tulokset merkittiin tarkkailukirjaan.

Lue lisää...

Lue lisää...

Kuvat Kaija Valkama

Hämeenkyrön ensimmäinen karjantarkastusyhdistys lienee perustettu 1910-luvun alkupuolella. Sen ensimmäinen (tai ensimmäisiä) tarkastuskarjakko oli Saima Salovius (s. 1884 Orivedellä), joka toimi melko pitkään kunnassa. Ei ole tiedossa kävikö hän Haukijärvellä. Jos kävi, niin todennäköisesti Pakkasella. 20-luvun alkupuolella kunnassa oli jo useampia yhdistyksiä, joista Hämeenkyrön Läntinen Karjantarkastusydisitys kattoi Haukijärven alueen. Sen tarkastuskarjakoksi valittiin 1924 Eila Utriainen Pielisjärveltä. Tämä oli aloittanut karjanhoitoharjoittelijana vuonna 1916. Muita todennäköisesti läntisessä piirissä 20- ja 30-luvuilla toimineita olivat Jenni Ojanperä ja Impi Harju. Jälkimmäinen oli aloittanut opinnot 1918. Hämeenkyröstä hän siirtyi Juupajoelle. Jenny Ojanperä valmistui karjakkokurssilta 1929.

Sotiin asti enemmistö haukijärveläistiloista oli suhteellisen pieniä, hiljattain itsenäistyneitä torppia. Vuoden 1930 maatalouslaskennan perusteella oli koko laajan kylän alueella 16 tilaa, joissa lehmiä oli viisi tai enemmän. Yli kymmenen lehmää taisi olla vain Pakkasella. Luvuista puuttuu tuohon aikaan Haukijärvelle siirtynyt lastenkoti. On luultavaa, että pienemmät tilat tyytyivät meijerin antamaan arvioon maidosta eivätkä liittyneet karjantarkkailuyhdistykseen. Muistitieto kertoo, että 40-luvulla tarkastuskarjakko kävi Sillanpäässä. Lehtitietojen mukaan tarkkailukarjakko Aili Katajisto muutti Herttualasta 1945 Kiikkaan. 1948 tarkkailukarjakko Laila Koso tuli Vironlahdelta Herttualaan. He todennäköisesti kiersivät Haukijärvellä.

Sodan jälkeen tilanne muuttui. Kylään syntyi runsaasti uusia tiloja, ja vanhatkin pyrkivät hankkimaan lisää maata. Myös maidontuotantoa pyrittiin tehostamaan. 50-luvun puolivälissä tarkkailuyhdistyksen toiminnassa oli mukana melkein 30 tilaa Haukijärveltä. Valkamassa säilyneiden tarkkailukirjojen mukaan 50- ja 60-luvuilla Haukijärvellä kiertäneitä tarkkailukarjakkoja olivat aikajärjestyksessä Saara Frigård, Hilkka Hakala, Eila Rakkila, Hanna Simula, Liisa Jaakkola ja Mirja Kontti. Heistä Liisa Jaakkola lienee aloittanut meijerialalla, toiminut karjanhoitajana ja käynyt karjantarkkailukurssin myöhemmin. Hilkka Hakala valmistui karjakoksi 1934. Muut taisivat olla sen verran nuorempia, ettei heidän koulutuksestaan ole tietoja vielä 30-luvun lehdissä. Mahdollisesti Herttualasta 1954 Karkkuun muuttanut Eila Rahkila oli sama henkilö kuin edellämainittu Eila Rakkila.

Korjaukset ja lisätiedot ovat tervetulleita.

 

Lähteet: Hämeenkyrön historia, osa III, Historiallinen sanomalehtikirjaston lehdet, aiemmin muistiinpanoina Hämeenkyrön Sanomista mikrofilmeiltä tallennetut Haukijärveen liittyvät kuvat vuosilta 1940 - 1960, Oriveden seurakunnan rippikirjat SSHY:n jäsensivuilla sekä Kaija Valkaman, Kaija Liisanantin ja Eeva Ihantolan antamat tiedot

         

 

Palataan vielä hiukan viimekertaiseen tekstiin. Sekä Kaija Valkama että Kaija Liisanantti tunnistivat siinä mainitun Liisa Jaakkolan. Tämä oli tarkastuskarjakko, toisinaan heitä sanottiin myös assistenteiksi. Hänen nimikirjoituksensa löytyi Valkamassa säilyneestä tarkastuskirjasta. Hän asui Pakkasen meijerirakennuksessa. Haukijärveltä hän muutti Tyrväälle, joka oli hänen kotipaikkakuntansa. Kiitokset molemmille asiasta kertoneille! Karjantarkastustoiminnasta ehkä enemmän myöhemmin.

Vuoden 1931 pääsiäinen oli suunnilleen samaan aikaan kuin pääsiäinen tänä vuonna. Selasin hiukan pääsiäisviikon Hämeenkyrön Sanomia nähdäkseni, missä merkeissä juhlapyhää tuolloin vietettiin. Uskonnollista sisältöä edusti etusivun kirjoitus "Älkää peljätkö; Hän on noussut ylös!". Siinä korostettiin pääsiäistä ilon ja toivon juhlana. Sanoma oli rohkaiseva, mikä varmaan oli pula-ajan Suomessa tarpeen. Kirjoittajanimimerkki E. E. H. viitannee kappalainen Erkki Hankalaan. Pääsiäisen sanoma näkyi myös Haukijärvellä. Lastenkodissa oli ensimmäisenä pääsiäispäivänä hartaustilaisuus klo 17.

Kaupat eivät täyttyneet ennen pääsiäistä sillä tavalla kuin nykyisin. Kylän kaupat eivät julkaisseet mainoksia lehdessä. Asiakkaat ilmeisesti löysivät tiensä niihen muutenkin. Muistitieto kertoo, että mämmi tehtiin maltaista alkaen itse, kuten muukin pääsiäisruoka. Kuitenkin lehdessä K. Voutilainen mainosti mämmimaltaita. Kyröskosken, kirkonkylän ja Tampereen kaupat kertoivat pääsiäisalennuksista ja kevään uutuuksista. Pula-aika varmaan laittoi varsinkin tilan ulkopuolisista ansioista riippuvaisen kyläläisen miettimään tarkasti, mihin vähät rahansa laittoi.

Kevät näytti olleen myös kokousten aikaa. Hämeenkyrön Osuusmeijeri piti kevätkouksensa 27.3. Monen haukijärveläistilan maito meni tähän meijeriin. Kokouksessa jaettiin edellisen vuoden maidonhoitokilpailun palkinnot. Yritin poimia seuraavaan mahdolliset palkitut kyläläiset.  Ensimmäisen palkinnon saivat G. Estlander, Frans Yliviidanoja ja P. Laine. Toinen palkinto annettiin  Frans Mustasillalle, V. Salomäelle ja V. Isotalolle. Kolmannen palkinnon saavuttivat K. Haukipää, S. Kahila ja E. Kanerva. V. Isotalolle myönnettiin rehujuurikasviviljelyskilpailun palkinto.

Tässä siis pieni kurkistus 90 vuoden takaiseen aikaan. Sen myötä toivotan kaikille lukijoille aurinkoista pääsiäistä.

Jatketaan vielä viimekertaisesta aiheesta. Kaija Liisanantti kertoi, että seppä Toivon perhe asui Pakkasen meijerirakennuksessa. Alpo Toivo työskenteli seppänä ja tallimiehenä. Kiitos tiedoista! Lehtitietoja selatessani huomasin heidän muuttaneen Haukijärvelle vuosien 1950 ja 1951 vaihteessa. He viipyivät kylässä pari vuotta, jos viralliset muuttoajat vastaavat todellisia. Tuomas Juvosen sisäänmuuttoa en löytänyt. Se on todennäköisesti tapahtunut siinä vaiheessa, kun Vpl Pyhäjärven seurakunta lakkautettiin. Hän ilmeisesti jäi Hämeenkyrön seurakunnan poissaolevien luettelossa Haukijärvelle, vaikka perheenjäsenet muuttivat pois.

Tällä kertaa selailemme vanhoja lehtiä, ja niissä Hämeenkyröön ja Hämeenkyröstä muuttaneita. Muutot kirjattiin vanhojen verokylien mukaan. Voimme siis löytää vanhan Haukijärven ja Parilan alueelle muuttaneita. Lamminkulman, Viidanojankulman ja Mustajärvenkulman ennestään tuntemattomia asukkaita ei voi kirkollisista tiedoista valitettavasti tunnistaa. Sopii olettaa, että valtaosa Haukijärvelle muuttaneista tuli töihin Pakkaselle, Parilassa taas lastenkotiin. Tarkistus henkikirjoista ja muista lähteistä osoittaa olettamuksen oikeaksi. 

Haukijärveltä ennestään tiedossa olleista Anna-Liisa Rinne tuli Kankaanpäästä 1957 ja muutti 1958 Jokiosiin. Taimi Helenius taas tuli 1959 Teiskosta ja muutti seuraavana vuonna Lempäälään. Anna Katariina Lehtisen tiedetään asuneen perheineen Lähteenmäessä. Hänet on kuitenkin kirjattu Haukijärvelle, jonne hän tuli 1958. Olisiko perhe siis asunut vähän aikaa jossakin muualla kylässä ennen Lamminkulmalle muuttoaan? Haukijärvelle liittyvät myös Sysmästä 1951 muuttanut Aune Laaksonen ja Tyrväältä 1957 tullut Liisa Jaakkola. Heitä en tunnistanut muista lähteistä.

Töihin lastenkotiin tulivat Maija Fröjd Isojoelta 1950, Pentti Jokinen Mouhijärveltä 1951, samoin Maila Vehkaoja, Helny Paananen Haapavedeltä 1959 ja Liisa Kulmala Tampereelta samana vuonna. Pois muuttivat Toini Nurmisto Kuhmoisiin 1950, Saara Majanen 1955 Mouhijärvelle ja Aune Kulmala Soiniin 1956. Heistä Maila Vehkaoja avioitui Eino Jalosen kanssa, ja he muuttivat 1955 Ruovedelle. Saara Majanen mahdollisesti kuoli 2014 Sastamalassa, ainakin Alueviestissä mainittu ikä vaikuttaa olevan oikea. Mitään tietoa ei sen sijaan ole kahden henkilön asuinpaikasta Parilassa. Helena Lylykoski muutti 1955 Tampereelle. Arvo Jortikka tuli Parilaan 1950 Räisälästä ja muutti Tampereelle 1955.

50-luvun lähteissä esiintyy Haukijärvellä nimiä, jotka eivät ole muista yhteyksistä tuttuja. Liikkeellä oli ainakin karjalaisia, jotka eivät jääneet kylään, nuoria, jotka viivähtivät vain lyhyen aikaa palveluspaikassaan ja muualta tulleita kyläläisten kanssa avioituneita henkilöitä. Lisätiedot heistä ovat tervetulleita. Noista ajoista on kulunut suunnilleen 70 vuotta, mutta jollakin voi vielä olla muistikuvia näistä ihmisistä. Tällä kertaa tutkimme haudattujen luetteloa. Lehtitietoihin palataan toisella kerralla.

1952 kuoli Haukijärvellä seppä Toivon pieni poika. Seppä oli Albin (Alpo, Alpi) Erik Toivo, joka syntyi Huittisissa 1906. Monissa lähteissä hänen ammatikseen on merkitty työmies. Varmaan hän teki sepäntöiden ohella muutakin. Voisi ajatella, että työpaikka oli löytynyt Pakkaselta sen jälkeen kun Erkki Formulahti oli lopettanut työnsä siellä. Alpo Toivon vaimo oli Olga Amalia (os. Svensberg, s. 1907 Laviassa). He olivat avioituneet vuoden 1929 lopussa tai 1930 alussa Huittisissa. Pojan lisäksi heillä oli henkikirjojen mukaan ainakin yksi tytär. 1936 he muuttivat Huittisista Akaaseen ja sieltä 1938 Punkalaitumelle. Hämeenkyröön tuloaika ei ole selvinnyt. He muuttivat Hämeenlinnaan 1952. Alpo kuoli Hattulassa 1971 ja Olga 1979.

Vilppulasta muutti 1953 Haukijärvelle Varpu Luukkanen. Hän kuoli jo syyskuussa samana vuonna. Hän oli syntynyt 1882 Vpl Pyhäjärvellä. Luukkasia oli Pyhäjärvellä paljon. Varpu oli omaa sukuaan Näriäinen. Hän solmi ensimmäisen avioliittonsa 1900 Matti Ijäksen kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi tytärtä, joista toinen, Anna-Kaisa asui Haukijärvellä. Matti Ijäs kuoli 1907, ja Varpu avioitui 1910 Tuomas Luukkasen kanssa. Tämä kuoli Pyhäjärvellä 1934. Haukijärvellä Varpu Luukkanen todennäköisesti asui tyttärensä perheen luona.

Viimeinen tapaus jää vähän arvoitukseksi. Tuomas Juvonen (s. 1899 Vpl Pyhäjärvellä) Haukijärveltä kuoli Kanadassa 1955. Haukijärvelle muutti 1947 kirjansa pyhäjärveläinen Varpu Juvonen perheineen. Lisäksi Onni Juvonen perheineen muutti 1949 Haukijärveltä Raumalle. Varpu saattoi olla Tuomas Juvosen vaimo. Joku Tuomas Juvonen matkusti 1926 Kanadaan. Missä nämä Haukijärvelle merkityt Juvoset ovat asuneet? Kenties Pakkasella. Tuomas ei luultavasti lainkaan asunut Haukijärvellä.

 

Lisätietoja