Mäntysalosta Pukaraan päin kuljettaessa on edessä noin kilometrin mittainen metsätaival. Kun on laskettu alas Kuusiston ahde, saavutaan Mustajärvenkulmalle. Mäen nimen alkuperä ei ole tiedossa. Todennäköisesti se on liittynyt paikalla kasvaneeseen sankkaan kuusimetsään. Muitakin tähän tiehen liittyviä vanhoja nimiä on säilynyt. Huippulan ahde on heti Ritalaan menevän tien risteyksen jälkeen oleva mäki. Sen päällä on Hilman lähde. Kankaalla on pieni nyppylä, joka on Tätinvarpaan ahde. Se on saanut nimensä puun juurista, jotka olivat kasvaneet kiven päälle kuin varpaat. Puuta ei enää ole, vain nimi on säilynyt. Järvelän talon kohdalla oleva mäennyppylä on Pieruahde, koska hevoset piereskelivät vetäessään painavia kärryjä mäkeä ylös. Peltoniemen mutkan mäki on Kivenpyörittäjän ahde. Siinä lienee ollut iso kivi. Peltoniemen ja Peltosalon välissä on aikoinaan ollut Rajaveräjä.
Vaikka vain osa Mustajärvenkulman taloista kuuluu Haukijärven kylään, on muistakin taloista yhteyksiä aina ollut olemassa. Monet lapset ovat käyneet Haukijärvellä koulua. Myös postia on tuotu osaan taloista Haukijärveltä. Vuoteen 1922 saakka osa Pukaran kylän taloista kuului Hämeenkyröön. Monet kulmakunnan asukkaista kokevat itsensä ainakin osittain haukijärveläisiksi.
Mustajärvi. Kuva on otettu Mustalahden laiturilta, vastarannalla Valkama. Järvi on kalaisa, siellä on käynyt kalastajia myös kulmakunnan ulkopuolelta. Onpa järven jäällä Metsäkirmon rannassa pidetty 40-luvulla tanssejakin. Mustajärven (Sunin) ja Vanha-Peltomäen rantaan oli 40- ja 50-luvulla tapana rakentaa napakelkka.
Mustajärvenkulmalta on kerätty laajasti vanhoja valokuvia. Myös muistitietoa on hyvin saatavana. Näistä syistä on koko kulmakunnan historiaa haluttu tuoda näkyviin Haukijärvi-sivustolla.
Mustajärvenkulman valokuvat on pääosin kerännyt Jorma Ala-Maakala. Muistitietoa kulmakunnalta on koonnut Kaija Valkama.
