Itsellisiä

Seuraavassa kerrotaan lyhyesti muutamista itsellisperheistä, jotka asuivat kylässä pitkään. Tiedot heidän asuinpaikoistaan ovat puutteellisia.

Varin

Parilassa asui itsellisenä Varinin perhe. Perheen isä oli Jaakko Viktor Jaakonpoika Varin (s. 1860, k. 1920) ja äiti Hilma Karoliina Abrahamintytär (s. 1854 Kiikassa, k. 1940). He olivat avioituneet 1881. Heillä oli lapset

• Fanni, s. 1876 Karkussa, k. 1916 Suodenniemellä,
• Juho Viktor, s. 1881, k. 1945 Gardnerissa Yhdysvalloissa,
• Emilia, s. 1886, k. 1927 Mouhijärvellä,
• Kaarle Oskar, s. 1888, k. 1921,
• Anna Pauliina, s. 1890 ja
• Katri Sofia, s. 1896, k. 1918.

Fanni muutti Mouhijärvelle ja sieltä Suodenniemelle. Hän avioitui Taavetti Erosen (s. 1876, k. 1942 Suodenniemellä) kanssa. Juho Viktor lähti Amerikkaan siirtolaiseksi. Hän työskenteli puuseppänä ja myöhemmin sulatolla Massachusettsissa. Hän avioitui 1909 Matilda Saarilammin (s. 1872, k. 1922  Gardnerissa USA:ssa) kanssa. Kaarle muutti 1905 Mouhijärvelle, mistä palasi 1913 Hämeenkyröön. Hänet on merkitty vuoden 1920 henkikirjassa Kyröskoskelle, mutta on mahdollista, että hän asui muualla. Anna avioitui 1910 Ivar Nikolai Kaarlenpoika Mäen (s. 1888) kanssa. He asuivat itsellisinä Kyröspohjassa ja myöhemmin Kyröskoskella. Katri avioitui 1914 itsellinen Martti Laakson (s. 1892, k. 1918 Tampereen vankileirillä) kanssa. Tämä oli Kuotilasta.

Hilma Varin tyttärenpoikansa Taunon (s. 1913, k. 1984 Viljakkalassa) kanssa asui Parilassa vielä 1930-luvulla. Tauno muutti myöhemmin Viljakkalaan. Hänen puolisonsa oli Elle Mäkelä (s. 1905, k. 1996 Viljakkalassa). Myös tyttärentytär Maire Laakso (Parkkari, s. 1917) lienee asunut vanhempiensa kuoleman jälkeen isoäitinsä kanssa kylässä.

Kerrotaan, että perhe asui jossakin vaiheessa Mouhijärven Haaviston maalla niin sanotulla Kuolemaistenkulmalla, mutta silloin Hämeenkyrön puolella.

Heino

Heinon perhettä asui kylässä itsellisenä 1890-luvulta 1910-luvun lopulle. Nimi esiintyi myös muodossa Heinoo. Todennäköisesti perhe on asunut Heinoonkylässä. Perheeseen kuuluivat Juho Efraiminpoika (s. 1838 Laviassa, k. 1917), hänen vaimonsa Aleksiina Taavetintytär (s. 1848 Viljakkalassa, k. 1917) ja lapset

• Juho Ivar, s. 1874, k. 1951 Oregonissa USA:ssa,
• Frans Vilhelm, s. 1876,
• Taavetti Anshelm, s. 1879, k. 1965 Oregonissa USA:ssa,
• Kaarle, s. 1884 ja
• Anna Vilhelmiina, s. 1889, k. 1922.

Juho muutti 1896 Laviaan, missä avioitui Hilma Efraimintyttären (s. 1878 Laviassa, k. 1966 Oregonissa USA:ssa) kanssa. Perhe asui myös Kankaanpäässä ja Ylöjärvellä. Juho muutti keväällä 1905 Oregoniin Yhdysvaltoihin. Hilma ja lapset Väinö (s. 1898 Laviassa, k. 1982 Oregonissa USA:ssa), Toivo (s. 1901 Tampereella, k. 1988 Oregonissa) ja Lydia (s. 1903 Ylöjärvellä) seurasivat häntä syksyllä 1905. Juho työskenteli ensin kalatehtaalla. 1920-luvulla hän hankki maatilan. Frans muutti 1892 Mouhijärvelle ja sieltä 1897 Ylöjärvelle. Siellä hän avioitui 1898 Fanni Leposen (s. 1880) kanssa. Myös Frans siirtyi 1907 Oregoniin, perhe sen sijaan jäi Ylöjärvelle. Hän työskenteli laivatelakalla ja kalastajana.

Taavetti muutti 1906 Oregoniin. Hänen vaimonsa Maria (os. Pukarolammi, s. 1879 Ikaalisissa, k. 1930 Oregonissa) ja poikansa Väinö (s. 1903) seurasivat häntä 1908. Taavetti oli töissä kalatehtaalla. Kaarle avioitui 1907 Pirkkalassa Fanny Katajiston (s. 1881 Mouhijärvellä) kanssa. Perhe asui 1930-luvulla Pispalassa. Anna avioitui 1909 Kaarle Maurinpoika Karjusillan (myöh. Laakso, s. 1886, k. 1918 Lappeenrannan vankileirillä) kanssa. Perhe muutti Räystön kylään.

Muistitieto kertoo Juho Heinon (sukunimenä toisinaan Hoivalin) toimineen hevosnylkyrinä. Mahdollisesti samaa työtä tehnyt Matti Rintala sai oppinsa häneltä.

Metsänen

Pitkään kylässä asui myös Metsäsen perhe. Rippikirjoissa on itsellinen Juho Juhonpoika Metsänen (myös muodossa Mettänen, s. 1839 Suoniemi, k. 1907), hänen vaimonsa Loviisa Vilhelmiina Juhontytär (s. 1845) ja lapset

• Loviisa Vilhelmiina, s.1870, k. 1923 Pohjois-Pirkkalassa,
• Taavetti Vilhelm, s. 1871, k. 1919 Kurussa,
• Juho Stefanus, s. 1872, k. 1930 Pohjois-Pirkkalassa,
• Matilda Karoliina, s. 1874,
• Erland, s. 1876, k. 1924 Ylöjärvellä,
• Emil, s. 1877, k. 1954 Vesilahdella,
• Anshelm, s. 1879,
• Ivar Patrik, s. 1881, k. 1967 Lahdessa,
• Oskar, s. 1885, k. 1955 Nokialla ja
• Väinö, s. 1887, k. 1959 Tampereella.

Loviisa muutti Mouhijärvelle, jossa avioitui 1895 leipurinoppilas Frans Oskar Lillbergin (myöh. Luoma, s. 1867 Messukylässä, k. 1915 Pirkkalassa) kanssa. Tämä oli Tampereelta ja Loviisa muutti sinne. Perhe asui myöhemmin Pirkkalan Penttilässä. Taavetti käytti sukunimeä Suominen. Hän muutti 1900 Tampereelle. Hän avioitui Vilhelmiina Isoniemen (s. 1874 Kurussa, k. 1920 Kurussa) kanssa. Perhe muutti 1904 Ruovedelle ja sieltä 1906 Kuruun. Juho käytti sukunimeä Virtanen. Hän asui 1920 Pirkkalan Penttilässä. Matilda asui kylässä myös lastensa Anshelmin (s. 1894, k. 1968 Nokialla) ja Amanda Aliinan (s. 1897, k. 1898) kanssa.

Erlandin puoliso oli Johanna (os. Ritamäki, s. 1872 Suoniemellä, k. 1948 Ylöjärvellä). 1900-luvun alkuvuosina he asuivat perheineen Nokialla. Emil muutti 1894 Mouhijärvelle ja sieltä 1896 Vesilahdelle. Hän asui jonkin aikaa myös Lappeella. Hän oli ammatiltaan kivityömies. Hänen puolisonsa oli Iida Maria Fager (s. 1882 Vesilahdella, k. 1961 Vesilahdella). Anshelm muutti 1895 Mouhijärvelle ja sieltä 1897 Karkkuun. Hän asui myös Pirkkalassa ennen kuin 1910 muutti Eurajoelle. Hänen puolisonsa oli Hilda (os. Kaita, s. 1881 Eurajoella, k. 1954 Eurajoella). Ammatiltaan Anshelm oli kivityömies ja maanviljelijä. Ivar muutti Pirkkalaan ja sieltä 1915 Helsinkiin. Oskar Metsänen asui 1925 vaimonsa Ida Marian (os. Palm, s. 1894 Vesilahdella) kanssa Pirkkalan Kaarilassa. Väinön puoliso oli Tyyne Mäkinen (os. Loven, s. 1888 Ikaalisissa, k. 1970 Tampereella). He asuivat Tampereella.

Metsäsen perhe oli aiemmin asunut Heinijärvellä Metsäruusin torpassa, josta Loviisa oli kotoisin. Haukijärvelle he muuttivat 1893. Perheen äiti Loviisa Metsänen on merkitty vielä vuoden 1915 henkikirjoihin.

Nieminen

Herttualan Sormuselle on rippikirjoissa kirjattu Niemisen perhe. Koska lasten kummit olivat Mustajärvenkulmalta, on todennäköistä, että perhe on asunut Palomäen lähellä. Suutari Kalle Niemisen huoneiden mainitaan jäävän kaupan ulkopuolelle kauppakirjassa, jolla Selma Alakeskinen myi 1906 Palomäen torpan alueen Taavetti ja Elina Palomäelle. Vuoden 1908 aikoihin perhe muutti Suojalle. Ilmeisesti he olivat vähän aikaa Suojan torppareita. Torpankontrahti on vuodelta 1902 ja se on vahvistettu 1912. Pian tämän jälkeen torppa kuitenkin palautui talolle. Mahdollisten torpan rakennusten sijaintipaikka ei ole tiedossa.

Perheeseen kuuluivat itsellinen Kaarle Viktor Kaarlenpoika (s. 1870, k. 1929 Tampereella), hänen vaimonsa Aleksandra Vilhelmiina Fransintytär (s. 1871) ja lapset

• Kalle Aleksis, s. 1892, k. 1960 Suoniemellä,
• Siiri Vilhelmiina, s. 1895, k. 1937 Tampereella,
• Elmi Johanna, s. 1898,
• Tyko Viktor, s. 1900, k. 1959 Tampereella,
• Lyyli Aleksandra, s. 1903,
• Aili Kaarina, s. 1905, k. 1984 Tampereella ja
• Paavo Eerikki, s. 1908, k. 1987 Tampereella.

Kaarle oli kotoisin Kalkunmäestä, Aleksandra Ruskeemäen torpasta. Kaarle Nieminen toimi suutarina, hänellä oli toisinaan myös oppipoika. Kalle Aleksiskin teki aikuisena suutarintöitä. Perhe muutti 1913 Pirkkalaan ja sieltä 1925 Tampereelle. Kalle Aleksis avioitui 1911 Sigrid Flintan (s. 1890 Ikaalisissa) kanssa. He asuivat perheineen Pispalassa. Siiri avioitui 1915 puutarhurioppilas Konstantin Nurmisen (s. 1888 Hartolassa, k. 1965 Pirkkalassa) kanssa. Perhe asui myöhemmin Tampereella. Elmi avioitui 1921 ikaalislaisen Ville Kuusiston kanssa. Perhe asui Pispalassa. Lyyli avioitui 1947 Juho Ruotsalaisen kanssa. Tämä oli Iisalmesta. Ailin puoliso oli Matti Koivunen (s. 1899 Teiskossa, k. 1962 Tampereella).

Hakala

Parrilla on ollut Hakala-niminen torppa aina vuoteen 1917 saakka. Rippikirjoihin merkityt asukkaat Juho Oskar Juhonpoika (s. 1858) ja Loviisa Heikintytär (s. 1863 Mouhijärvellä) perheineen muuttivat jo 1890-luvulla Heinijärvelle, jossa heistä käytettiin sukunimeä Virta. Heidän jälkeensä torpassa asui Viktor ja Aliina Mäensivun perhe. Heillä oli lapset

• Viktor Matias, s. 1901,
• Vilho Pietari, s. 1903, k. 1967 Järvenpäässä,
• Olga Maria, s. 1905, k. 1982 Järvenpäässä,
• Elsa Matilda, s. 1907 ja
• Kalle Paavali, s. 1910, k. 1961 Järvenpäässä.

Viktor Mäensivu oli muonarenkinä Pakkasella. Perhe muutti 1917 Tuusulaan.

Vuosien 1929 - 1930 maataloustiedustelun mukaan Hakalan vuokraviljelijänä oli Armas Viidanoja. Hän oli muonarenkinä Pakkasella.

Keskinen

Haukijärvelle muutti vuoden 1923 aikaan suutari Johannes Keskisen (s. 1882, k. 1927) ja hänen vaimonsa Ida Adolfiinan (os. Josefsson, s. 1883 Kiikassa, k. 1927) perhe. He molemmat kuolivat keuhkotautiin. Lapsia heillä oli ainakin

• Iida Helena, s. 1908, k. 1937,
• Helmi Maria, s. 1912 ja
• Heino Johannes, s. 1916, k. 1985 Ikaalisissa.

Perheen kerrotaan asuneen ainakin Vuorenmaassa. Muistitieto kertoo, että koulun metsikössä oli joskus asumus, jonka asukkaat olivat Keskisiä. Mahdollisesti kyseessä oli tämä perhe. Vuoden 1924 käräjäpöytäkirjat osoittavat, että Keskiset asuivat vuokralla Estlanderille kuuluneella maalla.

Iidan puoliso oli Väinö Lehtinen. Helmi muutti kylästä 1930 ja Heino muutamaa vuotta myöhemmin. Heimon puoliso oli Aune (s. 1918, k. 1987 Ikaalisissa).