Hämeenkyröä syntymäpaikaksi merkitessäni tulin selvittäneeksi Estlanderin lasten syntymäpaikkoja. Samalla heräsi ajatus tutkia, missä he kävivät koulunsa. Haukijärven kansakoulun oppilasluettelosta heitä ei löydy. Se onkin aika luonnollista, sillä heidän äidinkielensä oli ruotsi. Julia Estlander muutti 1913 yhden lapsen kanssa Helsingistä Hämeenkyröön. Niinpä siis Karl Estlander, joka tuolloin oli muutaman kuukauden ikäinen, oli syntynyt Helsingissä. Kari Gunvor löytyy Hämeenkyrön kastettujen luettelosta. Luettelo kertoo, että hänet kastettiin Jyväskylässä. Siispä virallinen syntymäpaikka Hämeenkyrö. Sama tilanne oli myös Heidillä, vaikka digitoitu Hämeenkyrön kastettujen luettelo ei yllä vuoteen 1919. Vanhempien kotipaikka oli kuitenkin tuolloin Hämeenkyrö.
Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja numero 12 vuodelta 1928 kertoo, että Karl, Kari ja Heidi Estlander kävivät koulua Tampereella Svenska Samskolanissa. Myös lehtijuttu tuntuisi tukevan tietoa. Ilmeisesti Karl ehti kirjoittaa sieltä myös ylioppilaaksi. Ainakin hän oli reservin vänrikki vuonna 1938. Tyttäret muuttivat äitinsä kanssa Iittiin 1930-luvun alussa. Kari suoritti ylioppilastutkinnon Kotkan ruotsinkielisessä yhteiskoulussa 1935. Hän avioitui pian tämän jälkeen, joten opinnot eivät liene jatkuneet yliopistossa. Heidin opiskeluista ei ole löytynyt lisätietoa lehdistä.
Entä sitten Richterin sisarukset 1800-luvun loppupuolella? Paul Richterin tiedetään valmistuneen insinööriksi Suomen polyteknillisestä opistosta 1882. Sitä ennenkin hän on tietysti käynyt koulua, mutta tästä ei ole tarkempaa tietoa. Ainakaan kirkonkirjat eivät kerro asiasta mitään eikä häntä myöskään löydy ylioppilasmatrikkelista. Mahdollisia opiskelupaikkoja olisivat olleet Helsinki tai Turku. Hänen sisaristaan Berthalla on vuosien 1872 -1881 rippikirjassa merkintä "Kk 82". Luultavasti kyse ei kuitenkaan kansakoulusta, sillä Bertha oli 1882 jo 18-vuotias. Kirjassa Program för Handarbetsskolan i Helsingfors mainitaan Jenny Richterin opiskelleen siellä kevätlukukaudella 1885. Emme tiedä, oliko tämä Jenny Richter Haukijärveltä. Jos Richterin lapsilla oli kotiopettaja, ei häntä ole merkitty rippikirjaan.
Haukijärveläiset kävivät ahkerasti oman kylän kansakoulua. En ole huomannut, että kukaan kouluikäinen olisi jäänyt pois kansakoulusta sen jälkeen kun sellainen kylään perustettiin. Tosin osalla koulu jäi alkuvuosina kesken. Rippikirjat eivät kerro kansakoulun käyneistä ennen oman koulun perustamista. Opiskelua pitemmälle jatkaneita ei myöskään F.E. Sillanpäätä lukuunottamatta lähteistä löydy ennen 1930-lukua. Silloin yhteiskoulua ainakin jonkun luokan suorittivat Hugo Sillanpään ja Pakkasen tilanhoitaja Saarisen lapset. Ihan oma tarinansa sitten ovat aikuisiällä ammattiopintoja suorittaneet. Heistä olen kuitenkin jo kertonut.
Sivusto päivittyy seuraavan kerran kahden viikon kuluttua.